Hakutulokset
- Näytetään 1 - 43 / 43
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-205-8
www.theseus.fi/bitstrea..._spreads.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-203-4
www.theseus.fi/bitstrea..._spreads.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703073000
www.theseus.fi/bitstrea...o_Tuomas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö käsittelee julkisen taideteoksen toteutusta Jyväskylän Kankaan alueelle vuoden 2016 aikana. Opinnäytetyössä pohditaan aluksi yhteisötaidetta ja sitä, oliko tehty julkinen taideteos yhteisötaideteos vai taiteilijan oma teos, joka on tehty yhteistyönä ammattikoulun opiskelijoiden kanssa? Kolmannessa kappaleessa käsitellään julkista taidetta ja kerrotaan taiteilijan omista aiemmista julkisista taideteoksista. Neljännessä kappaleessa käydään läpi vaihe vaiheelta teoksen toteutus, aina suunnittelusta sen valmistumiseen ja teoksen osien uudelleen korjaamiseen. Mukaan on lisätty taiteilijan päiväkirjamerkintöjä työn valmistumisvaiheista. Työn kuvauksen yhteydessä pohditaan erilaisia opetustapoja sekä sitä, kuinka tämä hanke poikkesi aiemmista taiteilijan opetuksista. Tässä osiossa käydään läpi myös aikataulua, jolla työ toteutettiin, sillä se oli ratkaisevassa asemassa teoksen toteutuksessa. Viides osuus käsittelee työsopimuksen sisältöä – kuinka se muuttui, ja kuinka sopiva ratkaisu löytyi palkkion maksamiseen ja muihin sopimusasioihin. Lopuksi pohditaan yhteenvedossa, kuinka hanke olisi voitu toteuttaa toisin, ja mitä hyvää tästä työstä jäi käteen tulevia hankkeita ajatellen. Yhteenvedossa käydään myös läpi taiteilijan kasvua työn aikana ja sen jälkeen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303123403
www.theseus.fi/bitstrea...la_Kirsi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kuuntelukävelyllä kohti teosta on taiteellinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kuuntelukävely on ja miten se muotoutuu taiteelliseksi työskentelyksi. Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa, voiko kuuntelukävely olla teos. Tässä laadullisessa tutkimuksessa taiteilija-tutkijan omat ennakkoasetelmat, asiasta vähitellen kerääntynyt tieto ja tutkimukseen osallistuvien kokemukset muodostivat näkemyksen tutkittavasta aiheesta. Tutkimus nojasi näin ollen hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineistoa lähestyttiin osallistavin etnografisin menetelmin. Näin saatiin esiin tilannesidonnaiseen kokemukseen kätkeytyvää tietoa havainnoinnin ja haastatteluiden kautta. Taiteellisena tutkimusaineistona toteutettiin kaksi kuuntelukävelyä, jotka järjestettiin taiteen ammattilaisille ja verrokkiryhmänä muille kiinnostuneille. Tutkimus rakentui kuuntelukävelystä tutkimusmenetelmänä kirjoitettuun ja kuuntelukävelyyn läheisesti liittyvien elementtien avaamiseen. Näitä elementtejä olivat kävely, aistiminen, hiljaisuus, keskustelu, paikkasidonnaisuus ja kokemus. Tutkimuksessa taustoitettiin myös kuuntelukävelyyn liittyviä yhteisötaiteen ja esitystaiteen elementtejä ja tuotiin esille muutamia esimerkkejä taiteilijoista, jotka käyttävät kuuntelukävelyä omassa työskentelyssään. Kuuntelukävely on sisältänyt jo sen äänitutkimukseen perustuvista alkuajoista lähtien taiteellisia lähtökohtia. Kuuntelukävelystä on paljon erilaisia muunnelmia ja sitä käytetään sekä tutkimuksessa eri tutkimusaloilla ja taiteellisen työskentelyn välineenä. Taiteen kontekstissa kuuntelukävely on voimallinen työmuoto, joka avantgardististen taidesuuntausten jatkumon myötä sijoittuu olemukseltaan johonkin yhteisötaiteen ja esitystaiteen maastoon. Sen hetkellisyyteen ja ainutkertaiseen kokemukseen pohjautuva luonne tuo siihen osallistuville voimakkaan kokemuksen. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset eivät suoraan tukeneet osallistujien kokemusta teoksen osana olemisesta, siitä kuitenkin puhuttiin teoksena. Kuuntelukävelyn teosluonne näyttäytyi performatiivisuudessa ja vaatii taiteilijalta päätöksen pitää sitä teoksena ja sanoittaa toiminta teokseksi. Tutkimus vahvisti käsitystä kuuntelukävelystä merkittävänä ja ainutkertaisena taiteellisen työskentelyn muotona, jolla on mahdollista luoda taidekokemus ja saada sellaista tietoa ympäröivästä, jota ei muilla keinoin ole saavutettavissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610093
www.theseus.fi/bitstrea...aloranta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata mitä merkityksiä ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset kokevat yhteisö-ja kuvataidetoiminnasta osana omaa arkeaan. Kyseessä on etnografinen tutkimus, jossa tutkimusaineistoa kerättiin monimenetelmäisesti käyttäen osallistuvaa havainnointia, tutkimuspäiväkirjaa, yksilö- ja ryhmähaastattelua ja valokuvaelisitaatio -menetelmää. Valokuvia ja videoita käytettiin vanhusten muistin tukena ja mieleen palauttajina haastattelujen vuorovaikutustilanteessa. Lisäksi haluttiin selvittää mitä merkityksiä toiminnasta oli tulkittavissa osallistuvan havainnoinnin, valokuvien ja videomateriaalin kautta. Etnografinen tutkimus toteutettiin TATKU2 -hankkeen ”Taiteesta työtä ja kulttuurista hyvinvointia” kerätyn kenttäaineiston avulla. Hanketta hallinnoi Kulttuurikeskus PiiPoo ry. Kangasalan kunnan vanhushuollon yksikkö Rekola-koto sitoutui hankkeeseen kumppanuussopimuksella. Yhteisötaiteilija ja kuvataiteilija toimivat yhteisö- ja kuvataidetoiminnan toteuttajina helmi-toukokuun 2015 välisenä aikana. Kehittämishankkeen taustalla vaikuttavat teoriat nousevat sosiokultuurisesta innostamisesta, jonka tarkoituksena on löytää ja vahvistaa osallistujien voimavaroja, jotka voivat olla heikkoja tai tiedostamattomia. Sosiokulttuurinen vanhustyö pyrkii samoihin päämääriin ja perustuu voimavaralähtöiseen työotteeseen vanhuksen arjessa. Työvuorossa olevilla hoitajilla oli mahdollisuus osallistua interventioihin ja saada luovan toiminnan keinoja vuorovaikutuksen lisäämiseksi vanhuksen kanssa. Haastattelujen ja taideinterventioiden osallistuvan havainnoin perusteella saadut tulokset antoivat selkeän kuvan kehittää vanhusten hoitoa sosiokulttuurisen työotteen suuntaisesti jossa arki näyttäytyy vaihtelevana ja sisältörikkaana. Taide- ja kulttuuritoimintaa voidaan pitää tärkeänä osana vanhuksen arkea. Tutkimuksen tulosten perusteella yhteisöllisyys, osallistuminen, itseilmaisun mahdollisuus, kuulluksi ja näkyväksi tuleminen koettiin tärkeinä. Osallistuvan havainnoinnin avulla interventioista oli tulkittavissa monia arkeen ja hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia tekijöitä kuten ilo, huumori, luovuuden herääminen, aistitoimintojen vahvistuminen ja voimavaraistuminen.