Hakutulokset
- Näytetään 1 - 9 / 9
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147918
www.theseus.fi/bitstrea...lehtonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Porin Veden asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksella saatiin tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä ja mitä asioita kannattaisi kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen avulla myös henkilökunnan on helpompi kehittää palvelua, kun tiedetään, mitä mieltä asiakkaat ovat. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2010 lomakekyselynä. Kyselylomakkeet lähetettiin asiakkaille marraskuussa ja vastausaikaa oli noin kolme viikkoa. Kyselyitä lähetettiin 200 kappaletta ja vastauksia tutkimukseen saatiin kaikkiaan 63 kappaletta, joka oli riittävä määrä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Asiakkaiden valitsemiseen käytettiin satunnaisotantaa. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin asiakaspalvelua, asiakastyytyväisyyttä ja erilaisia palvelumuotoja. Työn lopussa esitellään tutkimustulokset ja esitetään kehitysehdotuksia Porin Vedelle. Tutkimustuloksista selviää, että eniten kehitystä tarvitsee online-palvelu ja sen saattaminen asiakkaiden tietoon. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat ovat tyytyväisiä asiakaspalveluun ja sen laatuun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905203017
www.theseus.fi/bitstrea...en_Sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Suomen Matkatoimiston Porin toimipisteen imagoa porilaisten vapaa-ajan matkailijoiden keskuudessa. Työssä tutkittiin myös imagoon läheisesti liittyvistä käsitteistä mainetta ja asiakaspalvelun laatua. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös mahdolliset kehitystä vaativat osa-alueet. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena lomakekyselynä maaliskuussa 2009 Porin lentokentällä jakamalla lomakkeita charterlennoilla matkustaville porilaisille. Lomaketta oli myös jaossa Suomen Matkatoimistossa 9. – 23.3. välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttyjä lomakkeita oli yhteensä 36 kappaletta. Suomen Matkatoimiston kokonaisimago oli varsin positiivinen. Matkatoimiston sijaintia pidettiin hyvänä ja toimiston synnyttämät mielikuvat olivat positiivisia. Suurin osa vastaajista piti sitä luotettavana, joustavana ja nykyaikaisena. Osa vastaajista puolestaan oli sitä mieltä, että ko. matkatoimisto on kallis mutta lähes yhtä monta vastaajaa piti sitä edullisena. Hintalaatu suhdetta voidaan siis pitää melko hyvänä. Suomen Matkatoimiston asiakaspalvelun laatua pidettiin ystävällisenä ja luotettavana. Henkilöstön asiantuntevuus ja joustavuus saivat myös kiitosta. Vastaajat olivat myös jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen Matkatoimiston arvot; sitoutuminen asiakkaisiin, laatu ja luotettavuus, kunnioitus ja yhteiset päämäärät, näkyvät heidän saamassaan asiakaspalvelussa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526056
www.theseus.fi/bitstrea...na-Liisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkittiin neurokirjoon kuuluvien henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen esteitä sekä pyrittiin löytämään työelämän kannalta tärkeitä vahvuuksia. Neurokirjolla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä ja autisminkirjon häiriön osalta Aspergerin oireyhtymää. Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä havainnointi. Aineiston keräämiseen käytettiin Erätauko-keskustelumenetelmän avulla toteutettua keskusteluiltaa, jossa olivat mukana neurokirjon ja työelämän edustajat. Lisäksi illassa oli mukana Erätauko-fasilitaattori ja neljä havainnoitsijaa. Havainnoitsijat havainnoivat neljää ennalta määritettyä asiaa. Havainnointi tehtiin kirjoittamalla muistiinpanot valmiiseen kaavakkeeseen. Tämän opinnäytetyön tilaaja ja työelämäyhteys oli Setlementti Tampere ry:n Omavoima-yksikkö. Se on yksikkö, jossa työskennellään neurokirjon aikuisten kanssa niin yksilötyössä kuin ryhmätoiminnassakin. Asiakkaista monet ovat kohdanneet haasteita työelämässä. Keskusteluilta järjestettiin yhdessä Omavoiman kanssa heidän tiloissaan. Johtopäätöksissä todettiin, että neurokirjon henkilöillä on halu ottaa vastaan työtä ja motivaatio tehdä työtä, mutta työnantajat tarvitsevat vielä tietoa ja tukea rohkaistuakseen palkkaamaan osatyökykyisen työntekijän. Keskusteluillassa nostettiin esiin neurokirjon henkilöiden työllistymisen esteitä sekä vahvuuksia, joita heillä on tarjota työelämälle. Lisäksi käsiteltiin ratkaisuehdotuksia, joita tutkimuksen prosessin kautta ilmeni. Uusiksi tutkimusaiheiksi esitettiin muun muassa kuinka paljon yhteiskunnalle maksaa syrjäytynyt neurokirjon ihminen, kuinka paljon neurokirjon ihmisiä on työttömänä sekä mikä heidän työllistymistään ja työssä pysymistään estää.