Hakutulokset
- Näytetään 1 - 2 / 2
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047663
www.theseus.fi/bitstrea...sto_miia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kirjallisen työn teoreettinen viitekehys painottuu psykodynaamiseen teoriaan. Työn tarkoituksena on tutkia kuvallisuutta työnohjauksessa. Sitä miten kuvallisuus voi tukea verbaalista vuorovaikutusta ja minkälaisia mahdollisuuksia kuvallinen työskentely voi työnohjauksessa avata. Mielikuvien, unien ja kuvien tutkimisen ja työstämisen kautta niin työnohjaaja kuin ohjattavakin voivat tulla tietoisemmiksi itsestään ja sitä kautta löytää mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen sekä oman ammatti-identiteetin rakentumiseen. Teoreettisen tiedon tutkimisen ja oman kokemuksen analysoinnin kautta keskeiseksi löydöksi tuli työnohjauksen triangulaarisen vuorovaikutussuhteen kaavio. Samanaikaisesti tämän työn tavoitteena on myös osaltaan purkaa mahdollisia ennakkoluuloja ja antaa rohkeutta mielikuvien, unien ja kuvien luovaan ja monipuoliseen käyttöön työnohjauksessa. Työ kokonaisuudessaan kuvaa myös omaa kasvuani. Ilon ja onnistumisten, toisaalta epävarmuuden, avuttomuuden, puutteen, häpeän ja rajallisuuden kokemusten kautta on mahdollisuus antaa tilaa uudelle tiedolle ja ymmärrykselle sekä kasvulle ja muutokselle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110514894
www.theseus.fi/bitstrea...pa_Matti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyössä kuvataan lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita Kansaneläkelaitoksen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin osalta 2004 - 2007 välisenä aikana. Arviointi ja vertailu kohdistuivat vuosiin, jolloin Kelalta perusterveydenhuoltoon siirtyneiden lasten harkinnanvaraisten psykoterapioiden järjestämiseen oli mahdollista hakea erillistä valtionavustusta. Työn tarkoituksena on toimia keskustelunherättäjänä nostamalla esiin erilaisia psykoterapian myöntämiseen liittyviä arvostuksia ja kriteerejä. Tavoitteena on työn kautta ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen ja tukea näin tasa-arvoisempien ja oikeudenmukaisempien lastenpsykoterapioiden myöntämiskäytäntöjen luomista. Työ on lasten lisääntyvien mielenterveysongelmien ja kuntoutuksen kannalta erittäin ajankohtainen. Työn teoreettisiksi lähtökohdiksi nousivat psykoterapia (lasten psykoterapia), maksusitoumuskäytännöt ja niiden myöntämisperusteet (ikä, sukupuoli ja diagnoosi) sekä lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Aiheesta ei ollut aikaisempaa tutkimusta saatavilla. Kehittämistehtävän teoria muodostui Grounded Theory -menetelmän eli aineistoon perustuvan teorianmuodostuksen kautta. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, miten samanlaisin ja erilaisin perustein Kela ja Satakunnan sairaanhoitopiiri myöntävät maksusitoumuksia alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapeuttiseen hoitoon ja miten myöntämisperusteet vastaavat ja kuvaavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden teoreettisia ja filosofisia näkemyksiä. Aineisto kerättiin Kelan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tilastoista. Tutkimus toi esille, ettei lasten psykoterapioiden siirtyminen julkisen terveydenhoidon järjestettäväksi ole sujunut ongelmitta. Myönteisten päätösten määrä oli Satakunnassa pieni, psykoterapeuttiseen hoitoon osoitettu taloudellinen panostus vähäistä ja terapiaan pääsy näyttää toteutuvan pääsääntöisesti, vasta kouluikäisenä. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä alueellisesta eriarvoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen ja epätasa-arvosta psykoterapeuttiseen hoitoon ohjautumisessa. Työ aineistoineen on hyödynnettävissä yhteistyöorganisaatioissa osana palvelujärjestelmän kehittämistä, valtakunnallisesti esimerkiksi alueellisen tasa-arvon kehittämisprojekteissa ja muiden tutkimusten osalta tutkimusaineistona, jolloin sen on mahdollista Grounded Theoryn mukaisesti saavuttaa varsinaisen teorian status. Lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita ja niiden tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisi hyvä tarkastella ja jäsentää laajemmin valtakunnallisella tasolla.