Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 532
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717685
www.theseus.fi/bitstrea...la_Sanni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuinka paljon Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelevat naiset ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa ja millaista se on ollut. Tarkoituksena oli myös kuvata lähisuhdeväkivallan avunsaantikanavia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan yleisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka on hyödyksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Opiskelijahyvinvoinnin kehittämisryhmälle. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusongelmia oli neljä: kuinka yleistä Satakunnan ammattikorkeakoulun naisopiskelijoiden kokema lähisuhdeväkivalta on, millaista lähisuhdeväkivaltaa naisopiskelijat ovat kokeneet, mistä naisopiskelijat ovat hakeneet apua kohdatessaan lähisuhdeväkivaltaa ja mistä naisopiskelijat hakisivat apua, mikäli joutuisivat lähisuhdeväkivallan uhriksi. Opinnäytetyön aineistonkeruu tapahtui huhtikuussa 2016 strukturoidulla sähköisellä E-lomakkeella. Vastauksia saatiin 422 kpl. Kohderyhmä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun naisopiskelijat. Kyselylomake oli muokattu Heiskanen, Kääriäinen, Piispa & Sirén Naisiin kohdistunut väkivalta 2005 tutkimuksen kyselylomakkeesta. Tutkimustulosten mukaan 46 % vastanneista olivat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Yleisin väkivallan muoto oli fyysinen väkivalta. Tutkimuksesta ilmeni, että naisopiskelijat hakivat useimmiten apua poliisilta, terapiasta ja terveyskeskuksesta tai lääkäriltä. Yli puolet vastaajista hakisivat apua poliisilta, mikäli joutuisivat lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Monet hakisivat apua myös terveyskeskuksesta tai lääkäriltä. Jatkotutkimuksena voisi tutkia miesten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa, koska siitä puhutaan nykyään entistä enemmän. Kohderyhmää voisi jatkotutkimuksissa rajata eri tavalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417610
www.theseus.fi/bitstrea...numminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta. Opinnäytetyö toteutettiin itsenäisesti, ilman yhteistyökumppania. Tässä opinnäytetyössä kartoitin parisuhdeväkivaltaa naisuhrien kokemana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, mitä tarkoitetaan parisuhdeväkivallalla ja kuinka raakaa se voi todellisuudessa olla. Tutkimuksen tavoitteena oli, että ihmiset puhuisivat aiheesta enemmän ja katselisivat avoimemmin ympärilleen. Tutkimus osoitti, että kuka tahansa sosiaalisesta taustastaan ja iästään huolimatta voisi olla parisuhdeväkivallan uhri. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkijana tarkoitukseni oli tutkia syvällisesti neljän naisen elämää parisuhteessa, joissa oli ollut väkivaltaa. Opinnäytetyössä peilasin haastatteluita induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Haastattelut oli toteutettu laadullisesti ja niiden tarkoituksena oli kuvata todellista elämää. Työn aiheen valitsin sen mielenkiintoisuuden vuoksi ja rajasin sen naisiin kohdistuvaan parisuhdeväkivaltaan. Tutkijana koin tärkeäksi tuoda ilmi, kuinka raakaa väkivaltaa naiset olivat kokeneet ja kuinka he olivat siitä selvinneet. Tutkimuksen tulokset kertoivat kuinka raakaa väkivaltaa parisuhteessa voi olla sekä miten kuka tahansa voi olla parisuhdeväkivallan uhri. Uhrien tarinoista löytyi myös hyvin paljon samankaltaisuuksia, kuinka väkivalta ilmeni eri suhteissa lähes samaa kaavaa noudattaen. Lisäksi selvisi, että jokainen nainen haki apua eri tavoin, toiset eivät olisi edes kaivannut enään apua, vaan olivat jo luovuttaneet elämänsä suhteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285717
www.theseus.fi/bitstrea...atajisto.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Porin Ensi- ja turvakotiyhdistykselle esite lapsityön palvelusta. Tavoitteena oli, että lapsityö saa oman erillisen esitteen, jota voidaan käyttää työvälineenä ohjattaessa asiakkaita oikean palvelun piiriin. Opinnäytetyö tehtiin yhdessä Esikon lapsityöntekijän kanssa. Myös toiminnanjohtaja ja muu Esikon henkilökunta, oli mukana antamassa palautetta esitteestä, jotta siitä saatiin toiveidenmukainen. Esitteeseen otettiin mallia muista yhdistyksellä jo olemassa olevista esitteistä. Kuvat valittiin ilmaisesta kuvapankista ja tekstit yhdistyksen vuosikertomuksista ja internet-sivuilta. Esitteestä tehtiin selkeä ja lapsityön sisältöä avaava. Se koostui neljästä sivusta, joissa kuvat olivat avainasemassa. Kohderyhmänä esitteelle olivat terveydenhuollon ammattilaiset, joille esite suunniteltiin työvälineeksi. Esitettä ei keritty opinnäytetyön aikana painamaan, mutta sen selkeydestä ja toimivuudesta pyydettiin palautetta terveydenhoitajilta. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että esite palvelisi terveydenhuollon ammattilaisia selkeänä työvälineenä, jotta lapsityön palveluihin ohjautuisi asiakkaita myös muunkin kuin sosiaalihuollon kautta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101115960
www.theseus.fi/bitstrea...min_opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...oAlaniva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla Satakunnan alueella toimivien lastensuojelulaitosten väkivallan ennaltaehkäisyn nykytilaa, käytössä olevia väkivallan ennaltaehkäisymenetelmiä sekä kerättiin työntekijöiden kehitysideoita aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön kartoituksen sekä kirjallisen lähdeaineiston pohjalta koottiin ”Yhteisin voimin” -opas, joka sisältää teoriatietoa työpaikkaväkivallasta, vinkkejä haastaviin asiakastilanteisiin sekä kartoituksesta saatuja työntekijöiden kehitysideoita. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avattiin lastensuojelun, väkivallan ja työpaikkaväkivallan käsitteitä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvointia, väkivallan ennaltaehkäisyä työpaikalla sekä väkivaltaa kohdanneen työntekijän jälkihoitoprosessia. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kahden Satakunnassa toimivan yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa. Kyseiset lastensuojelulaitokset käsittävät yhteensä viisi lastensuojeluyksikköä. Kaikki nämä viisi yksikköä sekä niiden työntekijät olivat mukana opinnäytetyössä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin yhteensä 42:lle työntekijälle, joista 35 työntekijää vastasi kyselyyn. Kartoituksen vastauksista saatiin selville, että työntekijät ovat pääosin hyvin tietoisia väkivallan uhasta työssään, tunnistavat uhan ja osaavat varautua siihen ennalta. Työntekijät myös ymmärtävät oman toimintansa merkityksen väkivallan ennaltaehkäisyssä ja heillä on selkeitä ideoita siihen, miten väkivallan ennaltaehkäisyä voitaisiin omalla työpaikalla kehittää. Työnjohdolle osoitettiin kehitysideoita erityisesti hälytysjärjestelmien sekä koulutusten päivittämiseen liittyen, kun taas työyhteisölle suunnatut kehitysideat liittyivät lähinnä yhteisten toimintatapojen ylläpitämiseen sekä avoimeen keskusteluun. Työntekijöille osoitetuissa kehitysideoissa painotettiin sitä, että työntekijän tulisi uskaltaa hälyttää apua ajoissa sekä kehittää omia vuorovaikutustaitojaan haastavia asiakastilanteita varten.