Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 101 - 150 / 3 236
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414157
www.theseus.fi/bitstrea...nenMikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomen vesistöissä on tuhansia turvalaitteita huolehtimassa turvallisesta vesillä liikkumisesta. Turvalaitteita on pienistä liikennemerkeistä isoihin majakoihin. Turvalaitteet on tarkoitettu kaikille vesilläliikkujille, niin yksityisille, kuin kaupallisille toimijoille. Kaikkien vesilläliikkujien on tärkeää tunnistaa erilaisten merkkien ja valojen tarkoitus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää merenkulun turvalaitteiden merkitystä ja tekniikkaa. Tarkoitus oli selvittää mitä turvalaitteiden asennus vaatii ja millaista tekniikkaa erilaiset turvalaitteet vaativat toimiakseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää organisaatioita ja järjestelmiä, jotka ylläpitävät turvalaitteita, sekä lisätä asiasta kiinnostuneiden tietoisuutta turvalaitteista. Työssäni keskityin pääasiassa Suomenlahden alueelta löytyviin turvalaitteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin tutustumalla alan kirjallisuuteen, internetistä löytyvään materiaaliin ja omiin kokemuksiin väylänhoitajan työssä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710875
www.theseus.fi/bitstrea...ka_Milja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia kansainvälisten opiskelijoiden motiiveja tulla opiskelemaan tutkinto Satakunnan Ammattikorkeakouluun. Työssä sovellettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä toimi kysely. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä mielikuvia opiskelijoilla oli Suomesta ja SAMKista, miksi he tulivat juuri SAMKiin, ja olivatko he tyytyväisiä koulutukseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Tutkimuksen aineisto muodostui kymmenen opiskelijan vapaamuotoisista vastauksista sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn. Vastaajia oli kahdeksasta maasta Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Vastausprosentti oli yhdeksän prosenttia ja vastaukset analysoitiin luokittelemalla. Suurimalla osalla tutkittavista ei ollut mitään mielikuvia Suomesta tai SAMKista. Ainoastaan yksi tiesi paljon koska oli aiemmin käynyt Suomessa. Osa tiesi että Suomessa on kylmä ja pitkä talvi. Osa tiesi kuinka hyvä koulutustaso Suomessa on ja että maa on turvallinen. Suurimmat syyt miksi he tulivat SAMKiin opiskelemaan, olivat englanninkielinen koulutus ja helpohko sisäänpääsy. Yksi vastaaja oli jo asunut muualla Suomessa, mutta löysi SAMKista mieleisensä aineen opiskella uusi ura. Vastaajien kokemukset koulutuksen tasosta olivat kaksijakoisia. Osa oli hyvin pettynyt koulutuksen tasoon, osa puolestaan piti tasoa tyydyttävänä. Ainoastaan yksi vastaaja piti koulutuksen tasoa ehdottoman positiivisena. Pääasialliset syyt negatiiviseen palautteeseen olivat opettajien suuret tasoerot, kurssien ja opintokokonaisuuksien keskeneräisyys, sekä ohjauksen puute. Myös opetuksen laatu sai osalta kritiikkiä. Osa koki opiskelun olevan liian oma-aloitteista ja itsenäistä. Suomalainen opiskelukulttuuri sai myös osaltaan negatiivista palautetta, koska integroituminen suomalaiseen opiskelijaympäristöön koettiin olevan hyvin vaikeata. Tutustumista suomalaisiin pidettiin erittäin haastavana, ja opiskelijajärjestön toiminta painottui liikaa juhlimiseen. Kulttuurierot olivat osalle suuria, mutta osa kuitenkin oppi tykkäämään suomalaisesta kulttuurista, kuten ruoasta ja elämäntyylistä. Kuitenkin vain kaksi vastaajaa valitsisi SAMKin uudelleen.
A grammar book of Finnish Näytä tarkat tiedot
Changes in the hospitality industry : viewpoints on the hotel, restaurant and tourism field Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097517
www.theseus.fi/bitstrea...ko_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tuotiin esille Pakka-hankkeen Suomi Areenalla tekemän alko-holikäyttötutkimuksen tulokset ja peilattiin niitä valtakunnallisiin alkoholitutkimuksiin. Opinnäytetyössä selvitettiin 1) eroaako kyselyn tulokset jo tehdyistä valtakunnallisista tutkimusten tuloksista ja 2) millaiset ovat kyselyyn vastanneiden aikuisten juomatottumukset ja alkoholin hinnan vaikutus sen ostoon. Aiheeseen päädyttiin, koska toivoimme yhteistyötä Pakka-hankkeen kanssa. Kysely teetettiin Pori Jazzien aikaan Suomi Areenalla heinäkuussa 2011 ja se oli osa Pakka-hankeen tekemää työtä Porissa. Kyselyyn vastaajia kaiken kaikkiaan oli 384, josta naisia 264, miehiä 101 ja nimettömiä vastaajia 19. Pakka hanke käytti kyselyssä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tulokset selvitettiin kyselylomakkeella, jossa aiheiden ja kysymysten avulla pyrittiin selvittämään vastaajien alkoholin käyttötottumuksia ja tapoja. Teoreettisessa osuudessa käsittelimme ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja suomalaisten juomatapoja ja asenteita käyttäen muun muassa Suomi Juo- tutkimusta. Teoreet-tinen osuus koostui tietokirjallisuuden ja suurimmaksi osaksi Internetlähteiden poh-jalta, koska uusinta tietoa alkoholinkäytöstä ja asenteista sai sitä kautta. Tutkimuksen tuloksia olisi tarkoitus käyttää suuntaa-antavina Pakka-hankkeen työn kehittämisessä ja suunnittelussa.