Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 51 - 100 / 448
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082014568
www.theseus.fi/bitstrea...en_Juuso.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ammattiliittojen hyväksyttyä Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat työntekijät ja laivojen ulosliputuksen myötä on monikulttuurisissa laivoissa työskentelevien suoma-laisten määrä kasvanut. Kulttuuriset erot ja eri äidinkielet vaikuttavat arkeen ja kans-sakäymiseen laivoissa, joissa käytetään EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Laiva-työssä työtovereiden keskinäiset henkilökemiat korostuvat, koska aikaa saatetaan viettää yhdessä kerralla jopa useita kuukausia. Aikaisemmin miehistöt suomalaisissa laivoissa ovat koostuneet lähinnä suomalaisista suomen- ja ruotsinkielisistä. Uutta työvoimaa on tullut erityisesti Filippiineiltä suomalaisiin laivoihin. Tutkimuksessa selvitettiin laivahenkilökunnan tuntemuksia ja mielipiteitä laivalla ta-pahtuneisiin muutoksiin yksikulttuurisen ja monikulttuurisen laivan välillä. Työ teh-tiin yhteistyössä Finnlines varustamon kanssa. Kyselylomakkeeseen laadittiin kysy-myksiä laivan työ- ja vapaa-aikaan, sekä miehistön työkokemukseen ja kielitaitoon liittyen. Kyselyssä ei määritelty tarkoittiko monikulttuurinen miehistö nimenomaan Filippiiniläisiä tai tarkoitettiinko sillä myös esimerkiksi venäläisiä tai ruotsalaisia. Silti vapaamuotoisista vastauksista kävi ilmi, että suurin osa koki laivan monikulttuurisek-si, jos miehistöön kuului Filippiiniläisiä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että monikulttuurisessa laivassa työskentelystä pitäminen vaihtelee vastaajasta riippuen. Suurin osa koki yhdessä vietetyn ajan ja ak-tiviteettien vähentyneen, mutta joillakin ne olivat lisääntyneet. Hierarkkisuuden koe-taan vaikuttavan vahvasti keskusteluihin ja vastaajat usein kokivat yksikulttuurisen aluksen keskustelut avoimemmiksi verrattuna monikulttuuriseen. Moni on kokenut muutoksen vahvasti negatiivisena, mutta osa myös positiivisena. Muutama vastaaja mainitsi, ettei muutos yksikulttuurisesta monikulttuuriseen itsessään ole vaikuttanut asioihin, vaan kohdalle osuneet yksilöt, jotka ovat olleet positiivisia sekä negatiivisia. Lisätutkimus vähentyneestä sosiaalisuudesta ja sen vaikutuksista terveyteen ja työssä jaksamiseen voisi olla aiheellista. Myös miehistön jäsenten sijoittaminen niin, että mo-nikulttuurisista ja yksikulttuurisista työympäristöistä pitävät sijoittuisivat heille sopi-viin aluksiin, sekä hyviksi todettujen ulkomaalaisten pitäminen samoissa aluksissa ja samalla työntekijöiden vaihtumisen vähentäminen helpottaisivat siirtymistä yksikult-tuurisuudesta monikulttuurisuuteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047657
www.theseus.fi/bitstrea...uu_Latva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa posteri Satasairaalan STEPPI 2 -hankkeeseen. Tavoitteena oli monikulttuurisen potilaan kohtaamisen edistäminen Satasairaalassa sekä hoitotyöntekijöiden monikulttuurisen osaamisen kehittäminen käytännön ohjeiden avulla. Projektin tehtävänä oli tuottaa seminaariesitys Satasairaalan STEPPI 2 -hankeseminaariin syksyllä 2023 sekä tuottaa posteri Satasairaalan henkilökunnalle käytännönläheisistä ohjeista monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta hoitotyössä. Tekijöiden henkilökohtaisia tavoitteita olivat tieteellisen posterin laadintaan perehtyminen, projektityöskentelytaitojen kehittyminen, seminaariesityksen suunnittelun ja toteuttamisen oppiminen, oman tietoisuuden lisääminen monikulttuurisesta hoitotyöstä, oman moniammatillisen osaamisen kehittyminen sekä monikulttuurisen hoitotyön eettisten periaatteiden syvempi ymmärtäminen. Opinnäytetyön aihe on tärkeä ja ajankohtainen Suomessa asuvien muslimien ja muslimitaustaisten henkilöiden määrän ja sen jatkuvan kasvun vuoksi. Lisäksi tutkimusten mukaan hoitotyöntekijöillä ei ole riittävää tietoa muslimipotilaiden hoidossa huomioitavista erityispiirteistä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui muslimipotilaan hoitotyöhön liittyvistä erityispiirteistä ja siihen kuuluvasta kulttuurisesta kompetenssista, eettisestä kompetenssista muslimipotilaan hoitotyössä, lainsäädännöllisestä perustasta monikulttuurisessa hoitotyössä sekä islamista ja hoitotyöstä. Työ toteutettiin projektiopinnäytetyönä ja sen tilaajana toimi Satasairaala. Opinnäytetyöprojekti alkoi suunnitteluvaiheella syyskuussa 2022. Opinnäytetyöraportin kirjoitusprosessi eteni vaiheittain projektin edetessä. Posterin suunnittelu aloitettiin, kun teoriaosuus todettiin riittävän kattavaksi. Tilaajalta pyydettiin palautetta valmiista posterista, kun ohjaavalta opettajalta oli ensin saatu parannusehdotuksia. Tilaajan toiveita kuunneltiin ja otettiin huomioon lopputulosta viimeisteltäessä. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet täyttyivät sekä opinnäytetyön tekijöiden että tilaajan mielestä. Työn arviointi perustui tekijöiden omaan arviointiin, ohjaajalta saatuun palautteeseen sekä tilaajalta kerättyyn palautteeseen. Tilaaja oli tyytyväinen posteriin, siihen oli sisällytetty tärkeät ja tarpeelliset asiat monikulttuurisen hoitotyön toteuttamiseksi. Opinnäytetyötä tehdessä nousi esiin tarve edistää erilaisten potilasryhmien kohtaamista. Tärkeää olisi myös tutkia muslimipotilaiden ja muiden potilasryhmien kokemuksia kohtaamisesta Satasairaalassa sekä myös hoitajien kokemuksia ja valmiuksia monikulttuurisen potilaan kohtaamisesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239510
www.theseus.fi/bitstrea...olaTeiju.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektimuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää Rauman avoimen päiväkodin Sinilinnun monikulttuurisille perheille vertaistukea ja yhteisöllisyyttä tarjoava tapahtuma, jossa yhdistyvät sekä leikki että liikunta. Opinnäytetyön tavoitteena oli Raumalla asuvien maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen perheiden hyvinvoinnin lisääntyminen vertaistuen ja yhteisöllisyyden avulla. Opinnäytetyöntekijän oma tavoite oli oppia järjestämään lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa ja kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan monikulttuurisisten perheiden ja ryhmien kanssa. Projektin suunnittelu alkoi vuonna 2012, jolloin opinnäytetyöntekijä otti yhteyttä erilaisiin palveluntuottajiin ja ehdotti monikulttuuriperheiden tapahtuman järjestämistä opinnäytetyötään. Opinnäytetyöntekijän ehdotus ei kuitenkaan tuolloin saanut kannatusta tahoilta, joihin otettiin yhteyttä. Opinnäytetyön eteneminen jäi katkolle, mutta ajatus tapahtumasta jäi kytemään opinnäytetyöntekijän mieleen. Tammikuussa 2014 opinnäytetyöntekijä sai työharjoittelupaikastaan vinkin potentiaalisesta tilaajasta monikulttuuriperheiden toimintapäivälle. Opinnäytetyöntekijä otti yhteyttä Rauman avoimen päiväkodin Sinilinnun johtajaan ja siitä yhteistyö alkoi. Tapahtuman suunnittelu alkoi tammikuussa 2014 ja aiheesta pidettiin suunnitteluseminaari maaliskuussa. Rauman avoimen päiväkodin Sinilinnun monikulttuuriperheiden tapahtuma järjestettiin huhtikuussa 2014 ja päivään osallistui yhteensä seitsemän perhettä, mukaan luettuna opinnäytetyöntekijän oma perhe. Päivän sisältö koostui pihalla järjestetystä seikkailuradasta, äitienpäiväkorttien askartelusta sekä perheiden yhteisestä evästuokiosta. Toiminta ei ollut aikataulutettua, vaan tapahtuma eteni perheiden ehdoilla. Tapahtuman arvioinnissa hyödynnettiin kohderyhmältä saatua suullista sekä kirjallista palautetta, jonka perusteella voi arvioida projektille asetetut tavoitteet täyttyneiksi. Opinnäytetyöntekijältä toivottiin, että tapahtumaa olisi mainostettu laajemmin, jotta tilaisuuteen olisi saatu enemmän perheitä. Tätä projektia voisi kehittää organisoimalla monikulttuuristen perheiden tapaamisia jatkossa. Tapaamisten olisi tarkoitus tapahtua iltatoimintana kerran kuukaudessa kooten yhteen monikulttuurisia perheitä tapaamaan toisiaan. Tapaamisten organisointi voisi sisältää esimerkiksi alustavan aikataulun tapaamisille sekä tapaamisten sisällön järjestäminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710781
www.theseus.fi/bitstrea...ski_essi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni aiheena oli selvittää, mitkä ovat maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja Porissa ja miten ne muodostuvat yleisesti. Tarkoituksenani oli kartoittaa syntyykö maahanmuuttajille ystävyyssuhteita esimerkiksi porilaisten kanssa ja mitkä tekijät ystävyyssuhteiden muodostumiseen vaikuttavat. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelin monikulttuurisuutta ja kulttuuria, tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat ystävyyssuhteiden syntyyn. Aineistossa selvitän myös, mitä käsitteet maahanmuuttaja, maahanmuutto ja kotoutuminen tarkoittavat. Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston tutkimukseeni suoritin tekemällä kuusi yksilöhaastattelua. Haastattelin kolmea Suomeen ulkomailta muuttanutta henkilöä, kahta suomalaista, jotka työskentelivät tai tekivät vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa sekä yhtä Suomeen monien ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen muuttanutta paluumuuttajaa. Haastateltavat sain tutkimukseeni joko Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n tai Satakunnan ammattikorkeakoulun kautta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot muodostuvat muun muassa perheen tai suomalaisen kumppanin kautta. Sosiaalisia verkostoja suomalaisten kanssa muodostetaan työpaikan tai opiskelujen avulla. Tutkimuksesta selvisi, että erilaisten yhdistysten rooli ystävyyssuhteiden muodostumisessa on merkittävä. Tutkimuksesta kävi ilmi se, että kielimuuri koetaan usein haasteeksi, jotta sosiaalisia verkostoja muodostuisi suomalaisten kanssa. Ystävyyssuhteet koettiin erityisen tärkeiksi kotoutumisen ja kulttuuriin sopeutumisen kannalta. Vaikka porilaisiin tutustuminen saatettiin kokea vaikeaksi, tutkimustuloksista kävi kuitenkin ilmi, että porilaiset koettiin avoimina ja kiinnostuneina solmimaan ystävyyssuhteita ulkomailta muuttaneiden kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082412679
www.theseus.fi/bitstrea...nnamaria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
MAAHANMUUTTAJIEN KOKEMUKSIA SUOMESTA Nieminen, Annamaria Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2011 Ohjaaja: Flinck, Marja Sivumäärä: 35 Liitteitä: 0 Asiasanat: maahanmuuttaja, rasismi, monikulttuurisuus ____________________________________________________________________ Yleisen kansainvälistymisen myötä maahanmuuttajien määrä suomessa kasvaa jatkuvasti. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää osaamista ja tietoa vieraiden kulttuurien kohtaamisesta. Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina ovat nykyään arkipäivää, mutta aiheesta löytyy silti tutkimuksia toistaiseksi vain vähän. Sosiaali- ja terveysalalla kaivattaisiinkin jatkossa enemmän koulutusta ja tutkimustietoa maahanmuuttajiin ja vieraisiin kulttuureihin liittyen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajien kokemuksia Suomesta haastattelun perusteella. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat haastattelut talvella 2010 haastattelemalla kukin yhtä maahanmuuttajaa. Otos oli 17 maahanmuuttajaa. Haastatteluissa selvitettiin teemahaastattelun avulla maahanmuuttajien tulotilanteen kokemuksia, nykytilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus suoritettiin analysoimalla kukin teema sisällön erittelyn avulla. Opinnäytetyö koostui suhteellisen suppeasta aineistosta, koska haastateltavia oli vain seitsemäntoista ja haastateltavista yli puolet oli opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneita, alle 30- vuotiaita ihmisiä, joten mitään yleispätevää katsausta maahanmuuttajien kokemuksista Suomessa tämä opinnäytetyö ei tarjoa. Opinnäytetyö on siis kooste eräiden maahanmuuttajien näkemyksistä ja kokemuksista Suomesta. Suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyys ja varautuneisuus nähtiin haastateltavien taholta suurimpana kehittämisalueena maassamme, ihmissuhteiden solmiminen suomalaisten kanssa nähtiin haasteellisena. Samoin työnsaannin monet haastateltavista kokivat hankalana, haastateltavien oli valtaväestöä vaikeampaa löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Muutoin Suomi nähtiin turvallisena, hyvänä maana, jossa vallitsee yleinen järjestys ja hyvä sosiaaliturva. Suurin osa haastateltavista suunnittelikin asettuvansa tulevaisuudessa pysyvästi Suomeen
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803163456
www.theseus.fi/bitstrea...nko_anna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajaperheiden kokemuksia Rauman äitiys- ja lastenneuvolapalveluista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla terveydenhoitajat voivat toteuttaa terveydenhoitotyötä maahanmuuttajalähtöisesti ja kehittää palveluita maahanmuuttajille sopiviksi. Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten laaditun kyselylomakkeen avulla. Terveydenhoitajat jakoivat lomakkeita vanhemmille (N=47) terveystarkastusten yhteydessä ja ne palautettiin neuvolaan joko postitse tai suoraan palautuslaatikkoon. Kohderyhmänä olivat Rauman neuvolapalveluita käyttäneet perheet, joissa ainakin toinen vanhemmista oli muuttanut Suomeen toisesta maasta. Vastauksia tuli 12, joista suurin osa oli äitien täyttämiä. Yhden lomakkeen oli täyttänyt isä ja yhden vanhemmat yhdessä. Vastausprosentti oli 25. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan neuvolakäyntien määrää ja kestoa pidettiin sopivina. Neuvolan ilmapiiri ja vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa koettiin hyviksi. Raskaudesta, ravitsemuksesta, rokotuksista, lapsen hoidosta sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä oli saatu riittävästi tietoa ja ohjausta. Eniten puutteita havaittiin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhdeasioiden, perhe- ja lähisuhdeväkivallan sekä liikunnan käsittelyssä. Kotikäyntien määrään ja sisältöön oltiin pääosin tyytyväisiä. Ryhmämuotoiseen toimintaan vastaajat eivät olleet osallistuneet. Perhevalmennusta oli tarjottu yhdelle perheelle. Lastenneuvolan vertaisryhmätoimintaa ei ollut tarjottu vastaajille. Maahanmuuttajaperheet toivoivat enemmän englanninkielistä materiaalia ja opetusta. Jatkossa olisi hyvä tutkia myös pakolaisten ja englantia taitamattomien asiakkaiden sekä lasten kokemuksia neuvolasta. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon maahanmuuttaja-asiakkaat ovat kokeneet väkivaltaa jossain muodossa, kuinka siihen on puututtu, millaista tukea he ovat saaneet sekä miten näitä kokemuksia olisi hyvä käsitellä. Maahanmuuttajaperheiden parisuhdetyytyväisyyttä ja sen vaikutusta koko perheen hyvinvointiin voisi myös tutkia. Olisi tärkeää selvittää, miten myös maahanmuuttajien parisuhdetta voitaisiin neuvolassa paremmin tukea. Tulevaisuudessa tärkeä projekti olisi laatia englanninkielisiä oppaita ja materiaalia esimerkiksi perhevalmennuksen pohjalle. Tämän kyseisen tutkimuksen voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua uudelleen kyselomakkeen korjattua versiota käyttäen. Näin olisi mahdollista vertailla ja havaita, mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet. Samankaltaisen tutkimuksen voisi tehdä myös laadullisena tutkimuksena.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024586
www.theseus.fi/bitstrea...maki_Ina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of this thesis was to find out how the students have experienced multicultural crews during their onboard training on Finnish ships. Should maritime schools offer more teaching about a multicultural work environment? As a result of this research, a short guide was prepared for students on working in a multicultural work environment. The research was done as a quantitative survey. The survey was sent to all Finnish maritime educational institutions’ students in the spring of 2022. The questions were divided into six smaller areas: students´ background information, familiarization with the ship during onboard training, the crew´s attitude towards the students, communication with the crew, work guidance during onboard training and the student´s future wishes about working as part of a multicultural crew. When analyzing the students' answers, it became clear that work familiarization, learning the ship's routines, and work guidance require improvements. The importance of the working language of the multinational crews was high-lighted during the research, and the crew´s language skills affected the students during their onboard training. The research showed a clear that the students wanted to receive additional training on working in a multicultural work environment on the ship. The research revealed the old-fashioned management culture on Finnish ships and its effect on students' comfort and well-being at work. Shipping companies and maritime educational institutions should start a joint project on better familiarization and work guidance for students during onboard training on ships, especially on multinational and multicultural ships.