Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 150 / 468
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417157
www.theseus.fi/bitstrea...n_marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ja analysoida Porin perusturvan vanhuspalveluiden teettämän työhyvinvointikyselyn tuloksia. Työhyvinvointikyselyt on teetetty vuosina 2014 ja 2015. Kyselyt on suunnattu perusturvan omien vanhuspalveluita tuottavien yksiköiden työntekijöille sekä sellaisille yksityissektorin henkilökunnille, jotka toimivat yrityksissä, joista kaupunki ostaa vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Tutkimusotteena opinnäytetyössä on monimenetelmällinen tutkimusote, triangulaatio. Kvantitatiivista tutkimusotetta on käytetty kyselyn strukturoidussa osuudessa, joka sisälsi 17 monivalintakysymystä. Kvalitatiivista tutkimusotetta edustaa avoimen palautteen osioon tulleet vastaukset. Tulosten esittämisessä on käytetty tilastoja kuvaavia graafisia kuvioita, sanallista selittämistä sekä suoria lainauksia avoimista palautteista. Perusturvakeskuksen omissa vanhuspalveluita tuottavissa eri yksiköissä työskenteli tutkimusvuosina yhteensä 939 henkilöä. Vuonna 2014 puitesopimuskumppaneiden henkilökuntamäärä oli yhteensä 278,4 henkilöä. Ensimmäisenä tutkimusvuotena kysely suunnattiin siis 1217,4 henkilölle ja kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 848. Vuonna 2015 puitesopimuskumppaneiden määrä kasvoi ja niiden yhteinen henkilöstömäärä oli 354,3 henkilöä. Kun perusturvan henkilökuntamäärä pysyi ennallaan, niin toisena tutkimusvuotena kysely osoitettiin siis yhteensä 1293,3 henkilölle ja vastauksia saatiin 737 kappaletta. Vuoden 2014 vastausprosentti on 69,66 % ja vuoden 2015 vastausprosentti on 56,99 %. Tutkimuksesta nousi esiin, että avoimissa palautteissa oli useita eri aiheita. Eniten palautetta annettiin aihepiiristä työtoveri/ työyhteisö, ja toiseksi eniten palautteiden aihe koski esimiehiä ja johtamista. Valtaosa avoimista palautteista oli luokiteltavissa kriittiseksi tekstiksi. Vastaajien antamat kouluarvosanat kuitenkin kertovat, että työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla. Yksityissektorin työntekijöiden antamat kouluarvosanat työhyvinvoinnista tutkimusvuosina ovat hieman kunnallista paremmat. Kouluarvosanojen keskiarvot ovat kuitenkin molemmilla sektoreilla laskeneet vuodesta 2014 vuoteen 2015.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101021228
www.theseus.fi/bitstrea...ssiMinna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistyön idea on noussut Valtti-työpajan asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeesta kehittää työpajan matalan kynnyksen työpajatoimintaa vielä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja työ-ja toimintakykyä vahvistavaksi. Kehittämistyön tavoitteena on luoda matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli Valtti-työpajalle. Uuden toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa työ- ja toimintakykyä kohti työelämää tai koulutusta tehostetulla ja räätälöidyillä yksilö- ja ryhmätoiminnoilla. Anni Kierikka tutki omassa opinnäytetyössään (2019) Valtti-työpajan asiakkaiden Kykyviisari-itsearviointikyselyn tuloksia ja heidän mielipiteitään siitä kesällä 2019. Analysoin vastaukset (29) Pivot-taulukkolaskennan avulla ja kartoitin mihin aihealueisiin asiakkaat eniten toivoivat muutosta. Tulosten perusteella asiakkaat kokivat työ- ja toimintakykynsä riittämättömäksi tämän päivän työelämään ja toivoivat eniten muutosta työtilanteeseensa, fyysiseen kuntoonsa, terveyteensä ja talouteensa. Näiden muutostoiveiden perusteella matalan kynnyksen toimintamalliksi valikoitui yksilö- ja ryhmätoiminnan kehittäminen asiakkaan tarpeita vastaaviksi digitaalisuutta hyödyntäen. Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen teoriaa, jossa päämääränä on käytännön hyöty ja muutokseen pyrkivä lähestymistapa. Toimintatutkimuksessa asiakkaat ovat tärkeässä roolissa osallisena ja tutkija itse on muutosprosessissa mukana. Arviointi ja reflektointi kehittämistyöstä kulkee mukana koko prosessin ajan. Kehittämistyön tuloksena Valtti-työpajalle syntyi matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli alueen julkisten matalan kynnyksen palveluiden rinnalle.The idea of this development work is based on the needs of Valtti-workshop´s customers and employees to develop Valtti´s low-threshold activities even more to meet the needs of customers and to strengthen their ability to return back to working life. The aim of the development work is to create a low-threshold operating model for social and mental health services of Valtti-workshop. The purpose of the new operating model is to strengthen people´s capacity towards working life or education through intensified and tailored individual and group activities. In her thesis (2019), Anni Kierikka researched the results of self-assessment survey and opinions about it (called Kykyviisari) which was designed for Valtti-workshop during summer 2019. I analyzed answers (29) using Pivot spreadsheets and mapped which topics customers found the most urgent ones to be changed. Based on the results, customers felt that their work- and function ability was insufficient for the requirements of today’s working life and the most wanted change was linked to their work situation, physical condition, health and finances. Based on these core results, the selected low-threshold operating model was the development of individual and group activities supported with digital tools to meet the customer´s needs. The theory of activity analysis lays the base of this development work with the goal of practical benefit and a change-oriented approach. In activity analysis customers play an important role and the researcher himself is involved in the change process. Evaluation and reflection on development work goes hand in hand throughout the process. As a result of the development work, a low-threshold social and mental health services operating model was created for the Valtti-workshop alongside public low-threshold services in the region.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121125917
www.theseus.fi/bitstrea...emi_emma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The subject of the thesis was a lifestyle intervention performed at the workplace. The thesis assessed the implementation of a year-long lifestyle intervention of the employees at Länsi-Suomen Diakonialaitos in 2017 by way of multidimensional evaluation. The objective of the thesis was to produce information on the impacts of the lifestyle intervention as well as of its strengths and development areas. The aim of the lifestyle intervention for the employees of Länsi-Suomen Diakonialaitos was to activate and motivate the participants to exercise, to promote healthy eating habits and to support coping at work. 16 employees participated in the intervention. The participation was voluntary. Versatile assessment material was obtained from the test and measurement results in the beginning and the end of the intervention, from the questionnaires created for the participants and the instructors, as well as from the diary of the instructor. With the help of the multidimensional evaluation setting it was possible to obtain both quantitative and qualitative material. For the analysis of the quantitative material Tixel 10 spreadsheet program from Excel was used. The qualitative material was analyzed by using the content analysis. Part of the qualitative material was also presented in a quantitative form. Valuation clauses were formed of the results. The participation in the lifestyle intervention supported weight management, aerobic endurance was improved and for most of the participants the waistline became smaller. The participation inspired to test and take up new forms of exercising, but the adoption of healthy eating habits was realized only partially. Coping at work was deemed to have improved. Half of the participants considered that their working capacity was better. Both the participants and the instructors saw the motivation to exercise, the creation of personal objectives and the support from the group and the physiotherapist to be the strengths of the lifestyle intervention. Nutritional advice and the acknowledgement of motivation, mental support and individual needs were considered as development areas. The better utilization of the possibilities of target-orientation and peer support as well as multidisciplinary co-operation were seen as areas still requiring development. As a subject for further research it would be interesting to study whether the lifestyle intervention has had an impact on the lifestyle, working capacity or coping at work of
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200806052710
www.theseus.fi/bitstrea...er_merja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa työssä käyvien MS-tautia sairastavien 25-40-vuotiaiden kokemuksista työterveyshuollon toiminnasta oman työssä selviytymisensä tukena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni tästä ikäryhmästä on työelämässä, minkälaiseksi vastaajat kuvaavat työkykyään ja millaisia ongelmia heillä on työssä selviytymisessään. Tarkoituksena oli myös selvittää käyttävätkö työssä olevat 25-40-vuotiaat MS-tautia sairastavat työterveyshuoltopalveluja, millaisissa tilanteissa he ovat asioineet työterveyshuollossa ja minkälaista tukea he toivovat työterveyshuollolta työssä selviytymiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka hyödyllisenä MS-tautia sairastavat kokevat työterveyshuollon toiminnan. Tutkimusaineisto kerättiin postitse lähetetyn kyselylomakkeen avulla, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Menetelmällä saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmaa käyttäen. Avointen kysymysten vastauksista laskettiin samaa tarkoittavat vastaukset yhteen ja ne kuvattiin kvantitatiivisesti sekä suoria lainauksia käyttäen. Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2008 MS-yhdistysten 25-40-vuotiaille jäsenille (n=1099). Kyselyyn vastasi 444 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli 40. Vastaajista 71% oli työelämässä. 52% vastaajista kuvasi itsensä täysin työkykyisiksi. Jonkin verran alentuneeksi työkykynsä kuvasi 35% vastaajista. 41%:lla ei ollut minkäänlaisia työssä selviytymisen ongelmia. 34%:lla vastaajista työssä selviytymistä vaikeutti sairaudesta johtuva ongelma. 87 % vastaajista oli asioinut työterveyshuollossa. Yleisimmät käynnin syyt olivat oma terveys ja terveystarkastus työhön tullessa. Välttämättömänä tai hyödyllisenä työterveyshuollon toiminnan koki lähes puolet vastaajista (43%). Eniten toivottiin terveydentilan ja työssä selviytymisen seurantaa ja työolosuhteisiin vaikuttamista, työpaikkakäyntejä, työolojen arviointia ja toimenpide-ehdotuksia käyntien pohjalta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728852
www.theseus.fi/bitstrea...inenAnne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to increase knowledge and understanding of issues related to well-being at work and to survey the well-being of the staff of Valkeakoski day care centers at work early childhood education teachers and children’s instructors. The aim was to obtain information e.g. the resilience of day care centers staff at work. The approach in this development work was a case study. The purpose of the research was to create development ideas. Data were collected on the basis of theoretical data and previous research data, as well as through a survey. The theoretical part focuses on the factors influencing work ability, working life skills, the work of supervisors and increasing well-being at work, eg feedback and rewards. The arguments of the survey were used to examine how the staff experience the work community skills of the work communities, their own coping and the work of the supervisor. The research part of the thesis began with community brainstorming, where one work community answered the question “Where does well-being at work come from?” With post it notes. We created “rules of the game” for the employees of the day care centers. The actual occupational well-being survey was carried out with an electronic survey. In the spring of 2020, day care centers early childhood education teachers and children’s instructors, through their supervisors, were sent a link to a Google Forms questionnaire with 46 statements. As a result of the thesis, insights were gained for the development of well-being at work.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301311876
www.theseus.fi/bitstrea...iiroinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektina toteutettavan opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää kohdetyöyhteisöön työpaja, jossa käsiteltiin työyhteisön tämänhetkistä työhyvinvointia. Tavoitteenamme oli löytää keinoja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyötahona toimi Uudenkaupungin sairaalan vuodeosastot. Toteutimme työpajat kolmena päivänä osastojen henkilökunnalle. Työpajojen pohjana toimivat kolme erilaista teemaa, jotka liittyivät työhyvinvointiin sekä siihen vaikuttaviin asioihin. Teemojen läpi käymisessä käytimme Learning cafe-, eli oppimiskahvila- menetelmää. Työpajat koostuivat vapaasta keskustelusta sekä ajatusten vaihtamisesta. Pajoihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Tilaaja halusi opinnäytetyön kautta selvittää, miten työnantaja voisi tukea henkilöstön työhyvinvointia ja miten henkilöstö itse voi siihen myös osaltaan vaikuttaa. Projekti toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Jouduimme kuitenkin muuttamaan työpajojen toteutustapaa vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Arvioinnin toteutimme palautekyselyllä, jonka osallistujat täyttivät työpajan jälkeen. Palautetta saimme myös tilaajataholta välikeskusteluiden muodossa. Yhteenvedossa keskityimme keskusteluissa esiin nousseisiin asioihin liittyen tämänhetkiseen työhyvinvointiin osastolla. Työnohjauksen tarve oli ilmeinen. Henkilökunta tarvitsee mahdollisuutta keskustella avoimesti ja purkaa työn kuormittavuutta. Yhteiset linjaukset ja esihenkilöiden tasolta tuleva palaute olivat kaivattuja. Lisäkoulutukset koettiin myös työhyvinvoinnin kannalta tärkeiksi ja niitä kaivattiin lisää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626837
www.theseus.fi/bitstrea...noRiitta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistehtäväni sisältää Pihlajalinna Lääkärikeskus Oy:n työkykyvalmennustoiminnan toimintamallin, jonka tavoitteena on aikaistaa sosiaalialan asiantuntijan käyttöä sekä kuntoutusprosessin aloittamista oikea-aikaisesti. Kehittämistehtävässäni keräsin teoreettista tietoa aiemmin asiasta tutkitusta kirjallisesta materiaalista. Työssäni hyödynsin sen lisäksi LEAN- menetelmää sekä prosessianalyysi blueprintingiä. Kehittämistyön tuloksena tein Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:lle toimintamallin työkykyvalmentajan käytöstä sosiaalialan asiantuntijana ja työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden palveluntuottajana. Toimintamallissa on huomioitu kuntoutusprosessiin liittyvät välivaiheet. Ylimääräiset ja turhat välivaiheet on mallissa LEAN-menetelmää hyödyntäen poistettu. Näin on saatu kuntoutusprosessi etenemään ilman tarpeettomia pysähdyksiä tai viivästymisiä. Keittämistyöni toimintamallilla on Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:n lisäksi myös yhteiskunnallinen hyöty. Selkeän toimintamallin myötä osaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt oikea-aikaisesti ohjata työkyvyttömyysuhan alle olevan henkilön työkykyvalmentajalle sosiaalialan asiantuntijakäyntinä. Näin kuntoutusprosessi lähtee etenemään ohjatusti. Työkykyvalmentaja toimii henkilön tukena koko kuntoutusprosessin ajan aina realistiseen työhön paluuseen saakka.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158264
www.theseus.fi/bitstrea...aHietava.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli kuvata, kuinka Pitkään Terveenä Sastamalassa -hankkeen pitkäaikaistyöttömät asiakkaat olivat kokeneet terveystarkastukset ja -palvelut omassa elämässään. Mitä vaikutuksia terveystarkastuksella oli heidän elämäänsä ja terveyspalveluiden käyttöön. Asiakkailta kysyttiin myös, missä he ovat tällä hetkellä ja mikä on heidän asemansa työmarkkinoihin. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin ne pitkäaikaistyöttömät, jotka kävivät terveystarkastuksessa pTS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007–2008. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin 49 asiakkaalle. Vastauksia palautui 16 ja vastausprosentiksi tuli 33. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen esitettiin graafisesti ja kvalitatiivinen sisältö analysoitiin sisällön analyysillä. Tulosten mukaan terveystarkastus oli vaikuttanut asiakkaisiin paljon. He olivat tyytyväisiä päästessään terveystarkastukseen ja siitä, että heidän terveydestään oltiin kiinnostuneita. Elämäntapoihin oli suurin osa myös tehnyt muutoksia tai ainakin yrittänyt muutosta. Niitä mitattiin ravitsemuksen, liikunnan ja päihteiden käytön osalta. Palveluiden käyttöaste oli noussut useimpien kohdalla. Terveystarkastuksella ei ollut sinänsä vaikutusta työn saantiin tai koulutukseen pääsyyn, vaan terveystarkastus pitää nähdä yhtenä prosessin osana pitkäaikaisessa kuntoutuksessa ja hoidossa. Siirtymät toteutuivat terveydenhuollon sisällä ja pääasiana oli pääsy palveluiden piiriin. Kehittämisideana tutkittavat toivoivat, että terveystarkastukset olisivat säännöllisiä. Suurimmalla osalla tulevaisuuden toiveena oli, että pysyisi terveenä. Osalla myös, että saisi töitä. Työttömien terveyspalveluiden toiminnan jatkuvuutta ovat tukemassa valtakunnallisen PTT-hankkeen kehittämät toimintatavat, uusi terveydenhuoltolaki, Kaste ohjelmassa 2012–2015 olevat osatavoitteet, vuonna 2013 voimaan tuleva uudistettu laki työvoima- ja yrityspalveluista sekä Toimia-hankkeen suositukset työttömän toimintaja työkyvyn hyvistä arviointikäytännöistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161388
www.theseus.fi/bitstrea...a_marita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työeläkekuntoutus on lisääntynyt eri ammattiryhmien keskuudessa 2000-luvulla lähes kymmenkertaiseksi. Yrittäjät hakevat kuntoutusta ja Kelan sairauspäivärahaa muita ryhmiä harvemmin. Työterveyshuolto on yrittäjän tärkein linkki kuntoutukseen hakeuduttaessa, mutta erityisesti mikroyrittäjät ja yksinyrittäjät ovat solmineet heikosti työterveyshuoltosopimuksia. Ongelmana on ollut, että yrittäjillä ei ole tietoa työterveyshuollon järjestämismahdollisuuksista. Tutkimuksessani selvitettiin yrittäjänaisten tietämystä työkyvyn erilaisista tukimuodoista sekä mitä tukea yrittäjänaiset odottavat työeläkeyhtiöltä, työterveyshuollolta ja yrittäjäjärjestöltä. Lisäksi selvitettiin, miten vastanneiden yrittäjänaisten työterveyshuolto on järjestetty. Opinnäytetyö oli järjestölähtöinen ja pohjautui yhteistyössä työeläkeyhtiö Ilmarisen kanssa tehtyyn Survey -tyyppiseen verkkokyselyyn Suomen Yrittäjänaisille. Kysely tehtiin tammikuussa 2014 ja kyselyyn vastasi 268 yrittäjänaista. Tutkimuksessa tietoa kerättiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Opinnäytetyön tulosten perusteella Suomen Yrittäjänaisilta toivottiin eniten vertaistukea ja verkostoja. Edunvalvonta ja tiedottaminen sekä julkisuuteen että järjestön sisällä koettiin tarpeelliseksi. Työterveyshuoltosopimus oli tehty hieman yli puolella yrittäjänaisista ja sopimuksista 1/3 oli yksityisellä puolella. Työterveyshuollolta odotettiin säännöllisiä tarkastuksia sekä parempaa tiedottamista palveluista ja hinnoista. Mikro- ja yksinyrittäjät toivoivat pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä sekä aktiivisempaa ohjaamista kuntoutukseen. Työeläkeyhtiöiltä toivottiin päivitettyä tietoa eläketurvasta ja siitä miten tulee toimia työkyvyn heikentyessä. Yrittäjäeläkkeiden suuret maksut ja eläkkeiden pienet kertymät kaipasivat yrittäjänaisten mielestä muutosta. Erilaisista työkyvyn tukimuodoista kuten, valtion tuki osatyökykyisen palkkaamiseksi, Yrittäjänaisten maksuton kuntoutus ja työeläkeyhtiön työkokeilu, oli heikosti kokemusta. Kaikista edellä mainituista toivottiin myös lisää tietoa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917239
www.theseus.fi/bitstrea...use_Maki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Nykyään yhä useammat ihmiset työskentelevät osittain tai kokonaan näyttöpäätteen ääressä. Työkyvyn ylläpitäminen tulee koko ajan ajankohtaisemmaksi, koska varhaisia eläkkeelle jäämisiä pyritään välttämään ja työuria pidentämään. Toimistotyössä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan pyrkiä optimoimaan työpisteet yksilölli-sesti jokaiselle työntekijälle. Ergonomisten tekijöiden ollessa kohdallaan voidaan välttää useita työkykyä haittaavia tekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä toimistotyön ergonomiaan ja sen perusteella tehdä ergonomiaselvitys Rauman kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukselle. Tietoa haettiin työkyvystä, ergonomiasta yleensä, toimistotyön ergonomiasta, työter-veyshuollosta ja aihetta koskevasta lainsäädännöstä. Opinnäytetyössä kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen suoritettiin käytännön ergonomiaselvitys Näppärä-menetelmän avulla. Opinnäytetyön selvitysosuudessa tarkastettiin 11 työpistettä Rauman kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksesta. Kyseisessä työpaikassa työskennellään pääasiassa näyttö-päätteen äärellä, joten ergonomiaselvitys oli työntekijöille tarpeellinen. Rauman kult-tuuri- ja vapaa-aikakeskukseen on tehty aiemminkin ergonomiaa koskeva kartoitus, mutta siitä on jo useampia vuosia aikaa ja henkilöstö on osittain vaihtunut sen jälkeen. Ne työntekijät, joiden työpisteisiin ei aiemmin ollut tarkastettu, saivat paljon uutta tietoa oman ergonomiansa parantamiseksi. Työpisteiden suurimmat puutteet koskivat valaistusta, työtuoleja ja yleistä työpisteiden siisteyttä. Työpisteiden ergonomiaa kehitettiin selvityksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan ja annettiin ohjeita jatkotoimenpiteiden suorittamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094822
www.theseus.fi/bitstrea...ko_Sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the Thesis was to develop and structure working procedures and collaboration of a social and health care district’s (SHCD) human resources department (HR) and an occupational health care corporation (OHC) related to long-term sickness absence (LTSA) and return to work (RTW) processes. At baseline the stakeholders’ wish for the Thesis collaboration was to strengthen and structure their collaboration related to LTSA and RTW processes. In addition, there was stakeholders disclosed need to have a concrete tool, e.g. checklist, to be developed to support their evaluation of employees within LTSA and RTW processes. Furthermore, there were expectations to clarify and update implementation of the processes of LTSA and RTW. The stakeholders participating the Thesis collaboration were a work ability coordinator (WAC) of the HR of the SHCD and an occupational health nurse (OHN) of the OHC. The Thesis process was implemented as an action research using qualitative approach. Implementation of the research occurred in accordance with plan, action, observation and reflection phases of an action research cycle. The reflection phases actualized as three separate collaboration meetings in dialog with the stakeholders. The pragmatic philosophy of science served as the philosophical framework of the action research. It supported to solve challenges emerging from practice and to conduct critical evaluation and thinking of processes and actions occurred during the action research. A literature review was conducted to support the theoretical viewpoint of the action research. The action research engrossed to the topics of management and policies of LTSA and RTW, and the most common causes of LTSA, musculoskeletal problems, mental health issues and psychosocial causes. As an outcome the action research for its part improved the collaboration of the stakeholders and served as a good starting point for further strengthening of the collaboration related to LTSA and RTW processes. Additionally, as an outcome actualized design of the checklists for WAC and team of OHNs to structure evaluation of employees’ in LTSA and RTW processes. Furthermore, process descriptions of collaboration of the stakeholder organisations and employee’s process progression related to LTSA and RTW were produced to clarify and update processes of LTSA and RTW. In the future, a research from viewpoint of employees within LTSA or RTW processes, or ones in a risk, or research related to aims of improving wellbeing as prevention and reduction of LTSA in practice would be interesting and important to implement.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117730
www.theseus.fi/bitstrea...erg_anne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten työkyvyn alenemista ennakoivat tekijät tulevat esille Kelan järjestämälle työikäisten hengityssairaiden kuntoutuskurssille hakeutumiseen tarvittavissa asiakirjoissa. Tutkimusaineisto muodostui Hoikan kuntoutuskeskuksessa keväällä 2007 olleiden hengityskurssien 37 osanottajasta. Tutkimuskohteiksi hengityssairaan työkyvyn alenemista ennustavista tekijöistä oli valittu sairauden vaikeusaste, työympäristön hengitysilman epäpuhtaudet ja ärsytystekijät sekä henkilön oma kuvaus sairauden vaikutuksesta työntekoon ja jokapäiväiseen elämään. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuntoutusasiakirjojen sisällön analyysi. Sisäilman laatu ja sen sisältämät epäpuhtaudet ja ärsytystekijät olivat keskeisiä työikäisen hengityssairaan työkyvyn alenemiseen ja työssä selviytymisen liittyviä tekijöitä. Sisäilman laatuun liittyvien haittojen kuvaukset olivat yhteneviä sekä lähettävän lääkärin B-lausunnoissa että kuntoutujan itse täyttämissä kuntoutushakemuslomakkeissa. Opinnäytetyön tutkimustulokset vahvistivat hengityskuntoutustyön käytännöstä saatuja kokemuksia ja olivat samansuuntaisia hengityskuntoutuksen kirjallisuuteen verrattuina.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518220
www.theseus.fi/bitstrea...%20Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja saada tietoa Petrean työkokeiluyksikössä toteutettujen ammatillisen kuntoutuksen prosessien tuloksista, kuntoutusjaksojen päättyessä. Petrean työkokeiluyksikön ammatilliseen kuntoutukseen merkittävin lähettäjätaho on Kela. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten ammatilliset kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet ja miksi ja miten paljon ammatillisia kuntoutusprosesseja keskeytyy. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka suunnattiin työkokeilu yksikön yhdeksälle ammatillisen kuntoutuksen ohjaajalle. Tiedot kerättiin päättyneistä ammatillisen kuntoutuksen prosesseista lokakuun 2008- maaliskuun 2009 aikana. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 68 kappaletta. Vastauksen sain 93 päättyneeseen prosessiin, samalle lomakkeelle oli mahdollista kirjata ammatillisen kuntoutuksen edetessä useampi jatkotoimenpide. Aineiston kattavuus oli 52 %. Tutkimuksessa oli 38 naista ja 30 miestä. Ammatilliseen kuntoutukseen hakeuduttiin terveydellisistä syistä työkyvyn heikennyttyä, useimmiten mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yli kolmasosalla kuntoutujista oli kuitenkin useampi sairaus, vika tai vamma. Tutkimus osoittaa ammatilliseen kuntoutukseen tulleista suuriman osan olleen parhaassa työiässä, 21–50- vuotiaita. Eniten ammatillisia suunnitelmia tehtiin nuoremmissa ikäryhmissä, vanhimmassa ikäryhmässä enää vain joka neljännelle. Jakson päätyttyä 10 kuntoutujaa sai palkkatuloja. Keskeytysten ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi nousivat terveydelliset syyt. Kyseessä oli useimmiten vanhempi ja monisairas kuntoutuja. Eläkesuositukset tehtiin seitsemälle henkilölle. Motivaation puute todettiin keskeytyksen syyksi vain kahdella kuntoutujalla. Tutkimustulos antaa viitteitä ammatillisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä, työelämässä pidempään jatkamisen mahdollisuudet paranevat ammatillisen kuntoutuksen avulla. Suora työllistyminen tai ammatillisten suunnitelmien ja koulutusten selkiintyminen toteutui yli puolelle ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista. Lisäksi moni kuntoutuja ohjautui terveydentilan jatkoselvityksiin tai muuhun kuntoutukseen.
Arbetshälsa ger resultat : Druvan-modellen Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052810113
www.theseus.fi/bitstrea...is_Tommi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön kohderyhmänä oli Porissa toimivat terveyden- ja hyvinvoinnin yritysten työntekijät, jotka valikoituivat TYTTI-hankkeeseen osallistuvien yritysten joukosta. Terveysmittaukset tehtiin vuosien 2009 ja 2010 välisenä aikana Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskuksen, Soteekin, toimesta. Mittaukset yrityksissä suorittivat Soteekissa harjoitelleet opiskelijat. Tutkimusaineisto koostui 18 henkilön terveysmittauksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa TYTTI -hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden terveystietoja terveystarkastuksessa tehtyjen tutkimusten/mittausten pohjalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työntekijöiden terveyden, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksessa huomattiin, että 40 vuoden ikä oli vedenjakaja tarkasteltaessa terve-ysmittaustuloksia suhteessa suosituksiin. Yli 40-vuotiailla alkoivat monet terveysmittausarvot nousemaan, kuten painoindeksi, verenpaine, kolesteroli ja verensokeri. Työajalla tapahtuvaa liikuntaa voidaan perustella, kun tutkitaan miten TULES-sairauksiin voitaisiin vaikuttaa terveysliikunnalla ja miten se vaikuttaisi työntekijän sairauspoissaoloihin, sekä miten työnantaja siitä hyötyisi. Jatkotutkimuksella voitaisiin selvittää työntekijöiden ohjatun liikunnan toteuttamisen mahdollisuutta työajalla tapahtuvaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110380
www.theseus.fi/bitstrea...inen_Anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The thesis was conducted with the association Nokian Väliasema ry which operates on intermediate labor market. The association aims to reach the objectives of the project called “Know your work ability at working life”. The main target groups of the project are long-term unemployed people, immigrants, people who can work part-time, young people under 29 years and adults over 60 years old. The thesis’ objective was to determine how long-term unemployed people themselves see their work ability, the changes in it and which factors support their work ability. A qualitative research approach was chosen. 7 thematic interviews were conducted to collect research data. The collected data was analyzed using methods of information analysis. Work Ability House Model served as a reference to assess work ability. The participants to the interview stated that their work ability had increased during the project. Effects of a chronic disease became visible. A good physical condition was seen as a supporting factor for work ability. Memory, concentration skills and ability to resolve problems were enhanced. Notwithstanding the challenges caused by the life situation participants saw the future in a more positive light. Regular daily and weekly routines supported their work ability as well as enough time to recover. Professional competences improved and own strengths and development needs became more transparent during the process. The feeling to be able to manage in working life got stronger. The methods to support the work ability were the following: individual counselling, a good functional cooperation and target-oriented assignments. Individual counselling included discussions on clarifying everyone’s situation and objectives in employment. The concept of trust between the members in a work community was considered important when creating a functional workplace. The results of this study could be used when developing supported employment services
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917236
www.theseus.fi/bitstrea...Virtanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää työhyvinvointiprojekti Porin aikuislukion henkilökunnalle, johon kuului aineenopettajia, rehtori sekä koulusihteeri. Kokonai-suudessaan osallistujia oli 21, mutta toteutuskerroilla läsnä oli keskiarvolta 10 osal-listujaa. Projekti oli vapaaehtoista ja tapahtui pääosin työntekijöiden vapaa-ajalla. Projekti toteutettiin luentojen, liikuntatuntien ja teemapäivän muodossa. Projektin teemoina olivat ergonomia, liikunta ja ravitsemus sekä niska- hartiaseudun ongelmat. Yhteensä kertoja oli yhdeksän. Jokaisesta luennosta kaikki työntekijät, myös he, jotka eivät olleet paikalla, saivat materiaalin paperiversiona. Toteutukset järjestettiin 2012 tammikuusta huhtikuuhun. Projektin alussa teetettiin osallistujille alkukysely. Se mittasi heidän senhetkisiä lii-kunta- ja ravintotottumuksia, työoloja ja innostusta projektia kohtaan. Alkukyselyn tarkoitus oli antaa suuntaviivoja projektin sisällön suunnitteluun. Lopuksi osallistujat saivat loppukyselylomakkeen, jonka he täyttivät ja palauttivat järjestäjille. Loppu-kyselyllä mitattiin projektin onnistumista ja osallistujien arjessa ja työssä tapahtuneita muutoksia. Keskusteluiden perusteella voitiin todeta, että luennoilla ja liikuntatunneilla saatiin aikaiseksi kognitiivisia muutoksia opettajakunnassa. Loppukyselyihin vastanneiden mukaan projekti oli onnistunut ja siihen toivottiin jatkoa. Kyselyn mukaan projektista oli apua Tuki- ja liikuntaelin ongelmiin ja se antoi uutta tietoa. Osallistujat kokivat, että ergonomian luennosta oli eniten käytännön hyötyä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111516451
www.theseus.fi/bitstrea...onenJari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kartoitin työryhmän tapoja huomioida työelämässä jaksamista nivelreumaa sairastavien kuntoutuskurssien toteutuksessa. Kuntoutuskeskus Kankaanpää toimii yhtenä palveluntuottajana Kelan järjestämille harkinnanvaraisille sairausryhmäkursseille. Nivelreumaa sairastavien kuntoutuskurssia toteutetaan 2013-2016 standardikauden mukaisesti. Standardi ohjaa kuntoutuksen toteutusta, rakennetta ja käytettävää henkilöstöä. Kuntoutuksen sisältö rakentuu kuntoutujien tavoitteita tukevasti. Toiminnan on tarkoitus tukea aktiivista toimintaa, käytetyt harjoitteet ovat opittavissa olevia ja motivoivia. Ryhmäpainotteinen kurssiohjelma rakentuu erilaisten teemojen ympärille, joiden toteutus suunnitellaan moniammatillisesti kuntoutujien tarpeiden mukaisesti. Työelämässä selviytyminen on yksi teemoista. Tämän tutkimuksen tarkoitus on haastattelemalla työryhmää kartoittaa, miten he huomioivat työelämässä selviytymisen teemaa. Työryhmän haastattelusta yhteenvetona on, että reuman oireiden lievenemiseen tähtäävät toimet vaikuttavat suoraan elämänlaatuun ja myös työkykyyn. Työssä korostuu tiedon jakamisen lisäksi kuntoutujan ohjautuminen itsehoitoon ja motivoitumiseen. Kursseilla käytettävää Gas-menetelmää voitaisiin siten myös suunnata terveydellisten tavoitteiden lisäksi enemmän myös ammatillisiin tavoitteisiin. Työryhmä lääkäri korostaa nopeaa tarkkaa reagointia reuman oireisiin. Kuntoutujan statuksesta keskitytään erityisesti siihen, miten oireet vaikuttavat kuntoutujan elämään ja siten työhön. Yhteistyö hoitavan tahon kanssa korostuu, ja sitä voisi korostaa lisää. Psykologin ryhmäkeskusteluissa tulee esille, että sairastuminen aikaansaa tiedollista ristiriitaa. Se aikaansaa muutostarvetta nykyiseen käyttäytymiseen tai toimimiseen. Hyväksyminen vapauttaa energiaa ja toimintaa voi suunnata elämänhallinnan saavuttamiseen. Fysioterapeutin ja psykologin tavoitteina korostuu myös motivoituminen ja itsehoitoon ohjautuminen. Työryhmän sairaanhoitajan osuudessa korostuu terveyskäyttäytyminen. Käsiteltävät aihealueet eivät suoraan tähtää työelämässä selviytymiseen mutta johtavat siihen sekundaarisesti. Fysioterapeutin osuudessa korostuu fyysinen aktivointi ja ohjaus, ja senkin voi katsoa johtavan työelämässä pärjäämiseen toissijaisesti. Molempien työntekijöiden ohjeistuksessa pyritään antamaan välineitä itsehoitoon. Sairastuminen aikaansaa toisinaan tarvetta ammatillisen kuntoutuksen keinojen hyödyntämiseen työelämässä pysymiseksi, ja sosiaalityöntekijän aihealueeena ovat .mm. ammatillisen kuntoutuksen keinot työelämässä pysymiseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110416576
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö oli toiminnallinen projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää lähiesimiesten eli vastaavien ohjaajien työhyvinvoinnin johtamistaitoja Porin perusturvan vammaispalveluiden asumisyksiköissä. Tavoitteena oli ensin selvittää mitä asioita asumisyksikköjen työntekijät kokivat lähiesimiesten työskentelyssä työkyvyn edistämisen ja työhyvinvoinnin johtamisen kannalta tärkeäksi. Sen jälkeen oli tarkoitus käydä keskustelua esille nousseista asioista lähiesimiesten kanssa. Projektissa haluttiin myös selvittää voiko esimiehen johtamisen työtapaa, jonka tavoite on edistää henkilöstön työkykyä ja lisätä työhyvinvointia, määritellä kuntouttavana työotteena esimiestyössä. Projektin kohderyhmänä olivat Porin perusturvan vammaispalveluiden asumisyksiköt, niiden lähiesimiehet ja työntekijät. Projekti alkoi keväällä 2013 ja päättyi syksyllä 2013. Projektin aikana järjestettiin kaksi työntekijöiden ja kaksi esimiesten työpajaa, joissa aiheesta käytiin runsaasti keskustelua. Projektin aineisto koostuu työpajojen keskusteluista ja niistä tehdyistä yhteenvedoista. Projektissa keskeisinä käsitteinä olivat työkyvyn edistäminen sekä työhyvinvoinnin johtaminen lähiesimiestasolla. Viitekehyksen muodostivat valtakunnalliset tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämisessä, kuntouttavan työotteen käyttö asumispalveluissa sekä esimiehen rooli työhyvinvoinnin johtamisessa. Projektin aikana kohderyhmän työntekijät ja lähiesimiehet osallistuivat työpajoihin, joissa tuotiin esille työhyvinvoinnin johtamisen kannalta tärkeiksi koettuja asioita ja laitettiin niitä tärkeysjärjestykseen sekä yritettiin ratkaista työhyvinvoinnin johtamisen pulmakohtia. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Tärkeänä pidettiin mm. kuormituksen huomioimista ja resurssien suuntaamista oikein, oikeudenmukaista ja selkeää työnjakoa sekä esimiehen ns. kenttätuntemusta. Tuotiin esille, että lähiesimiehen olisi tärkeää olla luotettava ja aidosti kiinnostunut työntekijöiden asioista. Varhainen puuttuminen koettiin erittäin tärkeäksi työhyvinvointia edistäväksi keinoksi. Työhyvinvoinnin edistäminen kuului osallistujien mukaan kuitenkin koko työyhteisölle, esimies ei voi olla siitä vastuussa yksin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809253265
www.theseus.fi/bitstrea...ri_jutta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehitysvammaisten aikuisten palvelukodin työntekijöiden työkyvyn edistäminen työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestämällä. Vuoden kestänyt toiminnan suunnittelu ja organisointi oli osa vuonna 2005 alkanutta suurempaa Työfysioterapian kehittäminen Satakunnassa -projektia. Asiakkaina oli keski-ikäisiä fyysisesti ja henkisesti kuormittavan hoitotyön tekijöitä. Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutettiin kahtena eri iltapäivänä syksyn 2006 aikana. Iltapäivien ohjelma pohjautui kahden projektissa edeltäneen opinnäytetyön suosituksiin ja yhteistyötahon; palvelukodin, toiveisiin. Työkykyä ylläpitävä toiminta suunniteltiin työntekijöiden tarpeet ja kehittämisalueet huomioiden. Työkykyä ylläpitävän projektin toteutus oli onnistunut ja osallistujilta saatu palaute positiivista. Asiakkaat osallistuivat innokkaasti iltapäivien ohjelmaan ja koko projektiin. Ilmapiirissä ja yhteistyössä oli nähtävissä parannusta ja asiakkaat näyttivät nauttivan ohjelmasta. Asiakkaiden työkyvyn parantumisen pidempiaikaisesta seurannasta vastaa Työfysioterapian kehittäminen Satakunnassa -projektin viimeinen työryhmä.