Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 51 - 100 / 3 239
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Finlex on oikeusministeriön oikeudellisen aineiston julkinen palvelu. Sisältö: lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, viranomaiset, valtiosopimukset, hallituksen esitykset, julkaisut. Finlex is an online database of up-to-date legislative and other judicial information of Finland. Finlex is owned by Finland's Ministry of Justice. Most of the databases are only available in Finnish and Swedish. Some translations of Finnish acts and decrees are also available in English and other languages.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336711
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Tiia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Eurajoen kunnan varhaiskasvatukselle tiivis, helposti saatavilla oleva ja selkeä materiaalikansio työntekijöiden tueksi, kun S2-lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Eurajoen varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Materiaali sisälsi kolme alakansioita, otsikoilla: perheille, varhaiskasvattajille ja työvälineitä. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, kieliin ja kulttuureihin sekä varhaiskasvatuksen aloitukseen ja kasvatusyhteistyöhön. Materiaalin tuottamiseen käytettiin Eurajoen varhaiskasvattajille tehdyn haastattelun tuloksia, internetistä ja Eurajoen varhaiskasvatuksesta saatuja materiaaleja sekä opinnäytetyön viitekehystä. Haastattelut toteutettiin sähköisesti, puolistrukturoituina haastatteluina, tavoitteena saada tarkka tieto sisällön tarpeista ja toiveista. Kansioon rakennettiin materiaali, jossa on tukea perheiden perehdytykseen sekä esitietolomake, tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja suomen kulttuurista. Ja varhaiskasvattajille tiivis muistio huomioitavista asioista S2-lapsen ja perheen varhaiskasvatuspolun aloituksessa. Sekä varhaiskasvattajille tietoa eri kulttuureista ja kielen kehityksestä. Lisäksi kansioissa on erilaisia työvälineitä ja työskentelymenetelmiä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Materiaalista tuli selkeä, tiivis ja työelämän vaatimukset täyttävä kokonaisuus, joka pystytään ottamaan helposti ja nopeasti käyttöön tarpeen tullen. Materiaali saatiin käyttöön lokakuussa 2023. Materiaali on sähköisessä muodossa, jotta sen muokkaaminen ja täydentäminen on mahdollista ajan kuluessa ja päivityksen ollessa ajankohtaista. Materiaali tuli yhteisesti koko Eurajoen varhaiskasvatuksen käyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710875
www.theseus.fi/bitstrea...ka_Milja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia kansainvälisten opiskelijoiden motiiveja tulla opiskelemaan tutkinto Satakunnan Ammattikorkeakouluun. Työssä sovellettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä toimi kysely. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä mielikuvia opiskelijoilla oli Suomesta ja SAMKista, miksi he tulivat juuri SAMKiin, ja olivatko he tyytyväisiä koulutukseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Tutkimuksen aineisto muodostui kymmenen opiskelijan vapaamuotoisista vastauksista sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn. Vastaajia oli kahdeksasta maasta Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Vastausprosentti oli yhdeksän prosenttia ja vastaukset analysoitiin luokittelemalla. Suurimalla osalla tutkittavista ei ollut mitään mielikuvia Suomesta tai SAMKista. Ainoastaan yksi tiesi paljon koska oli aiemmin käynyt Suomessa. Osa tiesi että Suomessa on kylmä ja pitkä talvi. Osa tiesi kuinka hyvä koulutustaso Suomessa on ja että maa on turvallinen. Suurimmat syyt miksi he tulivat SAMKiin opiskelemaan, olivat englanninkielinen koulutus ja helpohko sisäänpääsy. Yksi vastaaja oli jo asunut muualla Suomessa, mutta löysi SAMKista mieleisensä aineen opiskella uusi ura. Vastaajien kokemukset koulutuksen tasosta olivat kaksijakoisia. Osa oli hyvin pettynyt koulutuksen tasoon, osa puolestaan piti tasoa tyydyttävänä. Ainoastaan yksi vastaaja piti koulutuksen tasoa ehdottoman positiivisena. Pääasialliset syyt negatiiviseen palautteeseen olivat opettajien suuret tasoerot, kurssien ja opintokokonaisuuksien keskeneräisyys, sekä ohjauksen puute. Myös opetuksen laatu sai osalta kritiikkiä. Osa koki opiskelun olevan liian oma-aloitteista ja itsenäistä. Suomalainen opiskelukulttuuri sai myös osaltaan negatiivista palautetta, koska integroituminen suomalaiseen opiskelijaympäristöön koettiin olevan hyvin vaikeata. Tutustumista suomalaisiin pidettiin erittäin haastavana, ja opiskelijajärjestön toiminta painottui liikaa juhlimiseen. Kulttuurierot olivat osalle suuria, mutta osa kuitenkin oppi tykkäämään suomalaisesta kulttuurista, kuten ruoasta ja elämäntyylistä. Kuitenkin vain kaksi vastaajaa valitsisi SAMKin uudelleen.