Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 422
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-088-2
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2022_39.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
https://urn.fi/URN:ISBN...52-383-088-2 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Hankkeessa on selvitetty oikeusvaltion käsitettä, merkitystä ja sitä koskeviin rikkomuksiin puuttumista Euroopan unionin (EU) oikeuden näkökulmasta. Selvitys on laadittu kontekstuaalisen lainopin menetelmin. Selvityksessä katsotaan, että oikeusvaltiollisuus on EU-oikeudessa asetettu sitova velvoite, joka on ymmärrettävä laajemmassa unionin arvoihin pohjautuvassa asiayhteydessä, ja joka velvoittaa unionia sekä jäsenvaltioita sisällöltään samansuuntaisena. Selvityksen perusteella oikeusvaltion kunnioittaminen vaikuttaa olennaisesti EU:n toimintaedellytyksiin, erityisesti viranomaistoimien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvilla sääntelyaloilla. EU-oikeus mahdollistaa puuttumisen oikeusvaltiorikkomuksiin jälkikäteisesti erityisesti poliittisluonteisen sanktiomenettelyn, ehdollisuusasetuksen sekä rikkomusmenettelyn kautta sekä etukäteisesti erityisesti tiettyjen rahoitusohjelmien välityksellä. EU:n ulkosuhteissa oikeusvaltio määritellään lähtökohtaisesti samoin kuin unionin sisäisessä toiminnassa, mutta EU ei voi yksin määrittää oikeusvaltio-käsitteen sisältöä globaalisti. Suomen oikeusvaltiotilanne on kansainvälisessä vertailussa varsin hyvä; ongelmat liittyvät lähinnä oikeusturvan saatavuuteen. Selvityksessä ei ole arvioitu kotimaista oikeusvaltiotilannetta tyhjentävästi, mutta on lopuksi nostettu esiin eräitä Suomea koskevia EU-oikeuteen liittyviä ajankohtaisia oikeusvaltion ongelmia. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-2903-2
https://www.doria.fi/bitstrea...koversio.pdf (Maanpuolustuskorkeakoulu - Doria)
Mikrobin tai biologisen materiaalin aiheuttamaa epidemiaa tai sen uhkaa kutsutaan biologiseksi uhkaksi, silloin kun tauti ei tartuntavaaransa vuoksi ole yhteiskunnan normaaliresurssein hoidettavissa tai kun kyseessä on laaja epidemia, jonka hallitsemiseen tavanomaiset resurssit eivät riitä. Biologinen uhka voi olla luonnollinen, kuten esimerkiksi Länsi-Afrikan laaja ebolaepidemia vuosina 2014–2016, tai tahallinen mikrobin tai toksiinin levittäminen. Väitöskirjan tavoitteena oli kehittää ja hyödyntää molekyylibiologisia menetelmiä biologisten uhka-agenssien nopeaa ja luotettavaa tunnistamista varten. Työn tarkoituksena oli tunnistaa ja tyypittää biologisia uhka-agensseja, olivat ne sitten luonnollisia ja tahallisesti levitettyjä. Työssä hyödynnettiin polymeraasiketjureaktiota (PCR) bakteerien tunnistamisessa sekä tautia aiheuttavien ja vaarattomien bakteerikantojen erottelussa toisistaan. Lisäksi käytettiin hyväksi 16S ribomaalisen RNA (rRNA) - geenin sekvensointia tutkittaessa polymikrobisia näytteitä, ja Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats (CRISPR) -geenialueiden vertailua bakteerien tyypityksessä. Kolera, Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama tauti, on maailmanlaajuisesti suuri kansanterveydellinen ongelma. Lisäksi Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC (Centers for Disease Control and Prevention) on luokitellut V. cholerae -bakteerin yhdeksi potentiaaliseksi biouhka-agenssiksi. Työssä kehitettiin kahteen polymeraasiketjureaktioon perustuva V. cholerae -bakteerin tunnistusmenetelmä. Toisen menetelmän avulla pystytään tunnistamaan kaikki V. cholerae -kannat ja toinen havaitsee vain tautia aiheuttavat kannat. Lisäksi työssä vertailtiin kolmea eri PCR-laitetta. Työssä kehitetyt tunnistusmenetelmät osoittautuivat käyttökelpoisiksi ja luotettaviksi tunnistettaessa ja eroteltaessa V. cholerae -kantoja. Käytetyt PCR-laitteet antoivat samanlaiset tulokset, mikä mahdollisti tunnistusmenetelmän siirtämisen laitteiden välillä ilman, että sillä oli vaikutusta menetelmän herkkyyteen tai spesifisyyteen. Kahta erillistä 16S rRNA -geeniin perustuvaa menetelmää yhdistettynä Sanger- ja pyrosekvensointiin hyödynnettiin tutkittaessa bakteerijäämiä kaulavaltimokudoksesta ja myyrien maksanäytteistä. Tavoitteena oli tutkia menetelmien käytettävyyttää ja vertailla menetelmiä toisiinsa. Käytetyt menetelmät osoittautuivat soveltuviksi bakteerilajien havaitsemiseen erilaisista näytematriiseista ja menetelmiä pystytään hyödyntämään tutkittaessa polymikrobisia näytteitä. Lisäksi käytetyt kaksi eri menetelmää tunnistivat samoja bakteerisukuja samoista näytteistä, mikä lisää menetelmien ja tulosten luotettavuutta. Yersinia-bakterien sukuun kuuluu kolme ihmisille tautia aiheuttavaa lajia; Y. pestis, ruton aiheuttaja ja potentiaalinen biouhkabakteeri sekä Y. enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis, jotka aiheuttavat suolistotulehduksia. Koska Y. pestis ja Y. pseudotuberculosis - bakteerien genomit ovat hyvin samanlaisia, kantojen tyypittäminen ja erottaminen toisistaan on haastavaa. Tässä työssä CRISPR spacer -geenialueita hyödynnettiin Yersinia-suvun kantojen tyypittämisessä. Tyypitysmenetelmä osoittautui lupaavaksi työkaluksi, vaikka toisistaan eroavien spacer-sekvenssien laaja kirjo vaikeutti kantojen ryhmittämistä ja vertailua. Lisäksi Y. pestis ja Y. pseudotuberculosis -kantojen fylogeneettistä suhdetta tutkittiin vertailemalla kantojen spacer-sekvenssejä. Yllättäen lajeilla oli hyvin vähän yhteisiä spacereita. Näin ollen tutkimus ei tuonut lisätietoa kantojen fylogeneettisistä suhteista. Väitöskirjassa hyödynnettiin molekyylibiologisia menetelmiä potentiaalisten biologisten uhka-agenssien osoittamisessa, tunnistamisessa ja tyypittämisessä. Kehitetty PCR-menetelmä pystyttiin siirtämään kenttäkelpoiselle PCR-laitteelle, mikä tekee mahdolliseksi laitteen käyttämisen lähellä potilasta esimerkiksi epidemian aikana. Tulokset olivat valmiina muutamissa tunneissa, mikä mahdollistaa nopeat lääkinnälliset toimenpiteet. Lisäksi bakteerien 16S rRNA-geenialueen sekvensointiin perustuvia menetelmiä pystytään hyödyntämään sellaisten biologisten agenssien seulonnassa ja tunnistamisessa, joiden identifiointi tavanomaisilla menetelmillä, esimerkiksi viljelemällä, olisi haastavaa tai työlästä. CRISPR-geenialueeseen perustuvaa menetelmää pystyttäisiin hyödyntämään bakteerien tyypityksessä, mikäli laaja referenssitietokanta olisi käytettävissä. DNA:n sekvensointi ja viime vuosina varsinkin uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi työkaluiksi biologisten agenssien tunnistamisessa ja tyypittämisessä. Sekvensointimenetelmiä pystytään hyödyntämään myös epidemiologisissa tutkimuksissa ja selvitettäessä taudinaiheuttajan alkuperää. Erilaiset molekyylibiologiset menetelmät ovat kehittyneet valtavasti viimevuosina ja taudinaiheuttajien tunnistamisesta on tullut nopeaa ja luotettavaa. Nopea tunnistaminen luo perustan lääkinnällisten vastatoimien aloittamiselle. Tarkka tunnistaminen ja tyypittäminen antavat myös mahdollisuuden erottaa tahallinen levitys luonnollisesta epidemiasta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-2857-8
https://www.doria.fi/bitstrea...final1-1.pdf (Maanpuolustuskorkeakoulu - Doria)
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten Suomen meripuolustuksen maihinnousuntorjuntakyky kehittyi jatkosodan päättymisestä vuoteen 1966, jolloin puolustusvoimissa siirryttiin alueelliseen puolustusjärjestelmään. Maihinnousuntorjuntakyvyn kehittymistä tarkastellaan sotakokemusten, uhka-arvioiden, operatiivisten suunnitelmien, materiaalihankintasuunnitelmien sekä meri- ja rannikkotaktiikassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Tutkimusmenetelmänä on käytetty perinteistä historiantutkimuksen metodia: tutkimusongelma on ratkaistu kvalitatiivisesti valittua lähdeaineistoa analysoimalla ja vertailemalla. Lähdeaineisto koostuu pääosin primäärilähteistä, joista tärkeimpiä ovat Kansallisarkistossa säilytettävät puolustusvoimien arkistoaineistot, yksityiskokoelmat ja sotilaslehdistössä julkaistut artikkelit. Meripuolustuksen maihinnousuntorjuntakyvyn kehittäminen jakaantui vuosina 1944–1966 kolmeen vaiheeseen: 1940-luvun loppupuolen epävarmuuden ja vakiintumattomien suunnitteluperusteiden vuosiin, 1950-luvun alkupuolen sopeutumisen aikaan ja 1950-luvun puolivälissä alkaneeseen pitkäjänteisen kehittämisen kauteen. Maihinnousuntorjuntakyvyn kehittäjinä toimivat yleisesikuntaupseerikoulutuksen saaneet tai päällikkötehtävissä toimineet meri- ja rannikkotykistöupseerit. Heidän ajatuksensa jalostuivat muistioiden, lehtikirjoitusten ja tutkimusten myötä kehittämisohjelmiksi, ohjesäännöiksi sekä operatiivisiksi suunnitelmiksi. Maihinnousuntorjunnan kehittämisen lähtökohdat alkoivat hahmottua 1950-luvun alussa, kun päätös puolustusvoimien uuteen rauhan ajan organisaatioon siirtymisestä oli tehty. Vahvaa meripuolustusta ei pidetty enää muutoinkaan tarpeellisena, koska 1940-luvun lopulla pääasialliseksi uhkaksi mielletty länsivaltojen hyökkäys muuttui 1950-luvun alussa lähinnä teoreettiseksi vaihtoehdoksi. Maihinnousuntorjuntakyvyn pitkäjänteinen kehittäminen aloitettiin 1950-luvun puolivälissä. Se perustui ensisijaisesti ajantasaisiin operatiivisiin suunnitelmiin sekä operaatiotaidon ja taktiikan kehittämiseen. Materiaalihankintoja pidettiin toissijaisena keinona, koska ne eivät mahdollistaneet puolustustaisteluiden käymistä määrällisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Lisäksi puolustusvoimien vaatimattomat hankintamäärärahat pakottivat suuntaamaan kehittämisen painopisteen sodankäyntitaitoon. Meripuolustukselle kehittyi heikosta lähtökohtatilanteesta huolimatta 1960-luvun puoliväliin mennessä edellytykset koordinoitujen torjuntataisteluiden käymiseen. Tuolloin kaikkien puolustushaarojen operaatiot kyettiin yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi niin suunnitelmatasolla kuin käytännön toiminnassa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-252-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...21_ANNEX.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2023_21.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Tässä raportissa arvioitiin suomalaista finanssipolitiikan säännöstöä erityisesti kehysmenettelyn roolin ja kehittämisen näkökulmasta. Valtiontalouden menokehystä on noudatettu kuluvaan hallituskauteen asti, mutta nykyisen hallituksen aikana siitä on poikettu järjestelmän uskottavuutta heikentävällä tavalla, eikä menettely ole aikaisemminkaan hillinnyt julkista velkaantumista. Finanssipolitiikan sääntökehikkoa tutkittiin kirjallisuuskatsauksien, numeeristen simulointien ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Haastatteluissa oli mukana viisi vertailumaata: Ruotsi, Tanska, Irlanti, Hollanti ja Uusi-Seelanti. Raportissa kiinnitettiin huomiota kehyksen toimintaan suurissa kriiseissä, pitkän aikavälin kestävyyteen, sekä investointien, tulojen, hyvinvointialueiden ja EU-sääntelyn roolin kehikossa. Lisäksi pohdittiin keinoja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseksi.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-133-9
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2023_16.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Tutkimuksessa tarkasteltiin naisiin kohdistuneita parisuhdetappoja edeltäneitä tapahtumaketjuja laajan aineistopohjan avulla. Työpaketissa 1 hyödynnettiin Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän tietoja (henkirikokset vuosilta 2003–18), työpaketissa 2 tuomio- ja esitutkinta-asiakirjoja (2016–18), ja työpaketissa 3 Tilastokeskuksen ja THL:n kansallisia rekisteritietoja parisuhdetappojen uhreista ja tekijöistä (2003–18). Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot vähenivät 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulla lasku ei ole jatkunut. Parisuhdetappojen uhrit ja tekijät ovat usein sosiaalisesti huono-osaisia ja monella tekijöistä on aikaisempaa rikoshistoriaa. Parisuhdetapot liittyvät usein päihteisiin, mutta vähemmän viime vuosina. Taustatekijöiden valossa parisuhdetappojen osapuolet muistuttavat pääosin muun parisuhdeväkivallan osapuolia. Merkittävässä osassa henkirikoksia on suunnitelmallisuutta ja ne liittyvät usein erotilanteisiin. Vaikka osa henkirikoksen tekijöistä on jo aiemmin ollut epäiltynä väkivallasta uhria kohtaan, valtaosassa tapauksia aiempia rikosilmoituksia ei ole. Samoin lähestymiskiellot ja turvakotikäynnit ovat harvinaisia, kuten myös suoraan väkivaltaan viittaavat käynnit terveydenhuollossa. Parisuhdetappojen vähentäminen vaatii siten panostuksia ennen kaikkea väkivallan parempaan tunnistamiseen, mutta myös riskienarviointiin ja tehokkaisiin puuttumiskeinoihin.
Metsänjalostukseen ja metsägenetiikkaan liittyviä infograafeja Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035816
https://www.doria.fi/bitstrea...20Sure...pdf (Maanpuolustuskorkeakoulu - Doria)
Väitöskirja käsittelee Ison-Britannian sotilaallista valmistautumista ja toimintaa Suezin kriisin aikana. Väitöskirjan ensisijaisena päämääränä on selvittää ne sotilaalliset tekijät, jotka vaikuttivat marraskuussa 1956 toteutetun sotilasoperaation rakenteeseen. Suezin kriisi sijoittui ajankohtaan, jolloin Ison-Britannian asevoimat olivat voimakkaassa muutostilassa. Keskeinen osa asevoimien resursseista sitoutui itsenäisen ydinpelotteen luomiseen. Samanaikaisesti asevoimat valmistautuivat tavanomaisin asein käytävään rajoitettuun sotaan (Limited War) muun muassa Lähi-Idässä, joka taloudellisista syistä oli elintärkeä alue Britannialle. Britannian kyky toimia sotilaallisesti Lähi-Idässä oli rajoitettu. Alueelle sijoitettujen joukkojen ryhmitysmuutokset olivat kesken ja Brittein saarille muodostettava strateginen reservi (strategic reserve) ei ollut toimintakykyinen. Tämän johdosta Britannialla ei ollut sotilaallista kykyä reagoida nopeasti Suezin kanavan kansallistamiseen. Ensimmäinen elokuussa 1956 laadittu operatiivinen konseptio perustui olemassa olevaan valmiussuunnitelmaan. Sen lähtökohtana oli ranskalais-brittiläisten joukkojen toteuttama maihinnousu-maahanlaskuoperaatio Port Saidin alueelle. Tämä suunnitelma hylättiin pian, koska operaatiota johtamaan nimettyjen puolustushaarakomentajien (Task Force Commanders) arvion mukaan Aleksandria oli parempi maihinnousualue kuin Port Said. Heidän näkemyksensä perustui voimassa olevaan, toisen maailmansodan kokemuksiin perustuvaan maihinnousudoktriiniin, jonka mukaan maihinnousun sillanpään oli oltava nopeasti laajennettavissa edellytysten luomiseksi maaoperaatiolle. Suunnitelma muuttui seuraavan kerran jo syyskuun alussa. Uuden suunnitelman lähtökohdaksi valittiin ilmavoimien strategiset pommitukset, joiden kohteena olisi Egyptin talous. Toiminta-ajatus perustui siihen, että Egyptin öljyntuotannon ja öljyvarastojen tuhoaminen sekä rautatieyhteyksien lamauttaminen kääntäisi kansan hallintoaan vastaan. Ilmapommituksia seuraisi maihinnousu Port Saidin alueelle. Lähtökohtana oli siis hyökkäys egyptiläisten tahtoa vastaan. Konseptio ilmavoimien käyttämisestä vastustajan tahtoa vastaan ei ollut uusi vaan sekin perustui toisen maailmansodan ristiriitaisiin kokemuksiin. Toiminta-ajatus, joka perustui sodan voittamiseen ilmavoimilla, herätti vastustusta lähes kaikissa suunnitteluportaissa. Kritiikki kohdistui toiminta-ajatuksen epävarmuuteen: miten olisi ennustettavissa, että egyptiläisten taistelutahto romahtaisi? Ongelmaa vaikeutti se, että Britannian tiedustelupalveluilla ei ollut yhtenäistä kuvaa egyptiläisten vastarintatahdosta. Ilmavoimien strategisia pommituksia ei toteutettu niiden alkuperäisessä laajuudessa. Britannian ylin poliittinen johto arvioi Egyptin talouden tuhoamisen poliittisesti liian arkaluontoiseksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi perinteinen maihinnousuoperaatio. Se toteutettiin onnistuneesti.
Esitys ja performanssi : kriittinen johdatus Näytä tarkat tiedot
Yhteenveto:
ARTO on kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta, joka sisältyy Finna.fi-palveluun.
Neuvontakompassi – Verkkosivu Helsingin yliopiston palveluihin ohjautumisen tueksi Näytä tarkat tiedot
Kohdennetuilla tekstiviesteillä tukea opiskelijoille – Helsingin yliopiston pilotti Näytä tarkat tiedot
Materiaalissa kuvataan Helsingin yliopistossa 2022 toteutettu kokeilu, jossa opinto-ohjaajat tarjosivat opiskelijoille tukea kohdennetuilla tekstiviesteillä. Toiminnan tavoitteena oli pilotoida toimintatapaa, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ja tavoittaa putoamis- tai viivästymisuhassa olevia opiskelijoita ja tarjota heille kohdennetusti tukea ja ohjausta. Kokeilu toteutettiin osana Ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämisprojektia (2021-23, OKM-rahoitus).
Opinto-ohjaajien palvelut Helsingin yliopistossa Näytä tarkat tiedot
Materiaalissa kuvataan Helsingin yliopistossa 2021-2023 toteutetut opinto-ohjaajien palvelut. Opinto-ohjaajat tarjosivat ohjausta erilaisin tavoin muun muassa yksilö- ja ryhmäohjauksena, osallistumalla opetukseen sekä järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan toimijuutta yliopisto-opinnoissa. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijan hyvinvointia ja annetaan työkaluja opintojen sujuvaan etenemiseen. Palvelut toteutettiin osana Ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämisprojektia.
Yhteenveto:
Medic on Helsingin yliopiston kirjaston tuottama tietokanta, joka sisältää viitteitä Suomessa julkaistuun terveystieteellisen kirjallisuuteen v. 1978 alkaen. Medic sisältää artikkeliviitteitä tieteellisistä ja ammattilehdistä sekä monografiaviitettä mm. väitöskirjoista ja pro gradu -tutkielmista.Medicin julkaisut on kuvailtu Medical Subject Headings- eli MeSH-asiasanoilla ja niiden suomenkielisillä vastineilla eli FinMeSH-asiasanoilla. Suomenkielinen FinMeSH-sanasto on käytettävissä Medicin käyttöliittymässä. Medic is a database of Finnish medical and nursing articles and publications.
G. W. Leibniz: Metafysiikan esitys (1686) Näytä tarkat tiedot
Tämä on syksyllä 2012 Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella pidetyn luentokurssin opetusmateriaali. Koska kurssin aiheena oli G. W. Leibnizin Metafysiikan esitys (Discours de Metaphysique, 1686), opetusmateriaali on käytännössä laajennettu kommentaari ao. kirjoituksesta. Lähes kaikki sitaatit ovat teoksesta Aho & Roinila (toim.), Leibniz: Filosofisia tutkielmia, Gaudeamus, Helsinki 2011. Metafysiikan esityksen kohdat ovat ao. teoksesta ja ne on kääntänyt Arto Repo.
Opettajan perehdytys opiskelijoiden ohjaukseen -itseopiskelukurssi Helsingin yliopistossa Näytä tarkat tiedot
Materiaalissa kuvataan Helsingin yliopistossa 2023 kehitetty itsopiskelukurssi Opettajan perehdytys opiskelijoiden ohjaukseen. Kurssin konseptia ja rakennetta voi käyttää pohjana esimerkiksi korkeakoulun opettajien perehdytyksen suunnittelussa. Kurssin tavoitteena on mm. lisätä osallistujan ymmärrystä ohjauksen periaatteista ja ohjaavan opettajan roolista. Kurssin materiaalit sijaitsevat pääasiassa Helsingin yliopiston avoimella Opetustyön ohjeet -sivustolla. Materiaalin lisäksi kurssi sisältää lyhyitä pohdintatehtäviä Moodlessa.
Opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan palvelukuvausten & tiedekuntien ohjausmallien päivittäminen Helsingin yliopistossa Näytä tarkat tiedot
Materiaalissa kuvataan Helsingin yliopiston prosessi opiskelijoiden ohjauksen kokonaisuuden selkiyttämiseksi. Lukuvuonna 2022-23 Helsingin yliopistossa päivitettiin tiedekuntien ja koulutusohjelmien opiskelijoiden ohjausta koskevat toimintamallit. Samanaikaisesti päivitettiin opetus- ja opiskelijapalveluiden (OPA) opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa koskevien palveluiden kuvaukset yhdenmukaisiksi. Tavoitteena oli selkeyttää ohjauksen kokonaisuutta yliopiston strategian mukaisesti. Päivitys toteutettiin osana Ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämisprojektia.
Yhteenveto:
Helsingin yliopiston väitöskirjoja ja opinnäytteitä. Doctoral dissertations and theses from the University of Helsinki.