Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 124
- Siirry seuraavalle sivulle
Quest 2.0 : apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243751
www.theseus.fi/bitstrea...kelainen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to determine the contentment of nursing staff in assisted living units for hospital at home’s services. Aim was to produce information to improve hospital at home’s operation in assisted living units. The survey aims to answer the two research questions “What kind of support do nursing staff in assisted living units get from hospital at home regarding hospital at home’s patients?” and “What kind of support do nursing staff at assisted living units need from hospital at home?” In the survey there were 21 structured questions and one open question to research assisted living units nursing staff’s experience about hospital at home. In addition, the survey maps out responder’s background with three questions. The survey was executed anonymously in an online survey during October 2020 in three weeks. Target group for the survey was nursing staff in three different assisted living units (N=90). The response rate was 22.5 %. Respondents (n = 25) were from two different assisted living units. 80 % of the responders were practical nurses and 20 % registered nurses. Nursing staff’s answers about hospital at home’s operation were rather divided regarding different types of hospital at home’s patient’s care. Communication between hospital at home’s and assisted living unit’s nursing staff was experienced to be insufficient. About half (46 %) of responders were content with hospital at home’s operation, while 28 % of the nurses were not content. In answers to the open question “What kind of support would you like in the care of a hospital at home’s patient?”, assisted living unit’s nursing staffs need for more information and guidance from the nurses of hospital at home, was highlighted. In addition, the wish was to increase on-site presence and visits from the hospital at home’s staff. More fluency was also needed for information flow and communication. Challenge for future research could be further clarification about insufficient communication. If the home hospital develops their operation based on the results of this research, the research could be repeated, and the results compared.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100914291
www.theseus.fi/bitstrea...n_Annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tarkoituksena opinnäytetyössäni oli selvittää vanhempien tyytyväisyyttä päivähoi-don laatuun Muksulanmäki Oy:n Välskärin ja Vienolan toimipisteissä. Hain vastauk-sia kysymyksiin: miten tyytyväisiä vanhemmat ovat päivähoitoon Muksulanmäessä, mitä kehitettävää mahdollisesti on ja mitä asiat toimivat laadun kannalta erityisen hyvin. Opinnäytetyöni rakentui vahvasti päivähoidon laadun ympärille. Sitä ajatellen kerä-sin myös opinnäytetyöni kannalta keskeisen teorian. Päivähoitoon liittyvien asiakirjojen lisäksi tarkastelin muuta kirjallisuutta ja artikkeleita. Toteutin tutkimukseni verkkokyselynä e-lomake-ohjelmistoa hyödyntäen. Lähetin kyselyn linkin sähköpostitse Välskärin ja Vienolan asiakkaille, yhteensä 66 kappalet-ta, joista 45 kappaletta täytettiin. Vastauksia Välskäristä oli 37 ja Vienolasta 8. Verkkokysely oli jaettu osioihin, joihin olin koonnut asian keskeisen idean väittämi-nä. Osiot koostuivat lähinnä päivähoidon laatutekijöistä. Lomakkeessa oli myös kaksi avointa kysymystä. Tutkimuksen avulla selvisi, että vanhemmat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä päivähoitoon Muksulanmäessä. Tietysti kehittämisen paikkoja löytyi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219844
www.theseus.fi/bitstrea...lo_Sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa tyytyväisyyskysely Taiteilijankodin asukkaille. Tavoitteena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien tyytyväisyyttä Taiteilijan-kodin toimintaan. Opinnäytetyössä selvitettiin myös mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista edistäviä asioita. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Taiteilijankodin kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta. Aineisto kerättiin standardoidulla kyselylomakkeella, jossa vastaajien mielipiteitä mitattiin kolmiportaisella Likertin asteikolla ja muutamalla avokysymyksellä. Kyselyyn vastasi Taiteilijankodin 69 asukkaasta yhteensä 42, jolloin vastausprosentti oli noin 61. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel-ohjelmalla ja sen lisäosan Tixelin avulla. Tulokset esitetään opinnäytetyössä kuvioiden avulla. Yleisesti ottaen kyselyn tulokset olivat positiivisia. Taiteilijankodin asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä asumiseen ja saamaansa palveluun. Keskustelut ovat vastaajien mielestä tärkeässä osassa heidän kuntoutumisensa kannalta. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että erityisesti arkirutiinit sekä toiminnallinen tekeminen edistävät kuntoutumista. Opinnäytetyön tuloksista Taiteilijankoti saa käyttöönsä tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä, jota he voivat käyttää toiminnan ja palvelun kehittämiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018207
www.theseus.fi/bitstrea...nnainmaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää omaisten kokemuksia läheisensä saamasta palvelusta tehostetun palveluasumisen yksikössä Rauman Rannikkokodissa. Tavoitteena oli saada tietoa omaisten tyytyväisyydestä palvelukokonaisuuteen ja ideoita Rannikkokodin palvelujen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui paperiset kyselylomakkeet. Hoitajat jakoivat lomakkeita asukkaiden omaisille (N=60) vierailukäyntien yhteydessä ja ne palautettiin lukolliseen palautuslaatikkoon. Koska tutkimuksen kohderyhmä, Rannikkokodin asukkaiden omaiset, ovat itsekin pääsääntöisesti jo iäkkäämpiä henkilöitä, todettiin, että kyselyyn vastanneiden määrä olisi mahdollisesti suurempi paperilomakkeella kuin sähköisellä versiolla. Täytettyjä kyselylomakkeita saatiin yhteensä takaisin 19 kappaletta ja vastausprosentti oli 32. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisin menetelmin että sisällönanalyysillä huhti-toukokuussa 2021. Tulosten mukaan asukkaiden hoitoon Rannikkokodissa oltiin tyytyväisiä ja heillä koet tiin pääasiassa olevan riittävät palvelut hyvän hoidon mahdollistamiseksi. Asukkaiden kohtelua pidettiin hyvänä ja henkilökuntaa erittäin ystävällisenä. Eniten puutteita havaittiin asukkaan omahoitajasuhteessa eikä osa vastaaja kokenut sitä toimivaksi tai tiennyt, kuka asukkaan omahoitaja on. Asukkaan itsemääräämisoikeus jakoi eniten mielipiteitä. Omaisyhteistyöhön oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja hoitohenkilökunnan koettiin huomioivan myös omaiset hyvin. Rannikkokotia asuinympäristönä pidettiin erittäin turvallisena ja myös viihtyisänä. Puutteita koettiin olevan asukkaiden riittävässä mieluisassa tekemisessä ja ulkoilumahdollisuudessa. Vastaajat esittivätkin kehitysehdotuksina enemmän erityisesti viriketoimintaa ja ulkoilua asukkaille. Erityisesti henkilökunnan ystävällisyys sai positiivisia kommentteja. Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempien samanlaisten tutkimusten tuloksia. Hoito koettiin usein hyväksi ja asianmukaiseksi ja kehittämisehdotuksina esiin nousivat muun muassa itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja viriketoiminnan lisääminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518068
www.theseus.fi/bitstrea...na-lotta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nakkilan päivähoidossa, joka pitää sisällään päiväkodin, ryhmäperhepäivähoidon ja perhepäivähoidon, olevien lasten vanhempien tyytyväisyyttä päivähoidon laatuun. Tarkoituksena oli myös tuoda esille vanhempien mielipiteitä päivähoidon laadusta sekä toiminnasta Nakkilassa ja selvittää mahdolliset kehittämistarpeet. Laatua arvioitiin vain vanhempien näkökulmasta. Teoreettisessa osuudessa kerrotaan ensin lyhyesti Nakkilan päivähoidosta. Osuudessa käsitellään myös sekä valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa että Nakkilan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Teoriaosuudessa keskitytään erityisesti varhaiskasvatuksen laatuun sekä varhaiskasvatuksen neljään eri laatutekijään. Tutkimusongelmana oli selvittää, mitä mieltä vanhemmat ovat päivähoidon laadusta Nakkilassa. Tutkimuskysymyksiä olivat: mitä vanhemmat ajattelevat päivähoidosta Nakkilassa, miten varhaiskasvatuksen eri laatutekijät toteutuvat vanhempien mielestä Nakkilan päivähoidossa ja mitä kehitettävää Nakkilan päivähoidossa mahdollisesti on vanhempien mielestä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli 40 väittämää ja yksi avoin kysymys. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 50. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä päivähoidon laatuun Nakkilassa. Vanhempien mielestä kehittämiskohteitakin kuitenkin löytyi. Päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoidossa kehittämiskohteeksi nousi esimerkiksi se, että vanhemmat eivät aina saa tarpeeksi tietoa lapsen hoitopäivästä. Perhepäivähoidossa monet vastaajat toivoivat pysyvää varahoitopaikkaa lapsilleen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101271605
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Alice.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Abstract The purpose of this research thesis was to obtain information about the quality of services for the elderly. The information was collected by measuring the experiences about satisfaction and care from the perspective of residents of service home. This thesis was made in collaboration with the municipality of Säkylä. The aim of the thesis was to produce information that allows the municipality to get feedback on the experiences of nursing and service quality from the residents of service homes. Study population of the research was 35 long term residents (N=35) from three enhanced service housing units. 23 residents (n=23) took part in this research and the response rate was 67,6. The material was collected with the interview form. Satisfaction survey was composed by using theoretical sources related to good treatment, the quality of services and legislation. Results were analyzed by statistical methods and were displayed by using tables, charts and direct quotes. According to the results of the thesis, service homes were experienced clean, spacious and comfortable and the atmosphere was felt warm. Residents felt safe and the staff were experienced professional, friendly and helpful. Residents were satisfied with the care, food, daily activities and the maintenance of functional abilities. Experiences about unsatisfaction related to lack of outdoor activities and time received from nurses. Residents expressed missing their family members, friends, someone to talk to, outdoor activities and sauna. According to the results, improving the satisfaction and quality of services can be done by paying attention to participation, self-determination and individual wishes of the residents. Results of the thesis can be utilized by strengthening the proven functions, methods and services used in nursing and by improving those factors the thesis found development targets in service homes.