Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 141 / 141
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-182-2
www.theseus.fi/bitstrea...ulttuuri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259623
www.theseus.fi/bitstrea...en_Tarja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää mahdollisuuksia kehittää Yrkeshögskolan Novian ja Satakunnan ammattikorkeakoulun merikirjastojen yhteistyötä. Tutkimusongelma on miten merikirjastot voivat yhteistyössä kehittää kirjastojen asiakaspalvelua. Opinnäytetyön toimeksiantajana on SAMKin merenkulun toimipiste. Aiheen taustalla on Markku Linnan laatima raportti Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämisestä. Selvityksessä SAMKin merenkulun toimipistettä kehotetaan tiivistämään yhteistyötä Novian merenkulun toimipisteen, Aboa Maren, kanssa. Opinnäytetyön teoriatausta pohjautuu Niemelän monimuotoisten verkostojen malliin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin kahdessa osassa maaliskuussa 2011. Kohderyhmän muodostivat molempien ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö ja opiskelijat. Opettajia haastateltiin strukturoidun lomakehaastattelun avulla, ja pieni otos opiskelijoita vastasi informoituun kyselyyn. Kysymysten laadinnassa sovellettiin Leckien, Pettigrew’n ja Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan mallia. Kysymysten avulla haluttiin kartoittaa merenkulkualan opetushenkilöstön ja opiskelijoiden ammatilliseen tiedonhankintaan liittyviä seikkoja kirjastonkäytön näkökulmasta. Merikirjastojen yhteistyön lähtökohtia ja puitteita selvitettiin korkeakoulujen kirjastonjohtajilta sähköpostihaastattelulla. Opinnäytetyön tulosten perusteella molemmista ammattikorkeakouluista löytyy halukkuutta yhteistyöhön. Sekä kirjastonjohtajat että opetushenkilöstö kannattavat sähköisen aineiston yhteishankintoja. Kirjaston painetut ja sähköiset lehdet vastaavat parhaiten merenkulkualan opetushenkilöstön ja opiskelijoiden ammatillisiin tiedontarpeisiin. Internet on sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden käytetyin tiedonhankintakanava, ja he käyttävät monipuolisesti verkossa vapaasti saatavilla olevaa aineistoa. Kirjaston sähköisiä tietokantoja ja e-kirjoja hyödynnetään tiedonhankinnassa harvoin. Tilannetta voidaan parantaa tehostamalla kirjastojen tiedotusta sähköisestä aineistosta. Merenkulkualan opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedonhankintaa helpotetaan laatimalla merenkulkualalle suunnattu tiedonhaun opas.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060716120
www.theseus.fi/bitstrea...ittumaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kirjastosta juuret elämään- project is project that operates in prisons. Projects objective is to give prisoners’ new content to life, provide tools with coping in everyday life and help with expressing feelings and creativity. Central objective is also getting prisons staff to engage with the project and develop prison libraries to equate all other libraries. The project is aiming to be a part of every prisons everyday life. This thesis has been made in co-operation with Kirjastosta juuret elämään- project. The thesis explores how Kirjastosta juuret elämään- project effects prisoners’ well-being, family relationships and sticking to society. The purpose of this thesis was to examine the projects effects by prisoners’ experiences. In this thesis qualitative and quantitative research methods were used. Research material has been gathered by questionnaire, which was delivered to prisons by the projects contact person. The study concludes that the prisoners’ are mainly very contented with the project. The project was experienced to be versatile, sensible and meaningful. It was hoped that the project continues and develops further. The results show that the project effects positively to prisoners well-being, family circumstances and sticking to society.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403173251
www.theseus.fi/bitstrea...emi_Kari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä elektronisiin aineistoihin liittyvä kirjastohenkilöstön osaamisten kartoitus ja kehittämissuunnitelma Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastopalveluille. Kehittämissuunnitelman tärkeimpänä osana on kirjastohenkilökunnan elektronisen aineisto-osaamisen kartoittaminen ja siihen liittyvien koulutustarpeiden selvittäminen, jonka pohjalta annetaan kehittämisehdotus. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tulevaisuuden osaamistarpeita ja näkymiä kirjastossa. Tässä opinnäytetyössä lähestymistapana on tapaustutkimus. Tärkeimpänä kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastohenkilöstölle tehtyä kyselyä. Tutkimustulosten mukaan osaaminen oli kokonaisuutena tarkasteltuna hyvällä tasolla. Huippuosaajia löytyi riittävä määrä. Osaamiset vastaavat melko hyvin asetettuja tavoitetasoja. Selkeitä kehittämiskohteita löydettiin eniten tulevaisuudessa tärkeiksi arvioiduissa osaamisvaatimuksissa, kuten elektronisten aineistojen hankinta- ja ylläpito-osaamisista, tiedonhakuosaamisista ja tekijänoikeusosaamisista. Tutkimustulosten pohjalta on luotu kehittämissuunnitelma, jossa pyritään huomioimaan myös tulevaisuuden tärkeät osaamisvaatimukset.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155096
www.theseus.fi/bitstrea...mi_ville.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lukijalle tarvittavat tiedot karttasovelluksen valintaan asiakkaalle tehtävään projektiin, jossa tarvitsee piirtää kohteita kartalle ja niistä saa painaessa lisätietoa kohteesta. Vertailtaviksi karttasovelluksiksi valittiin kolme tunnetuinta kartta API:a Googlelta, Leafletilta ja Mapboxilta. Opinnäytetyön teoriaosuus keskittyi työssä vertailtavien karttasovelluksien taustoihin, suosion lähteiden taustoihin sekä karttasovelluksien ominaisuuksiin. Teoriaosuuden luvuissa käytiin lyhyesti luvun kyseisten aiheiden historiaa ja esiteltiin saatuja tietoja näistä. Lisäksi korostettiin keskeisiä ja tärkeitä asioita opinnäytetyölle. Toiminnallisessa osuudessa oli tarkoitus rakentaa testisovellus, jossa otetaan käyttöön vertailtavat karttasovellukset. Luvussa esiteltiin testisovelluksen käyttöympäristöä ja karttasovelluksien käyttöönottoa. Lisäksi esiteltiin saatuja tuloksia. Vertailussa käytiin läpi karttasovelluksista saatuja tuloksia suosiosta, ominaisuuksista ja testisovelluksesta saaduista tehokkuuden luvuista. Tuloksia analysoitiin yleisesti ja tulevaisuuden näkökulmasta oman osaamisen perusteella. Opinnäytetyön lopputuloksena oli tavoite saada esille tarvittavat tiedot karttasovelluksista, joiden perusteella lukija osaa tehdä päätöksen näiden väliltä. Teoriaosuus antaa hyvin suuntaa siihen, miten muitakin sovelluksia kuin karttasovelluksia voi vertailla keskenään. Toiminnallisessa osuudessa tuli hyvin selville tietoa komponenttien käyttöönotosta Reactissa ja testauksessa käytettävistä työkaluista. Lopulta päädyttiin selvään tulokseen mikä karttasovellus sopii mihinkin tilanteeseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513531
www.theseus.fi/bitstrea...f_Samuli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Three different Javascript interface libraries were compared in the study. These three were React, Angular ja Vue. They were chosen according to popularity. Research was made by creating a small website with each library. Every website was made to work and look the same way, using the same styles and data layout. The goal was to find differences between the libraries, what is simplest to do with which. Also, which library is easiest to use with existing code. The study was started by finding the directions on how to start a local project on each library’s own website. After this a page to show already made items was created. Lastly a form to add new items to the page was added. A few differences were found. In React it was the hardest to add styles in a good way. You could not add styles into a component without an additional library. Angular then did not work with data code from outside. It had to be remade to fit into the mould. Vue was not as good in developer friendliness. When writing Vue code, the editor could not tell all mistakes or which variable and function could be used where. Every library had its weaknesses. As a conclusion React is a good middle point between simplicity and developer friendliness. The tools worked better telling what is wrong and what can be used where. The project structure was much simpler than Angular.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111022450
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Erik.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Nykypäivän verkkosivuista suuri osa on toteutettu Single Page Application tekniikkaa käyttäen ja se aiheuttaa suuria rajoitteita esimerkiksi hakukoneiden hakutuloksissa. Työ suoritettiin Dyme Solutions Oy:lle ja ratkaisua luotiin yhteen heidän tuotteistaan, josta kyseinen rajoite löytyy. Työn tuloksena esitellään useampi ratkaisuvaihtoehto kyseiseen ongelmaan ja dokumentoidaan toteutukseen valikoitunut ratkaisu.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158331
www.theseus.fi/bitstrea...lo_Raija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen aiheena oli valmistusteollisuuden käyttöohjekirjoissa käytettyjen varoitustekstien harmonisoiminen perustettavan teknisen turvallisuuskirjaston avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli asiantuntijahaastatteluiden avulla selvittää, millainen tekninen turvallisuuskirjasto palvelisi tulevia käyttäjiä parhaiten. Teoriaosuudessa tarkasteltiin ensin valmistajan ja työnantajan lainsäädännöllisiä velvollisuuksia varoittaa koneeseen jääneistä vaaroista. Tämän jälkeen riskienhallinta osuudessa käsiteltiin riskienhallinnanvaiheet. Joiden tarkoituksena oli antaa tietoa uusille teknisille kirjoittajille työnantajan ja valmistajan vastuista sekä velvollisuuksista liittyen valmistusteollisuuden myymien työkoneiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Tutkimus toteutettiin kehitystutkimuksena kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusme-netelmän avulla. Haastattelu suoritettiin teemahaastatteluna sähköpostilla lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksesta saatua tietoa tullaan hyödyntämään perustettavana olevassa teknisessä turvallisuuskirjastossa. Tarkoituksena on, että kaikki kirjoittajat tulisivat jatkossa käyttämään samaa teknistä turvallisuuskirjastoa. Tutkimuksen avulla selvitettiin, että teknisen turvallisuuskirjaston perustaminen nähtiin tärkeänä asiana. Teknisen turvallisuuskirjaston avulla saataisiin johdonmukaistet-tua kirjoitusprosessia, mikä puolestaan parantaisi käyttöohjeiden laatua, sekä toisi aika- ja kustannussäästöjä. Kirjastossa oleville varoituksille tulisi antaa ID-numerot, jotta kirjasto olisi mahdollista sisällyttää osaksi tekniseen kirjoittamiseen käytettävää sisällöntuottojärjestelmää. Teknisen turvallisuuskirjaston perustamiseen liittyvä tutkimus oli osa meneillään olevaa käyttöohjekirjojen perusparannusprosessia. Teknisen turvallisuuskirjaston avulla käyttöohjeissa olevat varoitustekstit olisi mahdollista yhdenmukaistaa, mikä parantaisi käyttöohjeiden laatua ja käytettävyyttä.
Opas informaatiolukutaidon opetukseen Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053010996
www.theseus.fi/bitstrea...nenLaura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten nykyteknologia, kuten verkko - ja itsepalveluiden lisääntyminen, vaikuttaa asiakaspalveluun kirjastossa. Tutkittiin, pitivätkö kirjaston asiakkaat tätä hyvänä uudistuksena, vai kaipasivatko he enemmän henkilökohtaista palvelua. Työn tilaajana oli Rauman kaupungissa sijaitseva Kouru-järven kirjasto. Tutkimuksen ensimmäinen teoreettinen osuus koostuu palveluosiosta, jossa käsitel-lään lähemmin asiakaspalvelua ja itsepalvelua. Muita teoreettisia osuuksia ovat asia-kastyytyväisyys, organisaatio, jossa kerrotaan tarkemmin kirjastosta sekä sen histori-asta, sekä digi. Digi osuudessa käsitellään sähköistä asiointia ja tietotekniikan käyttöä kirjastoissa, kansainvälinen digitaalinen kirjasto -hanke, sekä sitä miten tietotekniikka on otettu käyttöön Kourujärven kirjastossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää eli määrällistä tutkimusmuotoa. Tutkimusaineisto kerättiin asiakastyytyväisyyskyselyllä Kourujärven kirjastossa. Kyselyä jaettiin paikan päällä kirjaston asiakkaille 3.4.–10.4.2014 välisenä aikana. Asiakaskyselyn kysymyksiin perehdyttiin Kourujärven kirjaston johtajan Outi Uolan kanssa ennen kyselyn julkistamista. Kyselyssä käytiin läpi asiakkaiden tärkeinä pitämiä asioita kirjastopalveluissa ja sitä miten ne toteutuvat Kourujärven kirjastossa. Vastauksia tuli yhteensä 37 kappaletta. Tutkimustulokset osoittivat, että kirjastopalveluissa tärkeänä pidettiin juuri henkilö-kohtaista palvelua ja vastaajista yli puolet, 53 % ei käyttänyt verkkokirjastopalveluita ollenkaan. Tämän perusteella kirjaston ei kannattaisi panostaa itsepalveluteknologi-aan. Tutkimustulokseen tosin vaikuttaa vastaajien ikäjakauma, josta 41 % oli yli 60-vuotiaita.