Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 150 / 228
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225585
www.theseus.fi/bitstrea...ari_inka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The thesis was carried out as an research school attendance and integration in the Kaarisilta comprehensive school. The research method was a qualitative. In the reseach it was examined on which concrete methods the immigrant children and adolescents are supported in school attendance and integration process. The views of teachers and students about the offered support were brought together in the research. Immigration is a growing phenomenon in Finland and for that reason it was significant to find out how the integration of immigrant children and of adolescents are supported specifically in schools. A semi-structured interview form was used as a method of data acquisition to gather information from the staff of the school. Students views were clarified by using a structured questionnaire interview. The research gives an insight regarding the situation of the immigrants position in the Kaarisilta comprehensive school of Pori at the moment. Based on results of the research it appears that the staff and the students views about offered support were well met. It especially came up in the interviews how meaningful for integration is that immigrant child or the adolescent is able to create relations with the finnish students. The students who had got new friends from the school experienced that they had integrated fairly well or really well, taking into consideration that some of the children and adolescents had been in Finland only three months. All of the immigrant children and adolescents who had taken a part of the interview experienced that they can be completely themselves at school. It can be stated that Kaarisilta comprehensive school’s environment is safe for children and adolescents growth and studying. Immigrant childrens and adolescents who participated the research came from eleven different countries. The cultural backgrounds were considerably differed from each other. In the research it was discovered that there is no big significance on the arrival country for integration. Instead, more significant for the school attendances and success of integration was the fact whether the child or the adolescent has gone to school their own home country before their arrival to Finland. It became apparent in the interviews of the school staff that there are good resources in the comprehensive school of Kaarisilta for supporting the school attendance and integration of immigrant children and adolescents. The results of the research can be utilized in the developing immigrant work in the school of Kaarisilta. A similar study can be utilised as well in other environments among immigrant children and adolescents when investigating their experiences of the integration process and of its different stages.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282630
www.theseus.fi/bitstrea...io_Sirpa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin maahanmuuttajien, omakielisten neuvojien ja viranomaisten kokemuksia Infotorin omakielisistä neuvontapalveluista Turussa. Kerätyn aineiston avulla pyritään kehittämään omakielistä neuvontapalvelua kohtaamaan asiakkaiden ja viranomaisten tarpeita. Opinnäytetyön tilaajana on maahanmuuttajien palveluohjaushanke (Palo), jota hallinnoi Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tutkimus- ja kehitysyksikkö. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), valtio ja Turun kaupunki. Hanke toteutetaan vuosina 2009–2012. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään julkisen sektorin tehtäviä ja palveluja sekä julkisen hallinnon velvoitteita ja toimintatapoja. Lisäksi käsitellään omakielistä neu-vontapalvelua ja sen kehitystä Suomessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin 15 henkilöä, viittä maahanmuuttajaa, omakielistä neuvojaa ja viranomaista. Tutkimustulokset analysoitiin kysymysteemojen mukaisesti. Tutkimustuloksena ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että omakielinen neuvonta auttaa maahanmuuttajaa sopeutumaan Suomeen. Maahanmuuttajat saavat neuvoa ja ohjausta omalla äidinkielellään, ja yhteiskunnassa asiointi helpottuu. Omakielinen neuvoja toimii maahanmuuttajan vertaistukena ja ohjaa asiakasta itsenäiseen toimintaan. Viranomaiset kokevat palvelun hyödyllisenä, ja se auttaa varsinkin hakemusten täyttämisessä, mihin viranomaisten omat resurssit eivät riitä. Kehittämisehdotuksina nousivat esiin sekä palvelun jatkaminen hankkeen päätyttyä että palvelun suuntaaminen niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajille Helsingin Virka Infon malliin. Aikataulujen muutoksista tiedottaminen ja Infotorin internetsivujen helpompi löydettävyys kaipasivat vielä kehittämistä.
Lasten ja nuorten ratkaisukeskeinen ohjaus ja neuvonta Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135222
www.theseus.fi/bitstrea...Putkonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa opas visuaalisten apukeinojen vaihtoehdoista, joilla voidaan helpottaa neuropsykiatrisen häiriön omaavan lapsen ja vanhemman välistä kommunikointia. Tavoitteina oli helpottaa kommunikointia ja ennaltaehkäistä väärinymmärretyksi tulemisen tunnetta, sekä siitä aiheutuvia haastavia tilanteita vanhemman ja neuropsykiatrisia oireita omaavan lapsen välillä. Opas antaa perheille erilaisia ohjauskeinoja arkeen. Opas toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, vastaamaan työelämälähtöistä tarvetta. Opas koostettiin vuosina 2022–2023. Opas sisältää tietoa visuaalisista apukeinoista, niiden käyttämisestä ja sivustoista, joista löytyy lisätietoa. Opinnäytetyötä rajattiin käsittelemällä siinä, vain kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä. Valmis opas on tehty tulostettavaksi, A5- kokoiseksi oppaaksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunta saa jakaa opasta lasten vanhemmille. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin, tekijät ovat tyytyväisiä tuotokseen. Opinnäytetyötä ja kirjallisuuskatsausta tehdessämme huomasimme, että aiheeseen liittyvät tutkimukset tarvitsisivat päivittämistä. Jatkotutkimukseksi ehdotamme digitaalisessa muodossa olevien visuaalisten apukeinojen hyötyjen ja eroavaisuuksien tutkimista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255117
www.theseus.fi/bitstrea...rn_Pilvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä suurimpana tavoitteena oli tuoda julki tuoretta tietoa ja havaintoja koira-avusteisten menetelmien käyttämisestä ja mahdollisuuksista sosiaalialan työympäristöissä erilaisten asiakasryhmien parissa. Dokumentissa lisäksi pohdittiin koira-avusteisuuteen liittyviä mahdollisia riskitekijöitä, ja sitä kuinka näitä riskitekijöitä voidaan osaltaan vähentää. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin suomenkielistä aihepiiriin sisältyvää kirjallisuutta, sekä joitakin verkkosivuja. Opinnäytetyön pääkysymykseksi valikoitui: Millaisia hyvinvointivaikutuksia koira-avusteisilla menetelmillä voidaan saavuttaa sosiaalialan työympäristöissä? Tähän tutkimuskysymykseen on pyritty vastaamaan ja tuomaan erilaisia koira-avusteisen toiminnan hyvinvointivaikutuksia esille kattavasti. Green Care toiminta ja eläinavusteiset menetelmät, johon koira-avusteisuuskin kuuluu ovat verrattain laaja aihepiiri. Opinnäytetyötä koskien on tehty rajaus, jonka mukaan keskityttiin koira-avusteisiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin sosiaalialalla. Koira-avusteiset menetelmät antavat uudenlaisia mahdollisuuksia ja tuovat kaivattua luonto- ja eläinyhteyttä ihmisille. Koira-avusteisten menetelmien käyttämisellä on havaittu olevan erilaisia hyvinvointivaikutuksia, joita avataan ja joihin syvennytään tässä opinnäytetyössä. Johtopäätöksenä voidaan päätellä, että koira-avusteisen työn erilaiset hyödyt ja hyvinvointivaikutukset voivat olla monipuolisia ja merkittäviä sosiaalialan työkentällä. Erityyppiset sosiaalialan asiakasryhmät tai asiakasyksilöt voivat saada koira-avusteisesta työstä hyötyjä, joten koira-avusteisuuden soisi tulevaisuudessa lisääntyvän.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522772
www.theseus.fi/bitstrea...n_Marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli hyvän hallinnon perusteiden toteutuminen TE-asiakaspalvelukeskuksen työttömyysturvaneuvonnan chat-palvelussa. Tarkasteluun otettiin chat-palvelun kannalta olennaisimmat hyvän hallinnon perusteet, eli palveluperiaate, neuvontavelvollisuus, kielenkäyttö ja luottamuksensuoja. Chat-palvelu on uusi palvelukanava ja tarkoituksena oli kiinnittää huomiota hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiseen heti alusta alkaen. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia, miten hyvän hallinnon perusteiden toteutumista voisi tukea ja kehittää. Opinnäytetyön lähestymistavaksi valikoitui empiirinen oikeustutkimus ja myös lainoppi. Lainopin kautta selvitettiin hallintolain ja hyvän hallinnon periaatteiden sisältöä. Tutkimus oli pääasiallisesti kvalitatiivinen tutkimus ja siinä käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä, aineistoanalyysia ja ryhmähaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin myös kvantitatiivista otetta tutkimalla chat-palvelun tilastoja. Tutkimus osoitti, että asiakkaat arvostivat chat-palvelua, palvelu oli selkeää ja asianmukaista. Haasteena palvelussa oli ruuhka ja työttömyysturva-asioiden monimutkaisuus. Kehittämisehdotuksina oli palvelun tehostaminen vastaamalla useampaan chat-keskusteluun samanaikaisesti. Lisäksi palvelurajausta olisi hyvä tarkentaa, jotta olisi helpompaa jo keskustelun alussa ratkaista, onko asia sopiva chat-palvelussa käsiteltäväksi. Lisäksi apuvälineenä olevaa tietovarastoa olisi hyvä päivittää ja käytettävyyttä parantaa. Myös sisällölliseen perehtymiseen pitää olla aikaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422629
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Leena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Appropriate progression of the rehabilitation process requires rehabilitation counselling, which is a goal-oriented and legally regulated activity. You do not need a referral for rehabilitation counselling. The initiative can be taken by the rehabilitee him- or herself, a close proxy, caring entity or an authority. Rehabilitation counselling is gratuitous and belongs to the entire close circle of the rehabilitee. The goal on rehabilitation counselling is to increase te effectiveness of rehabilitation in the living environment of the rehabilitee. This thesis described the work of a rehabilitation counselling as part of a multidisciplinary work group in the children’s and youth department at Turku University Central Hospital. The starting point of he thesis was to increase the staff’s knowledge about rehabilitation counselling and, with the help of ward class, familiarize the rehabilitation couselling with the diverse work content. In the future, the thesis can also serve as a tool for orientation. The thesis was done as a functional method and feedback was collected as an oral survey in connection with the ward class from the staff of the children and youth ward. The staff had variable knowledge about the job description rehabilitation counselling’s job. In the answers, it stood out that the rehabilitation counsellor helps families with everyday problems and social benefit. Working with the family for longer period of time, was stranger. The long-term process of rehabilitation counselling was not necessarily recognized.In the oral feedback, the staff told of the need to get information about the rehabilitation counselling’s work as part of multiprofessional work group. The need of rehabilitation counselling was requested, for example, in the form on holding ward classes and case examples. Key words: Rehabilitation counselling, multi-professionalism, orientation, rehabilitation of children and young people
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838073
www.theseus.fi/bitstrea...o_amanda.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The revised Compulsory Education Act entered into force on 1 August 2021 and the compulsory age for education was raised to 18 years of age or when secondary education is completed before the age of majority. The new law brought new responsibilities to municipalities. The municipality is now responsible for the guidance and supervision of the fulfillment of the compulsory education of those required to attend school. Municipalities were given the autonomy to decide how to organise the responsibility for guidance and supervision of pupils in their municipality. As a result of the legislative reform in 2021, the City of Rauma created a new post of compulsory education coordinator. The aim of this research and development project was to develop the structure of the service due to the new post of the compulsory education coordinator and to create a model of the service pathway. The development work explored the perceptions, wishes and expectations of the collaborative network in relation to the collaboration with the compulsory education coordinator. The aim of the process was to clarify the job description of the compulsory education coordinator, to structure the linking of services and to increase preventive cooperation and networking. The theoretical framework of the thesis consists of legislation related to compulsory education, the background of the reform and various studies. The theory section also deals with networking and the theory created on the basis of an investigative questionnaire. In the spring of 2023, an electronic survey was used to collect basic information for the development work. The questionnaires were sent to the members of the cooperation network working in the field of guidance of pupils in both primary and secondary schools. A total of 11 people responded to the questionnaires. The data from the questionnaires were analysed using qualitative content analysis. Based on the results of the survey, the service pathway modelling was developed in a community-oriented way together with the network members. As a result of the work, a service pathway model was developed, in which the different stages and main tasks of the service process related to compulsory education guidance were structured. The service pathway clarifies the role of the compulsory education coordinator for stakeholders, the network and the person responsible for guidance and supervision in the municipality of residence. Through modelling, a natural place was found for the compulsory education coordinator as part of the service pathway for guidance of pupils.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038630
www.theseus.fi/bitstrea...lviainen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tarkoituksena oli tuottaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitoon opiskelijaohjausta tukeva ohjauslomake. Opinnäytetyön tavoitteena oli helpottaa opiskelijan ja ohjaajien välistä yhteydenpitoa, sekä parantaa ohjauksen laatua ohjauslomakkeella, jonka pohjalta harjoittelua voidaan seurata. Tavoitteena oli myös tuottaa ohjauslomake, jota pystyisi hyödyntämään jatkossa perustason ensihoitaja opiskelijoiden ohjauksessa sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisen apuna koko Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon kanssa. Pirkanmaan hyvinvointialueella toimii vuonna 2023 37 ensihoidon yksikköä, joista 27 on ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. Yhteyshenkilömme opinnäytetyössä oli Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen, joka toimii organisaatiossa opiskelijavastaavana. Toiminallinen opinnäytetyö aloitettiin kesäkuussa 2023, jonka jälkeen aloimme keräämään tietoa ohjauslomakkeen sisällöstä ja sen muodosta. Kävimme tilaajan tahon kanssa aktiivista keskustelua ja marraskuussa 2023 lomake sai lopullisen muotonsa. Pyysimme palautetta ensihoitajilta sekä koulutuskoordinaattoreilta lomakkeen sisällöstä ja muutimme sitä enemmän käytännöllisemäksi. Opinnäytetyö valmistui kokonaisuudessaan 2023 joulukuussa. Jatkokehitysehdotuksena ohjauslomakkeesta tulisi kerätä palautetta opiskelijoilta ja ohjaajilta. Palautteen perusteella lomaketta voisi jalostaa vielä toimivammaksi sekä tiiviimmäksi. Jatkokehityksen aiheeksi nousi myös tarve muokata lomaketta sopimaan hoitotason ensihoitajien harjoitteluihin sopiviksi sekä ohjauslomakkeen vieminen sähköiseen muotoon.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915358
www.theseus.fi/bitstrea...ri-Elina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Terveyserot, terveyden eriarvoisuus ja epäterveelliset elintavat ovat maailmanlaajuinen ongelma. Parantamalla sosioekonomisesti huono-osaisten elintapoja, voidaan vähentää edellä mainittuja ongelmia sekä hillitä terveydenhuollon kustannuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sosioekonomisesti huono-osaisten elintapaohjausta pilotointiryhmän avulla. Tarkoituksena oli tuottaa elintapaohjausryhmälle suunniteltu toimintamalli ja ohjaajan opas, jotka soveltuvat sosioekonomisesti huono-osaisten elintapaohjauksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että toimintamallia ja ohjaajan opasta hyödyntämällä voitaisiin erityisesti kolmannella sektorilla toteuttaa sosioekonomisesti huono-osaisten matalan kynnyksen elintapaohjauksia. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena. Opinnäytetyön kehittämistehtävinä oli suunnitella sosioekonomisesti huono-osaisten elintapaohjausryhmän toteutusta varten toimintamalli sekä testata sen toimivuutta käytännössä. Yhteistyötoimijoiden teemahaastattelu nosti esiin kohderyhmän elintapaohjauksen mahdollisuuksia ja haasteita. Elintapaohjausryhmän osallistujien kyselyiden tuloksissa elintapamuutokset olivat positiivisia ja ohjauksista oli hyötyä osallistujille. Toteutetun ryhmän tulosten perusteella kehitettiin lopullinen toimintamalli, joka sisältää aikataulu- ja suunnitelmarungon, ohjaajan muistilistan ja oppaan sekä tukimateriaaleja. Kehittämisprosessi arvioitiin sekä toteutusvaiheessa että lopullisten tuotosten osalta yhteistyötoimijoiden, ryhmään osallistuneiden sekä ohjaajan toimesta. Kehitetty toimintamalli ja ohjaajan opas lähetettiin yhteistyötoimijoille käytännön toteutusta varten. Jatkotutkimuksissa tulisi arvioida toimintamallin ja ohjaajan oppaan toimivuutta ja vaikutuksia käytännön toteutuksessa sekä suunnitella lisäksi osallistujan opas, jossa hyödynnettäisiin ohjaajan oppaassa olevia tukimateriaaleja ohjattavien käyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938469
www.theseus.fi/bitstrea...u_Kirsti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida kehitysvammaisten taideryhmälle ohjattua yhteisöllisen taideprojektin suunnittelua ja toteutusta. Taideprojekti toteutettiin Ikaalisten kansalaisopiston Iloiset taiteilijat- ryhmän kanssa lukuvuosina 2022 ja 2023. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös pohtia ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien taiteen harrastajien ohjaajan identiteettiä. Tässä toiminnallisessa taideprojektissa haluttiin soveltaa yhteisöllisyyttä korostavaa ja tukevaa taidetyöskentelyä. Ohjauksellisena menetelmänä projektille sovellettiin sosiodynaamista ohjausta. Taiteellisen työskentelyn osuus koostui erilaisten taidemenetelmien ja – materiaalien avulla tehdyistä taideteoksista. Näyttelyn ja opinnäytetyön raportin tavoitteena on tuoda näkyväksi erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ja taiteen harrastajien osaamista. Opinnäytetyössä tuodaan myös esille erityistaiteen merkityksen taiteen kentässä sekä erityistä tukea tarvitsevien taiteen harrastajien yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Taideterapeuttisten ja toiminnallisten menetelmien käyttö on noussut esille sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristössä. Sosionomien koulutusohjelmassa luovien menetelmien käyttö onkin jo eri puolella Suomea huomioitu. Erityisryhmien kanssa työskennellessä tämä on tärkeää, koska taide voi olla avain kommunikointiin ja kuvan tekeminen voi olla keino kertoa omista ajatuksista ja tunteista. Tämä opinnäytetyö ja sen yhteydessä toteutettu Iloiset taiteilijat -ryhmän taidenäyttely tuo esille erityistä tukea tarvitsevien taiteen harrastajien tarpeet ja mahdollisuudet tulla julkisesti nähdyksi ja kuulluksi. Opinnäytetyössä kuvattu taideprojekti pyrkii myös herättämään keskustelua ja muuttamaan asenteita erityistaidetta kohtaan sekä rohkaisemaan kaikkia taiteesta kiinnostuneita sosiaalialalla työskenteleviä pohtimaan mahdollisuuksia soveltaa taidetta ja luovia menetelmiä työssään. Erityistaiteen tukeminen on arvokasta työtä ja tämän kaltaiselle työskentelylle on oma paikkansa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Taideprojektin aikana tehdyt teokset olivat esillä julkisena näyttelynä Ikaalisissa kauppakeskus Kompin näyttelytilassa 6. - 30.11.2023.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901291242
www.theseus.fi/bitstrea...ela_Nina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Porin kaupungin perhetyön asiakkaiden tulevaisuuden tavoitteita ja huolenaiheita. Tutkimuksessa haastateltiin neljää perhetyön asiakasta. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla selvitettiin perheiden huoltajien voimavaroja, tulevaisuuden toiveita ja tämän hetken huolenaiheita. Lisäksi käsiteltiin haastateltavien näkemyksiä perhetyön tavoitteista ja toiminnasta heidän perheidensä kohdalla. Teoriaosuudessa käsiteltiin sosionomin ohjaustyötä ja perhetyötä. Ratkaisukeskeisyys on tärkeässä roolissa tässä opinnäytetyössä. Tutkimuksessa ja teoriassa käsiteltiin ratkaisukeskeisten tavoitteiden laatimista osana tavoitteellista toimintaa. Teoriassa selvitettiin lisäksi sosiaalisia verkostoja ja niiden esille tuontia sosiaalisen atomin avulla. Tutkimuksessa saatiin selville, että perhetyön toiminta ja tavoitteet olivat suunniteltu yhdessä perheiden kanssa ja perhetyön tuki koettiin riittäväksi. Tärkeäksi koettiin perhetyön tarjoamisen ajoitus riskitilanteissa, jolloin tuen tarve on suuri. Haastateltaville aiheutti huolta pääasiassa lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset ja oman jaksamisen kanssa kamppailu. Tavoitteista tärkeimmiksi nousivat tasapainoisen elämänrytmin löytyminen, omien voimavarojen lisääntyminen ja hyvät välit lapsiin. Perhetyön tärkeimpinä työmuotoina nähtiin lastenhoidon lisäksi keskustelu ja ohjaus. Ohjaus- ja neuvontatyössä korostuu asiakkaan aidon ja kunnioittavan kohtaamisen tärkeys. Tutkimustuloksien mukaan perhetyöntekijät koettiin tärkeänä tuen antajina, sillä haastateltavista suurin osa koki sosiaalisen verkostonsa tuen liian pieneksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145329
www.theseus.fi/bitstrea...Nieminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vuoden 2020 Satasairaalan potilas- ja asiakaskehittämistyöryhmän selvityksessä on käynyt ilmi hoitajien lisääntynyt koulutuksen tarve muistisairaan potilaan kohtaamisesta ja ohjaamisesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää muistisairaan potilaan ohjausta. Tavoitteena oli luoda hoitajille valmiudet kohdata muistisairas potilas ohjaustilanteessa niin, että laadukkaasta ohjauksesta jää molemmille osapuolille hyvä ja onnistunut tunne. Tavoitteena oli myös tukea STEPPI 2-hanketta auttamalla hoitajia kohtaamaan ja ohjaamaan muistisairaita potilaita. Opinnäytetyössä keskityttiin potilasohjaukseen hoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyö ei keskity itse muistisairauksiin, niiden hoitoon tai ehkäisyyn. Itse opinnäytetyö on kohdennettu Satasairaalan sydänyksikköön. Toteutukseen käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Tutkittua tietoa vahvistettiin asiantuntijahaastatteluilla. Puolistrukturoidut teemahaastattelut kohdentuivat Muistiluotsissa ja Rinkeplummassa työskenteleviin asiantuntijoihin (n=5). Tutkitun tiedon ja asiantuntijahaastatteluista saatujen tietojen avulla luotiin opinnäytetyön tuotoksena hoitajille tallenne. Se sisältää Suomen kielellä puhutun ja Suomeksi tekstitetyn, 7,51 minuutin kestoisen videomateriaalin muistisairaan potilaan ohjaustilanteesta ja PowerPoint esityksen teoriasta. Ne ovat hoitajien saatavilla ja itsenäisesti heidän katsottavissa, heille parhaiten sopivana ajankohtana Satasairaalan omassa koulutusverkossa. Tallenteen tarkoitus on olla hoitavia hyödyttävä, asiassa pysyvä ja auttavan hoitajia hyödyntämään jo opittuja asioita muistisairaan kohtaamisessa. Kerätyn materiaalin ansiosta ilmeni, että muistisairaan potilaan onnistuneen ohjauksen toteutumiseen voidaan vaikuttaa rauhallisella, vapautuneella ja kiireettömällä ympäristöllä. Omalla rauhallisella ja lämminhenkisellä käyttäytymisellään, hoitaja kykenee vaikuttamaan paljon ohjauksen onnistumiseen. Muistisairaan sairaudentunnottomuus, itse muistisairaus ja sen aste sekä muistisairaan itsemääräämisoikeus, on myös hyvä aina hoitajan tunnistaa. Muistisairas tuleekin kohdata aina yksilöllisesti ja etiikan sääntöjen mukaisesti. Opinnäytetyöstä syntynyt kehittämisehdotus on potilasohjauksen onnistuminen ja sen arviointi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832313
www.theseus.fi/bitstrea...n_annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää VOIKUKKIA-vertaistukiryhmien ohjaajien kokemuksia vertaisryhmästä. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia ohjaajat kokivat ryhmään osallistumisella olleen vanhempien huostaanottokriisistä selviämiseen sekä ohjaajien omia kokemuksia ryhmänohjaamisesta sekä sen vaikutuksesta omaan ammatillisuuteen. Suomen Kasper koulutti Satakunnan alueella v.2011–2012 noin 20 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista VOIKUKKIA-vertaisryhmän ohjaajiksi. Tämä VOIKUKKIA-vertaisryhmätoiminta on tarkoitettu huostaanotettujen lasten vanhemmille. Koulutukseen osallistuneista ohjaajista osa otti toimintamallin käyttöönsä ja alkoi ohjata ryhmiä säännöllisesti. Tein kyselyn viidelle ohjaajille, joilla on kokemusta useammasta ryhmästä. Ohjaajien näkökulmasta vertaisryhmä lisäsi itsekunnioitusta, poisti syyllisyyden- ja häpeän tunteita ja vahvisti vanhemmuutta. Se myös osaltaan edesauttoi jaksamista ja antoi mahdollisuuden pitää itsestään paremmin huolta. Haasteena ohjaajat kokivat olevan ryhmäläisten löytymisen ja saamisen ryhmään aktiivisesta tiedottamisesta huolimatta. Ryhmän kokoaminen vaatii ajallisesti paljon resursseja. Sen lisäksi ohjaajat tarvitsevat esimiesten tuen ja ymmärryksen sille, että huostaanotettujen lasten vanhempia on tärkeää tukea ja että heille suunnattu ryhmätoiminta on tarpeellista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että VOIKUKKIA-vertaisryhmään osallistuminen on tukenut vanhempia heidän huostaanottokriisistä selviytymisessänsä. Sijoitettujen lasten vanhempien tuen tarve pitäisi kuitenkin ottaa lastensuojelussa nykyistä peremmin huomioon kehittämällä lastensuojelun palveluita ja toimintatapoja entisestään.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067766
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin, toteutuuko hyvän hallinnon vaatimukset Maahanmuuttoviraston nettisivuilla, ja miten niitä voisi kehittää hyvän hallinnon vaatimusten näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rajattiin neuvontaan, palveluperiaatteeseen ja palvelun asianmukaisuuteen sekä hyvän kielenkäytön vaatimukseen. Opinnäytetyön teoriaosio aloitettiin tarkastelemalla hyvän hallinnon vaatimusten kokonaisuutta. Tämän jälkeen tarkasteltiin teoreettiseen viitekehykseen valittujen kunkin hyvän hallinnon vaatimuksen merkitys perusteellisesti. Teoriaosioon sisällytettiin myös katsaus hallintolain ja hyvän hallinnon perusteiden historiaan ja tulevaisuuteen sekä hallinnon laillisuusvalvontaan. Hallintolain tulevaisuuskatsauksen perusteella opinnäytetyön tulokset ovat hyödyllisiä toistaiseksi, koska hyvän hallinnon perusteista annettuihin säännöksiin ei ole suunnitteilla muutoksia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tiedonhankintamenetelmäksi havainnointi. Tiedonhankinta toteutettiin opinnäytetyön tekijän toimesta joulukuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana. Opinnäytetyön tuloksien mukaan hyvän hallinnon vaatimukset toteutuvat Maahanmuuttoviraston nettisivuilla pääosin hyvin, mutta myös muutamia kehityskohteita löydettiin. Merkittävimmät kehityskohteet liittyvät hinnastossa käytettyyn kieleen yhden käsittelymaksun osalta, hakemusopas-palvelun antamaan ohjeviestiin ja palautteenantopalvelun sisältöön. Kehityskohteiden ongelmallisuus liittyy keskeisimmiltä osin hyvän hallinnon vaatimaan neuvontaan ja hyvään kielenkäyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082819938
www.theseus.fi/bitstrea...nenElina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to develop lifestyle counselling of overweight persons with type 2 diabetes or elevated risk of diabetes. The study included a group-based lifestyle intervention, which purpose was to find out patients’ experiences from group counselling, their lifestyle changes and factors related to lifestyle change. The aim was to create a coaching lifestyle counselling model. The thesis was carried out as an action research, which consisted of five cycles. At first a literature review was made, which helped planning group counselling content and its implementation in second cycle. Third cycle consisted of a six-month long group-based lifestyle intervention. After intervention, the fourth cycle included thematic group interview of the patients to find out their experiences and made lifestyle changes, also feedback with inquiry was collected. Group counselling and its results were evaluated by the professionals. In the fifth cycle a coaching and motivating model was drawn up. Model was based on the results of the group counselling intervention and theoretical, evidence-based information. The model consists of the coaching counselling style basis, motivational methods and factors enhancing lifestyle changes. The model describes how to establish and enhance patients’ motivation, self-efficacy, participation, empowerment and self-determination. The model offers practical ways and methods to use in the context of lifestyle counselling in primary health care. Future studies could evaluate the effects and benefits of coaching and motivation supporting counselling model in lifestyle counselling practice. It’s also important to clarify professionals’ perceptions of their motivational counselling skills.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719051
www.theseus.fi/bitstrea...en_Paivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ammatillinen koulutus uudistui vuonna 2018 ja muutoksen lähtökohtana oli lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa kehittämisideoita menettelytavoista, joilla ohjataan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, henkilökohtaistaminen huomioiden. Kehittämistyön kohdeorganisaatio oli Länsirannikon Koulutus Oy Winnova ja lähtökohtana oli selvittää työelämässä oppimisen ohjaamisen nykytilaa sekä löytää ideoita ohjaamisen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyjä ja haastatteluja. Sähköisillä kyselyillä selvitettiin keväällä 2020 vallinnutta lähtötilannetta sekä vastaajien omiin kokemuksiin pohjautuvia kehittämisideoita. Kohderyhminä olivat työelämän edustajat, opettajat ja opiskelijat, joille kullekin spesifioitiin hieman erilaiset, kohderyhmälle kohdistetut kyselylomakkeet. Haastattelut käytiin videoyhteyden avulla ja tallennettiin. Poikkeusolot vuoden 2020 keväällä loivat paineita kehittää etäopetuksen ja -ohjauksen menetelmiä. Kehittämistyön tuloksena esitetään ideoita menettelytavoista, jotka jakautuvat järjestelmiin ja sovelluksiin, yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaukseen. Työelämässä oppimista tulee ohjata työelämä- ja opiskelijalähtöisesti, henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS ja henkilökohtaiset oppimispolut huomioiden. Läsnäolo koetaan edelleen tärkeäksi ohjaustilanteissa, mutta etänä käytettävät menetelmät ovat yleistymässä. Näiden menetelmien ja sovellusten valinnassa ja käytössä tulee huomioida Euroopan unionin tietosuoja-asetus (GPDR). Sovellusten käytössä tulisi korostaa opiskelijan aktiivista roolia ja niiden tulisi soveltua osin myös työpaikkaohjaajien käyttöön. Työpaikkojen tulisi myös varmistaa työpaikkaohjaajien ohjausosaaminen koulutuksella. Työpaikalle mentäessä opiskelijalla voisi olla mukanaan saatekirje, josta selviävät mitä on jo opittu ja mitä tavoitteita työelämässä oppimiselle on asetettu.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133581
www.theseus.fi/bitstrea...la_Pirre.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytteessä tuotettiin opas omaohjaajien avuksi nuoren mielenterveyskuntoutujan tukemiseen sosiaalietuuksien hakemisessa ja toimeentulon turvaamisessa. Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimi Attendo Mi-Hoiva Oy:n Rauman Aalto. Yksikkö on nuorille mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö. Yksikön asukkailla on eriasteisia mielenterveydenhäiriöitä, joiden vuoksi he tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Jokaisella asukkaalla on omaohjaaja, joka tukee nuorta arjen toiminnoissa ja mm. taloudellisen tilanteen turvaamisessa. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössä ovat mielenterveys, mielenterveydenhäiriöt, mielenterveyskuntoutuja, ympärivuorokautinen palveluasuminen, omaohjaaja ja sosiaaliturva. Näistä käsitteistä luotiin viitekehys, jonka pohjalta opinnäytetyötä lähdettiin tuottamaan. Oppaassa keskityttiin työkyvyttömyyteen, työttömyyteen, asumiseen, lisääntyneeseen avun ja ohjauksen tarpeeseen sekä toimeentuloon liittyviin etuuksiin, niiden perusteisiin, hakemiseen, tarvittaviin liitteisiin ja käsittelyaikoihin. Opas kehitettiin Attendo Rauman Aallon työntekijöiden toiveiden mukaisesti. Oppaasta tehtiin lyhyt, yhtenäisesti ryhmitelty, johdonmukainen ja visuaalinen. Opas toteutettiin Canva-ohjelmistolla. Opas toimitettiin Attendo Rauman Aaltoon tulostettuna sekä ladattiin PDF-versiona heidän tietojärjestelmäänsä, jolloin se on kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Ensisijaisesti opinnäytetyöstä hyötyivät työntekijät, joiden työtä opas helpottaa ja tukee. Toissijaisesti oppaasta hyötyivät yksikön asukkaat, koska oppaan avulla omaohjaaja pystyy paremmin ohjaamaan asiakasta oikeiden etuuksien hakuun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051310567
www.theseus.fi/bitstrea...si-Marja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin Sataedun hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen nykytilaa. Lisäksi selvitettiin, minkälaista asiasisältöä sähköisen ohjauksen ja perehdytyksen tukimateriaaliin toivottiin, sekä millaista on hyvä ohjaaminen ja perehdyttäminen. Teoreettinen viitekehys rakentui lainsäädännön, ohjauksen, perehdytyksen, työnopastuksen ja mentoroinnin käsitteistä. Työn lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Kehittämistehtävän tavoitteeksi muodostui kehittämisideoiden tuottaminen kohdeorganisaation opintoalan opiskelijoiden ohjaukseen ja henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi selvitettiin, olisiko opintoalan sähköiselle ohjauksen ja perehdytyksen tukimateriaalille tarvetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköisiä kyselyjä opiskelijoille ja opettajille. Kyselyt tuottivat sekä määrällistä, että laadullista aineistoa. Lisäksi käytettiin laadullista dokumenttianalyysia, jonka avulla tutkittiin Sataedun yleisiä opiskelijan ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen sähköisiä materiaaleja. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden ohjausta tulee lisätä ammatillisten pakollisten opintojen opetuksen sisältöjen ja näyttöjen osalta. Ohjausta tulee vahvistaa oppisopimuskoulutuksen, näyttöjen arviointiprosessin ja sähköisten järjestelmien osalta. Hoks-keskusteluiden ohjauksessa oli onnistuttu melko ja erittäin hyvin. Opettajien kyselyn tuloksista ilmeni, että perehdytykseen varattu aika oli liian lyhyt, ja se jäi yleisperehdytyksen tasolle. Opettajat kokivat tarvetta tukihenkilölle ja opintoalan tukimateriaalille. Tukimateriaaliin toivottiin opintoalan yhteisiä ohjauksen toimintaohjeita ja ohjeita sähköisistä järjestelmistä. Jatkotutkimuksella voisi lähteä selvittämään Sataedun koko henkilöstön perehdytyksen nykytilaa ja peilata tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Tulevaisuuden kehityshankkeena opintoalalle tulisi rakentaa sähköistä tukimateriaalia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514412
www.theseus.fi/bitstrea...Katriina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this master´s thesis was to get information about the families´ experience of the baby- and family-friendly breastfeeding counseling and breastfeeding promotion. The purpose was to find out what the families perceive breastfeeding counseling to be like. Also to find out in which areas breastfeeding counseling comes true and in which areas it should be developed. The goal was to obtain family-centered care experience information, on the basis of which breastfeeding counseling and breastfeeding promotion can be developed to serve families. With the help of gained experience, it is also possible to plan and implement a maternity and children´s clinic that requires updating and additional training for nurses and doctors. The master´s thesis was carried out according to a cross-sectional design. The data was collected using an electronic questionnaire with structured and open-ended questions. The statistical summaries of the structured questions were made using the Tixel add-on for Excel. The open-ended answers were coded, classified and the content was analyzed. The families experienced the breastfeeding counseling was mainly positive. According to the research results, the most significant effect on breastfeeding experience and duration of breastfeeding was that breastfeeding had been discussed at every consultation visit. The families felt the most need for development was to primarily encourage the enhancement of breastfeeding to support the growth of a child over four months old. The families felt that the updating and additional training of the nurses and doctors was very important to ensure baby- and family-friendly breastfeeding counseling and the promotion of breastfeeding.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634814
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus aiheesta, millaista kuntoutuksen ohjausta alaikäisinä MS-taudin diagnoosin saanut olisi kaivannut ja millaisia asioita lapsen tai nuoren MS-tautiin sairastuneen kuntoutuksen ohjauksessa tulisi ottaa huomioon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa kuntoutuksen ohjauksen ammattilaisille sekä muille terveyden- ja hyvinvointialojen työntekijöille, jotka työskentelevät pitkäaikaissairastuneiden parissa. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksellisena opinnäytetyönä, jonka teoriaosuudessa käsitellään MS-tautia ja kuntoutuksen neljää eri osa-aluetta sisältöineen sekä tiedon käsittelyn ja ajattelukyvyn kehitystä. Lisäksi tämän opinnäytetyön tuloksen luotettavuuden vahvistamiseksi tarkasteltiin aiempia tutkimuksia MS-tautiin nuorena sairastuneen toimijuudesta työelämässä sekä kuntoutuksen ohjauksen merkityksestä. Teoriaosuuden viitekehyksen tarkoituksena on lisätä tietoa MS-taudista ja sen etenemisestä sekä vaikutuksista elämänlaatuun. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus, teemahaastattelu, suoritettiin yksilöhaastatteluina. Lisäksi kysymykset esitettiin yksilöllisesti tilanteen mukaan. Haastattelun tarkoituksena oli saada kokemukseen perustuvaa tietoa, millaista kuntoutuksen ohjausta alaikäisinä MS-tautiin sairastuneet olivat saaneet ja millaista kuntoutuksen ohjausta he olisivat poluillaan kaivanneet. Haastatteluihin osallistui neljä alaikäisenä MS-taudin diagnoosin saanutta henkilöä. Opinnäytetyön tutkimus osoitti alaikäisenä MS-taudin diagnoosin saaneiden kuntoutuksen ohjauksen erityispiirteet, joita tulisi ottaa huomioon erityisesti nuoresta iästä johtuvasta heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kuntoutuksen ohjauksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on nostaa tulevaisuudessa esiin uusia keskusteluja tutkimukseen osallistuneiden haastateltavien tuottaman informaation perusteella.