Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 150 / 532
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718620
www.theseus.fi/bitstrea...nnaPerhe.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta ja näin mahdollisesti parantaa myös ensihoitohenkilökunnan työturvallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin millaista väkivaltaa ensihoito- ja sairaankuljetushenkilöstö kokee ja kuinka usein. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin miten ensihoito- ja sairaankuljetushenkilöstö kokee osaamisensa väkivaltatilanteissa toimimiseen ja millaisia käsityksiä heillä on väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyvistä koulutus- ja kehittämistarpeista. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä Satakunnan Sairaanhoitopiirin vaativan hoitotason ambulanssissa työskentelevää ensihoitajaa. Jokainen vastaajista haastateltiin yksi kerrallaan erillisessä, rauhallisessa tilassa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön erittelyllä. Opinnäytetyön tulosten perusteella ensihoitohenkilöstö kokee työssään usein väkivaltaa ja väkivalta on vuosien saatossa lisääntynyt huomattavasti. Väkivallan muodoista psyykkisen väkivallan kokeminen ensihoitotyössä oli selvästi yleisintä. Ensihoitajilla oli runsaasti teoriatietoa siitä, miten ennaltaehkäistä ja välttää mahdollisia väkivaltatilanteita, mutta jo syntyneissä väkivaltatilanteissa uskominen omaan pärjäämiseen oli heikompaa. Kaikilla vastaajilla oli väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyviä koulutustarpeita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100614886
www.theseus.fi/bitstrea...Pastinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä kirjallisessa osassa opinnäytetyötä tarkoitukseni olisi kertoa taiteellisista prosesseistani sekä suhteestani fiktiiviseen kerrontaan ja siitä millainen osuus sillä on taiteessani. Käsittelen aihetta lähinnä omasta näkökulmastani, mutta viittaan myös yleisesti luovuutta ja intuitiota tutkineisiin akateemikkoihin ja filosofeihin. Lisäksi yhtenä osana tätä kirjallista työtä on kaunokirjallisesti toteutettu päiväkirja, jossa kerron elämästäni lopputyöprosessin ulkopuolella ja se on konkreettinen esimerkki siitä, miten käytännössä puen ajatukseni ja tunteeni fiktion muotoon ja siten ilmaisen itseäni. Opinnäytetyön taiteellinen osa on teoskokonaisuus, joka koostuu kolmista kehyksistä ja yhteensä yhdeksästä syväpainografiikalla toteutetusta vedoksesta. Teoksen nimi on ”Sitä mitä on lihan ja ihon välissä” ja se on näkemykseni abstrakteista arpikudoksista, jotka kuvaavat paranemisprosessia ja kriisistä toipumista. Teos on kuitenkin hyvin monitulkintainen, sitä on mahdollista tarkastella yhtäaikaisesti niin mikro kuin makro näkökulmista ja katsoja voi vapaasti liittää siihen omia tulkintojaan sekä assosiaatioitaan. Teosta ja tätä kirjallista opinnäytetyötä yhdistävät se, että käsittelen kummassakin itseäni ja maailmaani, jonka asetan katsojan ja lukijan tarkasteltavaksi herkkään kuplaan kätkettynä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815877
www.theseus.fi/bitstrea...iJohanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis was implemented as a quantitative research with purpose to find out how personnel of the mental retardation services of the hospital district of Pirkanmaa feels about controlling the violence situations occurring at work and whether personnel feels that Mapa-training (Management of Actual or Potential Aggression) has increased their capabilities. The study was implemented as a sample survey. The size of the sample was 105 persons having taken the Mapa-training. The research was answered by 49 persons (n=49), making response rate 47%. The mentally handicapped persons at times express behavioral symptoms that can appear as aggression and destructive behavior. Aggression can target toward the mentally handicapped person himself, other persons or environment. Aggression can be both a symptom of a psychiatric disease and learned behavior. The material was collected using an e-form questionnaire containing background questions, 15 questions about opinions and one open question. Material was collected during spring of 2014. Material was statistically analyzed and content analysis was utilized with the open question. Material was reported in the autumn of 2014. The respondents felt they know well how to act in a violence situation. Men felt generally to be more sure, but when asked about capabilities of after violence situation debriefing discussions with the customer or within the work community, women felt their capabilities to be slightly better than men. Respondents having taken refresher Mapa-training once or more times, were in almost all questions, concerning capabilities and know-how, by average better than the respondents who had not taken the refresher training. Need for development was identified in the debriefing discussions with both the customer and within the work community after violence situations. The respondents were unanimous about the importance of the Mapa-training, 90 % of respondents felt the training to be important in their own work. Mapa-training has increased professional attitude and know-how in handling of the violence situations. Mapa-training has increased safety of both the customers and personnel and environment. It was felt that know-how of prevention of violence situations, physical intervention and holding as well as evaluation of the procedures after the violence situation has been increased by Mapa-training.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060514908
www.theseus.fi/bitstrea...harlotte.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The subject of this thesis was to improve violence prevention work in Pori psychosocial institutional care. The purpose is to find out firstly clients experience of violence, that has a connection to substance abuse and secondly clients experience about addressing the subject. The aim of this study is to produce a form to raise a matter concerning violence. The study was carried out in the form of qualitative research and by thematic interviews. Ten of the clients in the institutional care was interviewed for the study. The theoretical part of the study is divided into four parts. The first theoretical part covers most common intoxicants and substance addiction. The second part covers security and different forms, signs, consequences and recovery of violence. The third part reflects the link between substance abuse and violence and the fourth part covers the encounter of a client with experiences of violence The study showed a recognizable link between substance abuse and violence. The experiences of violence were diverse, and interviews revealed that the clients find difficulties bringing up the matter of violence themselves. The clients valued interaction and the subject being addressed by the nursing staff. This thesis includes an attachment of the form that was produced to raise a matter concerning violence.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319583
www.theseus.fi/bitstrea...o%20timo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka usein ja minkä tyyppistä väkivaltaa palvelukoti Pajussa esiintyy, hallitseeko henkilökunta väkivaltatilanteet ja miten ne koetaan sekä hallitseeko henkilökunta HaiPro-kirjaamisen ja miten kirjaaminen koetaan. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelin kehitysvammaisuutta, siihen liittyviä psyykkisiä häiriöitä sekä haastavaa käyttäytymistä. Käsittelin myös sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa, väkivallan esiintymistä hoitotyössä, väkivallan kohtaamista ja kokemista sekä väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyä. Lisäksi käsittelin HaiPro-järjestelmää, joka on terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Opinnäytetyön aineiston keräsin tekemällä lomakehaastatteluja palvelukoti Pajun henkilökunnalle. Haastattelin kahdeksaa palvelukodissa työskentelevää hoitajaa. Haastattelukysymykset olivat avoimia ja ne analysoin soveltaen yksinkertaista sisällön analyysiä. Tuloksista havaittiin, että henkistä väkivaltaa esiintyy palvelukoti Pajussa päivittäin, fyysistä väkivaltaa viikoittain. Haastattelujen mukaan henkilökunta hallitsee työssä esiintyvät väkivaltatilanteet hyvin. Fyysiset väkivaltatilanteet koettiin uhkaavampina, mutta henkistä väkivaltaa ei pidetty juuri minkäänlaisena uhkana. Haastattelujen perusteella henkilökunta hallitsee kirjaamisen HaiPro-järjestelmään. Tutkimuksen pohjalta nousi seuraavat mahdolliset jatkotutkimusaiheet: tutkimus koko Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen henkilökunnan kokemuksista väkivaltatilanteista sekä tutkimus, joka käsittelisi ja keskittyisi pelkästään henkiseen väkivaltaan ja sen kokemiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804164803
www.theseus.fi/bitstrea...en_roosa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä huumeidenkäyttäjien käsityksiä ja kokemuksia turvallisuudesta, turvattomuudesta ja huumeidenkäyttöön liittyvästä väkivallasta. Sillä selvitettiin myös tämän asiakasryhmän ajatuksia ja kokemuksia asioiden käsittelystä palveluissa. Opinnäytetyö on laadullinen (tapaus)tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla toimeksiantajan, Porin psykososiaalisten palveluiden asiakkaita ja työntekijöitä. Teoria-osuudessa kuvataan väkivaltaa tilastollisesta näkökulmasta ja avataan turvallisuuden ja hyvän asiakassuhteen määritelmiä. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että huume-ehtoiseen elämään liittyy paljon väkivaltaa ja turvattomuuden kokemuksia. Turvattomuus liittyy kaoottiseksi koettuun huume-ehtoiseen elämäntilanteeseen, jonka hallitsemisen keinot koetaan rajallisina. Väkivalta on moninaista, henkistä ja fyysistä. Huumeidenkäyttäjillä on kokemuksia väkivallasta niin tekijän kuin uhrinkin roolissa. Väkivallasta on vaikeaa mutta tarpeellista puhua. Turvalliseksi koettuun keskusteluun vaikeasta asiasta tarvitaan aitoa läsnäoloa ja luottamuksellinen suhde työntekijän ja asiakkaan välillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714268
www.theseus.fi/bitstrea...vu_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Many of religious communities are heteronormative and they have negative attitudes towards sexual minorities. The aim of this thesis was to provide information about the sexual minorities’ experiences of religious abuse. This information can be used if this theme will be met for example at work or at the vicinity. The information can also be used for peer support. Religious abuse means physical or mental violence in religious communities, which is justified on religious base. The community’s rules are defined by the community, and sexuality which is different from the community’s norms can be seen as prohibited in the community. The surrounding community effects on the person’s identity development, so religious abuse towards a person’s sexual field can cause long-lasting problems for a person’s mental health. The purpose of this thesis is to describe the experiences of the religious abuse. This thesis includes a qualitative research, which was carried out as a semi structured theme interview. Two persons were interviewed for this study. They both belong to the sexual minority and they have been part of a religious community. The themes of the interviews were the experiences of living in the religious community as a homosexual, the community’s impact on oneself and coping with the situation. Religious abuse against sexual minorities can offend both human rights and law at the same time but these offences won’t always come to public, instead they are often dealt only inside the community. The interviews revealed that religious abuse has caused long-term problems for coping with oneself and self-acceptance. Furthermore religious abuse has caused fear, and it has prevented persons to live their life as they would like it to be. Interviewees have felt that they have benefited from the support provided by the different organizations.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124182
www.theseus.fi/bitstrea...ka_tytti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lähisuhdeväkivalta on jatkuvasti kasvava ja vakava ilmiö, jonka ennaltaehkäisyyn panostaminen säästää niin taloudellisesti kuin kansanterveydellisesti tarkasteltuna yhteiskuntaa negatiivisilta vaikutuksilta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, johon tulee muun muassa rikoslain ja lastensuojelulain nojalla puuttua matalalla kynnyksellä ja tehokkaasti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia psykofyysisiä oireita, sosiaalista syrjäytymistä, pelkoja sekä kuolemia. Ennaltaehkäisy ja tukevat palvelut takaavat lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille paremmat mahdollisuudet jatkaa elämää väkivallattomasti, turvaten lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä tuotettiin palvelupolkumalli lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille. Kehittämiselle huomattiin olevan tarve käytännön työssä ja haluttiin selvittää kartoittavan kyselyn avulla sosiaalihuollon ammattilaisilta ajatuksia tilanteesta. Kyselyn vastauksista nousi esiin neljä pääluokkaa: moniammatillisuus, selkeä toimintamalli, koko perheen huomiointi sekä yhdenmukaiset palvelut Satakuntaa, joiden avulla palvelupolkumallin luominen aloitettiin. Palvelupolkumallia työstettiin yhdessä Satakunnan ankkuritiimin ja väkivaltatyön koordinaattorin kanssa. Kehittämistyöstä kirjoitettiin artikkeli, joka julkaistaan 1.3.2024. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. ISBN 978-951-633-399-4 Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, Muut julkaisut 10/2023 ISSN 2323-8372
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081519478
www.theseus.fi/bitstrea...Hellberg.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen kahden yksikön hoitohenkilökunnan kokeman työpaikkaväkivallan tai sen uhan vaikutuksia työhyvinvointiin viimeisen vuoden ajalta. Tavoitteena oli tutkimuksen kautta tuoda esille yhteistyökumppanille henkilökunnan kokemuksia sekä keinoja, joilla työnantaja voi tukea työntekijöitä työpaikkaväkivaltatilanteissa ja niiden jälkeen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui kolmesta osiosta, joissa oli yhteensä 18 kysymystä. Kyselylomake lähetettiin sähköisesti kahden Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen yksikön esihenkilöille, jotka jakoivat tämän hoitohenkilökunnalle (n=100). Vastausprosentiksi tuli 25. Opinnäytetyömme aineiston pohjalta tuli esille, että kahdessa Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen yksikössä kohdattiin yhtä paljon fyysistä kuin henkistä väkivaltaa. Fyysisestä väkivallasta yleisimmät ilmenemismuodot olivat lyöminen, raapiminen ja potkiminen. Henkisen väkivallan tavoista väkivallalla uhkailu ja haukkuminen nousivat esiintyvyydeltään yleisimmiksi. Fyysistä sekä henkistä väkivaltaa ja niiden uhkaa koettiin kuukausittain tai useammin viimeisen vuoden aikana. Keskustelu väkivaltatilanteiden jälkeen ja työkavereilta saatu apua nousi useasti tärkeiksi elementeiksi työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa kohdatessa. Työhyvinvointia eniten heikentäväksi koettiin stressi ja uupumus. Työpaikkaväkivallan koettiin myös vaikuttavan työmotivaatioon. Organisaation koettiin reagoineen tarpeeksi väkivaltatilanteisiin tai niiden uhkaan. Jatkoon toivottiin henkilökunnan koulutusta haastaviin tilanteisiin ja jo opittujen taitojen ylläpitoon. Tulevaisuudessa voitaisiin toteuttaa jatkotutkimus siitä, onko Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus käyttänyt tutkimustuloksia parantaakseen kahden yksikön henkilökunnan työhyvinvointia sekä onko työhyvinvointi henkilökunnan mielestä parantunut. Jatkotutkimuksena voisi myös olla mielenkiintoista tutkia muita työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja tukimuotoja, joilla voitaisiin lisätä hyvinvointia kehitysvammapsykiatrisessa hoitotyössä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132774
www.theseus.fi/bitstrea...Annemari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemaa väkivaltaa Kurjenmäkikotien asumispalveluyksiköissä. Tavoitteena oli tutkia, kuinka paljon hoitajat kokivat henkistä ja fyysistä väkivaltaa asukkaiden ja omaisten taholta. Samalla selvitettiin, tehtiinkö hoitajien taholta väkivaltatilanteista väkivaltailmoituksia. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa toimitettiin yhteensä 160 kyselylomaketta, 40 kappaletta jokaiselle osastolle. Vastauksia palautui 34 kappaletta. Vastausprosentti oli 21,25%, joka näin ollen oli suuntaa antava. Aineiston analyysiosuudessa käytettiin sisällönanalyysiä, jossa etsittiin yhdistäviä osa-alueita. Tutkimus osoitti, että 81% hoitajista oli kokenut jonkinasteista väkivaltaa sekä asukkaiden että omaisten taholta. Tulos on yhteneväinen valtakunnallisen (THL) tutkimuksen kanssa. Tutkimuksessa todettiin, että hoitajat kokivat eniten lyömisestä aiheutuvia vaaratilanteita asukkaiden taholta. Asukkaat ovat muistisairaita, joiden hoitaminen on vaativaa ja väkivalta on usein tahatonta ja äkillistä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että HaiPro-ilmoitusten tekeminen olisi tärkeää ja yhteneväisten käytäntöjen toteuttaminen vähentäisi väkivaltatilanteiden määrää. Muistisairaan hyvään hoitoon kuuluu käyttäytymisen muutosten hoito. Siihen kuuluu asukkaiden käytöksen havainnointi ja käytösoireita laukaisevien tekijöiden välttäminen.