Neljä miljardia vuotta sitten tähtemme oli nykyistä himmeämpi ja kylmempi. Silti tuon ajan Maassa ja Marsissa näyttää virranneen vettä. Carl Saganin esittelemää ristiriitaa kutsutaan nuoren Auringon paradoksiksi. Tähtitietelijä Jennifer Birriel pitää oletettuun nähden massiivisempaa nuorta Aurinkoa parhaana selityksenä.