Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 201 - 250 / 14 709
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019170
www.theseus.fi/bitstrea...ari_Anne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä raportissa kerrotaan yhden näyttelyn, erityisesti sen kalligrafisen osakokonaisuuden, suunnittelu- ja valmistumisprosessista. Taiteellinen osuus, 11 mustavalkoista kalligrafista työtä, oli esillä näyttelyssä Satakunnan Museon kahvilassa Porissa 7.5–9.6.2013. Kuvat töistä sisältyvät tähän raporttiin. Kirjoittajan työt muodostivat puolet näyttelyn kokonaisuudesta. Näyttelyn teema oli siivekkäät, josta tuli myös näyttelyn nimi. Lähtökohtaidea kahden tekijän yhteistyölle syntyi sen pohjalle, mistä tekijät muutenkin olivat tahoillaan kiinnostuneet. Teema oli molemmille yhteinen, vaikka toteutus olikin molemmilla aivan erilainen. Kirjoittaja aloitti idea- ja työpäiväkirjan jo 12.9.2011, mutta lopullisten teosten tekeminen ajoittui talveen ja kevääseen vuonna 2013. Lähtökohtana olivat linnut, ja teema rajautui vielä isoihin petolintuihin, erityisesti haukkoihin ja kotkiin. Työn taustalla ovat Hans-Joachim Burgertin kehittämät ja Thomas Ingmiren siitä jatkamat ajatukset kalligrafian visuaalisuudesta, jolloin kuva on kiinnostavampi kuin tekstin luettavuus. Puhutaan visuaalisesta tai kokeellisesta kalligrafiasta. Tekstien kirjainmuodoilla – tai osassa teoksista kokonaisuudella – Sankari on hakenut sekä eri tavoin lintumaista että muutoin tekstiin sopivaa tunnelmaa: voimaa, avaruutta ja graafisuutta, toisinaan myös muun muassa öistä mystisyyttä. Osassa töissä teksti on luettavissa, osassa hyvin vaikealukuista, mutta taustalla useimmissa töissä on silti teksti ja sen herättämä mielikuva tai virittämä tunnelma. Lisäksi kaksi työtä on tehty piirretyin kirjaimin. Vaikka tekijän lähtökohta onkin kiinnostus erityisesti visuaaliseen kalligrafiaan, osa töistä on kuitenkin lähellä perinteistä länsimaista kalligrafiaa. Taustalla, joskin raportissa varsin pienessä roolissa, ovat myös pohdinnat identiteetistä sekä voimasta tai energiasta, jota kutsutaan muun muassa nimellä ”ki” (engl.chi). Raportin lopuksi kirjoittaja toteaa, että häntä kiinnostavat edelleen työn teema, kalligrafisten kokeilujen jatkaminen, kalligrafian värit/mustavalkoisuus, erilaiset kuvioinnit, pinnat ja materiaalit sekä liike ja rytmi kirjainmuodoissa sekä tekemisessä. Tämä tarkoittaa, että uusia töitä on suunnitteilla ja että omia visuaalisen kalligrafian mahdollisuuksia on tutkittava edelleen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315559
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Riku.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
TYÖNANTAJAEDUSTAJAN ARVIO TYÖKOKEILUN ONNISTUMISEN TULOKSISTA TYÖELÄKEKUNTOUTUKSESSA Huhtala, Riku Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuntoutusohjauksen ja – suunnittelun koulutusohjelma Marraskuu 2014 Ohjaaja: Jaakkola-Hesso, Sirpa Sivumäärä: 32 Liitteitä: 1 Asiasanat: työ – ja toimintakyky, ammatillinen kuntoutus, työkokeilu ____________________________________________________________________ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työnantajaedustajalta kerätyn palautteen muodossa, onko työpaikkakuntoutus toteutunut suunnitelman mukaisesti, miten kuntoutuja on suoriutunut hänelle annetuista tehtävistä, miten terveydentila on siihen vaikuttanut sekä miten kuntoutujan ominaisuudet vaikuttivat työstä suoriutumiseen. Tutkimusaineisto koostui Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työnantajaedustajilta keräämistä työpaikkakuntoutusta koskevista palautteista. Materiaali kerättiin sähköisesti vuoden 2013 aikana ja palautteita kertyi 965 kappaletta. Palautteet pitivät sisällään yhteensä 12 kysymystä, joista valitsin kuusi kysymystä analysoitavaksi tässä tutkimuksessa. Seuraavia asioita tutkittiin: kuntoutujan ikää, työkokeilun suunnitelman mukaista toteutumista, kuntoutujan mahdollisia vaikeuksia työstä suoriutumisessa ja niiden yhteyttä terveydentilaan, mahdollisia työtehtäviin tehtyjä muutoksia, kuntoutujan kyvykkyyttä työkokeilun kaltaisiin tehtäviin ja kuntoutujan ominaisuuksia. Ominaisuuksista tutkittiin uusien asioiden omaksumiskykyä, motivaatiota työntekoon, yhteistyökykyä ja työkykyä terveydentilan puolesta. Työpaikkakuntoutus on työeläkekuntoutuksen toimenpiteistä ensisijainen ja käytetyin kuntoutusmuoto. Työpaikkakuntoutuksen muodoista työkokeilu voidaan toteuttaa pitkän sairausloman jälkeen muutaman kuukauden mittaisena työkokeilujaksona joko entiseen työhön tai työkuvaltaan muutettuun työhön. Työkokeilulla voi työllistymistavoitteiden lisäksi olla tavoitteena kuntoutujan työkyvyn ja työn soveltuvuuden arviointi sekä ammattialasta varmistuminen. Työnantajaedustajista lähes kaksi kolmasosaa arvioi työkokeilun sujuneen suunnitellusti. Henkilöt joilla oli kyvykkyyttä työkokeilun kaltaisiin tehtäviin, heistä runsaalla neljä viidesosalla työkokeilu onnistui suunnitelman mukaisesti. Työkyky terveydentilan puolesta oli hyvä tai erinomainen puolella kuntoutujista, tyydyttäväksi se oli arvioitu kolmanneksella ja vajaalla viidesosalla työkyky terveydentilan puolesta oli heikko. Fyysisistä oireista aiheutuvia työstä suoriutumisen vaikeuksia esiintyi huomattavasti psyykkisiä oireita enemmän. Kuntoutujat joiden kohdalla työmotivaatio oli heikko, heistä miltei puolella työkokeilu keskeytyi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100621036
www.theseus.fi/bitstrea...to_jonna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyössä pohdittiin taiteen ja kulttuurin vaikutuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä yksilö-, että yhteiskuntatasolla. Pohdittiin luovuuden kehittämismahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä. Tarkasteluun otettiin myös taiteilijan ja taiteen asema. Pohdittiin taiteen tehtäviä ja merkitystä yhteiskunnassa. Käytiin läpi taiteilijan työkenttää ja pohdittiin taiteilijan uusia työmahdollisuuksia perinteisen taiteilijan työn laajentamiseen. Kehittämistyössä avattiin taiteilijan työn lähtökohtia, taiteellista prosessia ja seurattiin taideteosten syntyprosessia itsereflektion, taiteellisen tutkimuksen ja prosessin selvitys-työn kautta. Taiteellisessa prosessissa pyrittiin selkeyttämään suuntaa, jota kohti lähteä taiteellista uraa viemään ja keinoja sen tukemiseen. Pohdittiin myös nykymaailmaa, yhteiskuntaa ja taiteilijan tehtävää siinä. Kehittämistyön puitteissa järjestettiin kuvallinen ryhmä tuetun asumisen yksikössä. Tavoitteena ryhmätoiminnassa oli osallistava kuvataiteellinen väliintulo motivoimaan ja aktivoimaan arjen jaksamista. Ryhmässä järjestettiin erilaisia kuvallisia harjoituksia, pohdittiin taiteen merkitystä omaan hyvinvointiin, sekä suunniteltiin taidenäyttelyn järjestämistä teemana taiteen hyvinvointivaikutukset. Toiminnallisen prosessin kautta todennettiin ryhmään kuuluvien toiminnalle antamia kokemuksia, merkityksiä ja palautteita, joista ilmeni, että taiteelliset keinot ovat yksi hyvä keino ylläpitää toimintakykyä ja jaksamista arjessa. Todettiin taiteen olevan tärkeä osa yhteiskuntaa, sekä asia, jota pitäisi vaalia jatkossakin.
Työn uusi järjestys : miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511035
www.theseus.fi/bitstrea...Kianella.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössäni selvitettiin Monituotteen työtoiminnan asiakkaiden näkemyksiä työstä. Monituote on työtoimintakeskus kehitysvammaisille ja autismin kirjon henkilöille. Työni tavoitteena oli saada asiakkaiden omaa ääntä kuuluviin heidän elämäänsä koskevissa asioissa, joihin työ kuuluu keskeisesti. Tutkimuksessani selvitettiin mitä ajatuksia asiakkailla on työtoiminnasta, mitä työnteko heille merkitsee, mitkä asiat ovat tärkeitä työssä ja toteutuuko asiakkaiden osallisuus työtoiminnassa. Opinnäytetyöni toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Monituotteen työtoimintakeskuksessa, jossa haastateltiin Monituotteen seitsemää asiakasta. Tutkimuksesta selvisi, että Monituotteen asiakkaat pitivät yleisesti työnteosta Monituotteessa. Asiakkaat pitivät työssään tärkeinä asioina sosiaalisia tekijöitä sekä itse työn tekemistä. Työssä merkityksellisiksi asioiksi Monituotteen asiakkaat nostivat sosiaaliset tekijät, palkan sekä työn tekemisen huolellisesti. Monituotteen asiakkaiden mielestä osallisuus työtoiminnassa toteutui monestakin eri näkökulmasta.
Aitoja. Ihania. Omanlaisia. : suomalaisia menestystarinoita Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711960
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Linda.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...akiLinda.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä esiteltiin aluksi lyhyesti eri taiteilijoiden sekä tekniikoiden vaikutuksia taiteen tekemiseen sekä lopputyön teokseen. Kuvailtiin muun muassa Bob Rossin välittämän taiteenilon, John William Waterhousen prerafaeliittisen kuvankerronnan sekä maisemamaalauksen tekniikoiden vaikutuksia. Tekstissä pohdittiin myös omaa vuosien varrella muuttunutta luontoyhteyttä ja sen välitöntä vaikutusta taiteen tekemiseen. Samalla käsiteltiin oman taiteen kehitystä elämänpolun varrella. Kuvailtiin vaikeuksien vaikutusta sekä luontoyhteyden saavuttamiseen että taiteen teemojen kehittymiseen. Luonnosta löytyikin turvapaikkoja, joiden maisemiin lopputyökin sijoittuu. Opinnäytetyössä kerrottiin vaikuttavien taiteilijoiden ja elämäntapahtumien lisäksi myös niistä konkreettisista projekteista, jotka toimivat niin sanottuina sysäyksinä kohti lopputyön luontoaiheisia maisemia. Julkisen taiteen tuomat mahdollisuudet ja rakenteelliset seikat kuvailtiin tässä yhteydessä olevan hyvä ratkaisu keskittymishäiriöiselle taiteilijalle. Lopuksi käsitellään myös opinnäytetyön taiteellisen produktion teknisiä ominaisuuksia, kuten käytettyjä maaleja ja muita materiaalivalintoja. Tässä yhteydessä avattiin myös ajatustyötä teosten muotoilun osalta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419494
www.theseus.fi/bitstrea...ilaTanja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kehittäminen Jorvin sairaalan osastolla K6. Työhyvinvointi on ajankohtainen aihe työelämässä. Työhyvinvoinnissa on erityisen tärkeää työntekijän oma terveys, mahdollisuus käyttää ja kehittää omaa osaamistaan, työyhteisön hyvä toiminta sekä oikeudenmukainen johtaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Jorvin sairaalan osasto K6:n henkilökunnan ajatuksia ja kokemuksia sen työhyvinvoinnin sisällöstä, sekä kartoittaa mahdollisia kehittämismenetelmiä työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää osasto K6:n hoitohenkilöstön näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kartoittaa henkilöstön nykyinen työhyvinvoinnin taso ja edistää kyseisen henkilöstön työhyvinvointia. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, ja analysoitiin tilastollisesti. Kyselylomakkeita jaettiin 28 ja vastausprosentiksi saatiin 86. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että työyhteisön työilmapiiri, käytäntöjen toimivuus, osallistuva johtajuus, työn palkitsevuus sekä työn ja yksityiselämän yhteenso-vittaminen koettiin hyviksi. Tutkimuksesta selvisi myös, että pitkä työkokemus näytti lisäävän K6:n henkilöstön ylpeyttä omasta työstään. Korkeampi ikä puolestaan lisäsi hieman kokemusta päätöksenteon puolueettomuudesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127211
www.theseus.fi/bitstrea...aku_vina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli suunnitella läsnätyön mahdollistavat tekniikat Turun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa siihen mahdollistetaanko läsnätyön tekeminen Turun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä käytettiin tukimusmenetelmänä tulevaisuusverstasmenetelmää. Tulevaisuusverstaaseen osallistuivat IT-toiminnan infrastruktuuri- ja sovellustiimi. Opinnäytetyössä esitellyt tekniikat ja järjestelmät mahdollistavat läsnätyön tekemisen. Opinnäytetyössä esiteltyjä tekniikoita ja sovelluksia ei kaikkia ole otettu käyttöön, mutta suunnitelma käyttöönotosta on valmis ja hyväksytty. Läsnätyön tekemisen aloittaminen vaatii Turun ammattikorkeakoulun johdon päätöksen. Opiskelijoille opintojen joustava suorittaminen ajasta ja paikasta riippumatta on näillä tekniikoilla ja järjestelmillä mahdollista ja tämä vaikuttaa positiivisesti opintojen läpäisyyn ja valmistumisen nopeutumiseen. Läsnätyön tekeminen on uudenlainen työn tekemisen muoto ja kasvava trendi asiantuntijaorganisaatiossa. Työn tekeminen on muuttanut muotoaan ja organisaation asiantuntijat ovat työssään läsnä ajasta ja paikasta riippumatta. Organisaatioiden työtyytyväisyyskyselyt ovat osoittaneet, että läsnätyön tekeminen on kasvattanut työtyytyväisyyttä ja on yksi ratkaiseva tekijä uusien asiantuntijoiden rekrytoinnissa.