Hakutulokset
- Näytetään 1 - 5 / 5
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182460
www.theseus.fi/bitstrea...io_laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut edistää Ulvilan kaupungin varhaiskasvatusorganisaatioon kuuluvan vuoropäiväkoti PeltoWillan kasvattajien ammatillista toimintaa lasten osallisuuden lisäämiseksi päiväkodin pedagogisissa prosesseissa. Kehittämistyön keskiössä on osallistava vuorovaikutuksen malli, joka on päiväkodin kasvattajille suunnattu työväline. Sen avulla voidaan edistää lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen pedagogisten prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallistava vuorovaikutuksen malli kehitettiin Marikan Korpin ja Johanna Latvalan varhaiskasvatustieteen pro gradu – tutkielmassa Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella vuonna 2010. Kehittämistyö on toteutettu toimintatutkimuksena vuoropäiväkoti PeltoWillassa kevään 2018 aikana. Kehittämisprojekti eteni niin, että päiväkodin yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä kokeiltiin säännöllisesti osallistavaa vuorovaikutuksen mallia arjen pedagogisen toiminnan osana, kahden kuukauden ajan. Tämän jälkeen toiminnallisia learning café- ja aivoriihi- menetelmiä hyödyntäen osallistavasta vuorovaikutuksen mallista ideoitiin siitä saatujen käyttökokemusten perusteella paremmin PeltoWillan tarpeisiin sopiva arjen työmenetelmä, tekemällä siihen tarvittavia muutoksia ja tarkennuksia lasten osallisuuden edistämiseksi päiväkodissa. Kehittämistyössä päiväkodin kasvattajat ovat siis yhteistoiminnallisesti sekä tuottaneet tietoa osallistavan vuorovaikutuksen mallin toimivuudesta päiväkodissa että myös ideoineet mallia toimivammaksi juuri PeltoWillan vuoropäiväkodin omien tarpeiden mukaisesti. Kehittämistyön myötä ideoidussa PeltoWillan omassa työmenetelmässä korostuu lasten havainnointi arjessa ja näiden havaintojen pedagoginen dokumentointi. Havainnoinnin ja taidokkaasti suoritetun pedagogisen dokumentoinnin keinoin voidaan nostaa lasten ääntä esille ja luoda päiväkodin pedagogisista prosesseista tätä kautta enemmän lasten näköisiä. Työmenetelmän avulla haluttiin myös tukea lasten toimijuutta heidän erityistarpeensa huomioiden. Näin ollen pedagogisten toimintojen ennakkosuunnittelu ja toimintojen mukauttaminen ovatkin työmenetelmässä myös keskiössä. Työmenetelmän eri vaiheissa pyritään lasten osallisuuden kokemuksen syntyä tukemaan esimerkiksi pienryhmätyöskentelyllä ja visualisoimalla puhetta kuvilla tai muilla keinoin. Työmenetelmä sisältää lisäksi yksityiskohtaisempia tarkennuksia PeltoWillan toimintakäytöntöihin, joilla pyritään tehostamaan tiedonkulkua yksikön sisällä työmenetelmää käytettäessä ja mahdollistamaan mahdollisimman monen lapsen osallistuminen työmenetelmän eri vaiheisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810163584
www.theseus.fi/bitstrea...Marianne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata millä eri menetelmillä vanhemmat saavat tukea ja apua jokapäiväiseen arkeen INCL-tautia sairastavaa lasta hoidettaessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin minkälaista on INCL-tautia sairastavan lapsen vanhempana oleminen, miten INCL-tauti näkyy vanhempien rooleissa ja kuinka se vaikuttaa heidän arkipäiväänsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja parisuhteeseensa. Tässä tutkimuksessa tukitaan myös millaisia mahdollisuuksia perheillä on saada tukea yhteiskunnalta sekä ystäviltä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston keruussa apuna on käytetty postikyselyä (kysymyslomake) (LIITE 3). Kyselylomakkeet on lähetetty Kehitysvammaliiton kautta INCL-tautia sairastavien lasten vanhemmille ja niitä oli yhteensä 40. Tutkimustulokset osoittivat, että osa vanhemmista on väsyneitä hoitamaan INCL-taudista kärsivää lastaan. Tutkimuksessa osa vanhemmista koki avun tarpeen ja tukiverkoston riittäväksi, kun taas osa koki tarvitsevansa apua ja tukea lisää. Vanhemmat kertoivat vastauksissaan, että aikaa on liian vähän parisuhteen hoitamiselle. Osa vanhemmista koki, että terveet sisarukset jäävät INCL-tautia sairastavan lapsen varjoon. Kuitenkin he pyrkivät jakamaan huomiotaan myös terveille sisaruksille. INCL-tautia sairastavan lapsen menetys on koko perheelle suuri ahdistuksen ja pelon aihe.