Hakutulokset
- Näytetään 1 - 2 / 2
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510703
www.theseus.fi/bitstrea...n_Marjut.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostetaan ikääntyneen osallisuuden ja vahvistamisen näkökulmien tärkeyttä. Eläkeikäisen väestön mahdollisuutta osallistua tasapuolisesti yhteiskunnan toimintaan on turvattava. Se pitää yllä heidän hyvää elämänlaatuaan ja toimintakykyään. Ikääntyneet ovat merkittävä ryhmä yhteiskunnan voimavarana ja vaikuttajana. Opinnäytetyössä kuvataan ikääntyneille suunnatun kansalaisraadin järjestämisprosessia, kerätään tietoa ikääntyneiden kansalaisraadin järjestämisestä, osallistujien mielipiteistä ja julkilausumien vaikutuksista ja näkyvyydestä. Tutkimus toteutettiin ikääntyneiden kansalaisraadin avulla, keräämällä osallistujilta kyselylomakkeen avulla mielipiteitä raatien toteutuksesta ja sisällöstä sekä seuraamalla kansalaisraatien työskentelyn tuloksena julkaistujen julkilausumien vaikutuksia ja näkyvyyttä. Palautekyselylomakkeen monivalintakysymyksien analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, avoimet kysymykset sekä julkilausumien vaikutukset ja näkyvyys analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tuloksista ilmenee ikääntyneiden tyytyväisyys kansalaisraatien toteutukseen ja sisältöön. Raatiin osallistuttiin tiedonhalun, vaikuttamisen, huolestumisen ja mielenkiinnon vuoksi. Ikääntyneiden kansalaisraatien julkilausumat saatettiin tavoitteiden mukaisesti päätöksentekijöiden tietoon, mutta päätöksiä kunnissa ei tehty yhdeksän kuukauden mittaisen seurannan aikana. Julkilausumilla oli näkyvyttä kansalaisraatien jälkeen kahdessa sanomalehdessä Merikarvialla ja Ulvilassa. Johtopäätöksenä todetaan ikääntyneiden kansalaisraatien osallistujista monien olevan järjestö- ja yhdistystoiminnassa mukana olevia aktiivisia ikääntyneitä, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisista asioista. Kansalaisraatien osallistujat olivat raatien toteutukseen ja sisältöön tyytyväisiä. Kansalaisraatien julkilausumien näkyvyys oli kohtuullista Ulvilassa ja Merikarvialla, Porissa ei ollut kansalaisraadeista näkyvyyttä sanomalehdissä. Julkilausumien ehdotuksien ja toiveiden konkreettisia vaikutuksia ei ollut seuranta ajalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116648
www.theseus.fi/bitstrea...n_Marjut.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Mini Nutritional Assessment (MNA)- mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen tilaa ja haastattelun perusteella selvittää, millaisia ongelmia heillä on ravitsemuksen toteuttamisessa. Opinnäytetyöni on työelämää kehittävä ja yhtenä tavoitteena on saada kotihoidon hoitajien säännölliseen käyttöön MNA-mittari. MNA on validoitu mittari ja se on kehitetty ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) henkilöiden virhe- tai aliravitsemusriskin määrittämiseksi. Ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ikääntyneiden ravitsemuksen heikkenemisen ja osaavat puuttua siihen. Tutkimukseen osallistui 19 kotihoidon asiakasta. MNA-mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaista 58 %:lla oli normaali ravitsemustila ja 42 %:lla oli riski virheravitsemukselle kasvanut, MNA-testiä jatkettiin silloin arviointiosaan. Arviointiosaan osallistuneista kahdeksalla kotihoidon asiakkaasta oli riski virheravitsemukseen ja yhdellä oli aliravitsemus. Haastattelun perusteella kahdeksalla kotihoidon asiakkaalla on kotiin toimitettava ateriapalvelu ja lopuilla päivittäisen ateriasaannin hoitivat omaiset tai valmisaterioita tuotiin kaupasta. Päivittäisten aterioiden valmistukseen ja aterioiden esille laittoon apua tarvitsi yli puolet tutkittavista. Aterioiden esille laittamiseen apua tarvitsi tutkimukseen osallistuvista kotihoidon asiakkaista kymmenen ja yhdeksän pystyi siihen itsenäisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella lähes puolella tutkittavista kotihoidon asiakkaista oli hyvä ravitsemustila ja vastaavasti toisella puolella oli ongelmia ravitsemuksen kanssa. Kotona asuvan ikääntyneen ravitsemusongelmiin on kiinnitettävä huomiota jo aikaisessa vaiheessa. Tarjotaan useita pieniä aterioita päivässä, lisätään ruuan energiatiheyttä, välipaloja aterioiden välissä ja huomioidaan aamu- ja iltapalojen tärkeys.