Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 177
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-102-0
www.theseus.fi/bitstrea...ture_web.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424514
www.theseus.fi/bitstrea...aroliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to research who are those unemployed and uneducated young whom outreach youth work tries to reach, what their life situation contains and how they experience not being in employment or education. This thesis is qualitative research and the data in it were gathered by interviews. The focus group of this thesis are 15- to 29-year-olds who are neither in employment nor in education. The need for this thesis came to the fore from ordinary challenges of outreach youth work. This thesis was commissioned by outreach youth work of Pori and it has been made in cooperation with Pori’s outreach youth workers. The aim of the thesis was to give the outreach youth workers new aspects about how the young experience being unemployed and uneducated, and how they feel about support, guidance, and different ways of offering those. With this information the outreach youth workers can develope their work and put new workmethods to use. The theoretical background of this thesis consists of uneducation, unemployment and not being in employment or education. As a relevant part of the theoretical background are also the background influences of these three life challenges. The results showed both differences and similarities in the interviewees’ life situations. There was different sorts of challenges in their life and they had different views about changing their life situation. They all had difficulties in their personal life and negative experiences of school. They all also had had insufficient support during school. None of the interviewees were satisfied with their current life situation. They all lacked sensation of belonging to community or group and because of that they considered themselves partly socially excluded. All of the interviewees also felt that other people reacted negatively to their life situation. The results of the interviews were in line with the theory of the topic. In example, negative effects of bullying, learning difficulties, insufficient student welfare and the lack of support at home could be seen in the results. The results also showed the connection between mental health problems and unemployment. The interviewees hoped for better and more visible information about different social services. The interviewees suggested better visibility on the internet, social media and at schools. Importancy of perseverant reaching was highlighted as well in the interviews.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317934
www.theseus.fi/bitstrea...fors_anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on yhden luukun periaatteella toimiva TE-palveluiden, kuntien ja Kelan yhteinen toimintamalli. TYP palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita, jotka tarvitsevat monialaisempaa palvelua työllistymisen tukemiseksi. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Satakunnan TYP:n kanssa. Opinnäytetyössä tutkittiin millaisena TYP:n nuori asiakas kokee asiakkuuden alkamisen ja mitä odotuksia hänellä on asiakkuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda nuorten asiakkaiden ääni kuuluviin keräämällä tietoa heidän henkilökohtaisista kokemuksistaan. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin haastattelemalla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä seitsemää nuorta, joilla oli haastatteluhetkellä tuore kokemus asiakkuuden alkamisesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimus osoitti asiakkaiden olevan pääosin tyytyväisiä TYP-asiakkuuteen. Asiakkuus koetaan positiivisena, tarpeellisena ja mielekkäänä asiana. Asiakkaiden odotukset palvelusta olivat moninaisia ja tuen tarve koettiin hyvin vaihtelevaksi. Tulosten perusteella asiakastyössä toteutuu dialogisuus ja yksilöllisyys.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111016002
www.theseus.fi/bitstrea...sa_silja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata psykofyysisen harjoittelun mahdollisuuksia kroonisesta kivusta kärsivien asiakkaiden kuntoutuksessa sekä suunnitella ryhmätoiminnan käytännön toteutus pitkäaikaistyöttömille pitkittyneistä kiputiloista kärsiville kuntoutujille. Työn tavoitteiksi asetettiin 1) perehtyminen teoreettiselta näkökannalta psykofyysiseen fysioterapiaan ja krooniseen kipuun sekä tutustuminen psykofyysiseen viitekehykseen kuuluviin lähestymistapoihin, menetelmiin ja harjoitteisiin, joista krooniset kipukuntoutujat voisivat hyötyä, 2) ryhmätoiminnan toteutuksen ja sisällön suunnitteleminen sekä 3) ryhmän ohjaajien perehdyttäminen hankkeeseen ja ryhmätoiminnan sisältöön. Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2008. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan jopa kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvyttömiä tai heidän työkykynsä on merkittävästi alentunut. Suurimpina syinä tähän ovat erilaiset mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. Sekä pitkäaikaistyöttömien että kroonisista kivuista kärsivien hoidossa ja kuntoutuksessa suositellaan nykyään käytettävän biopsykososiaalista mallia, jossa on huomioitu asiakkaan fyysinen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivinen tila. Käytännön tasolla mallin toteuttamisessa on edelleen runsaasti haasteita. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Satakunnan TE-toimisto ja kohderyhmänä työllistymistä tukevan ryhmätoiminnan (TYP) asiakkaat. Kyseessä on pilottihanke Satakunnan ammattikorkeakoulun ja TE-keskuksen välillä. Pilotin tavoitteena on työllistymisedellytyksiä tukevan innovatiivisen ryhmätoimintamallin kehittäminen. Ryhmän toteutusajankohta on syys-joulukuu 2016 ja ryhmää tulevat ohjaamaan kaksi fysioterapian alan opiskelijaa. Työ on menetelmältään toiminnallinen ja työn tuloksena syntynyt ryhmäsuunnitelma pohjautuu psykofyysisen fysioterapian menetelmiin sekä krooniseen kipuun liittyvään tutkimustietoon. Ryhmäsuunnitelma pitää sisällään 10 ryhmäkertaa, jotka ovat kestoltaan 1,5 tunnin mittaisia. Jokaisella ryhmäkerralla on oma teemansa ja harjoitteissa on huomioitu asiakkaiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Koko ryhmän ajan kestävänä teemana ovat asiakkaiden kehotietoisuuden lisääminen sekä hengityksen tarkkailu ja tasapainottaminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301261671
www.theseus.fi/bitstrea..._Tatjana.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin itseilmaisun vahvistamiseen tähtäävästä Minä olen! – hyvinvointia kulttuurin keinoin hankkeesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli perehtyä osallisuuden kokemuksiin asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli käsitellä hyvinvointia, työttömyyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ilmiöinä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin hyvinvoinnin, työttömyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteitä ja niiden vaikutuksia yksilöön ja yhteiskuntaan. Opinnäytetyön raportissa kuvattiin miten hankkeeseen osallistujat ovat kokeneet hyötyvänsä toiminnasta. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus toteutettiin vuoden 2022 syksyllä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, jotka tehtiin ryhmämuotoisina. Haastatteluryhmiä oli kaksi ja niissä haastateltavia yhteensä seitsemän. Haastattelut tehtiin Porin ja Ulvilan ryhmiin osallistuneille henkilöille. Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja se tehtiin nimettömästi. Tämä opinnäytetyö antoi tietoa osallistujien osallisuuden kokemuksista. Tutkimuksen perusteella osallisuuden tunteen vahvistumiseen vaikutti vahvasti ryhmältä saatu tuki, ystävyyssuhteet ja samanhenkisyys sekä koettu sosiaalisuus. Arjessa tapahtuneet muutokset näkyivät voimavarojen lisääntymisenä, luottamuksena itseensä ja pärjäämiseensä, mielialan kohentumisena ja vuorokausirytmin ylläpitämisenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101021228
www.theseus.fi/bitstrea...ssiMinna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistyön idea on noussut Valtti-työpajan asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeesta kehittää työpajan matalan kynnyksen työpajatoimintaa vielä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja työ-ja toimintakykyä vahvistavaksi. Kehittämistyön tavoitteena on luoda matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli Valtti-työpajalle. Uuden toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa työ- ja toimintakykyä kohti työelämää tai koulutusta tehostetulla ja räätälöidyillä yksilö- ja ryhmätoiminnoilla. Anni Kierikka tutki omassa opinnäytetyössään (2019) Valtti-työpajan asiakkaiden Kykyviisari-itsearviointikyselyn tuloksia ja heidän mielipiteitään siitä kesällä 2019. Analysoin vastaukset (29) Pivot-taulukkolaskennan avulla ja kartoitin mihin aihealueisiin asiakkaat eniten toivoivat muutosta. Tulosten perusteella asiakkaat kokivat työ- ja toimintakykynsä riittämättömäksi tämän päivän työelämään ja toivoivat eniten muutosta työtilanteeseensa, fyysiseen kuntoonsa, terveyteensä ja talouteensa. Näiden muutostoiveiden perusteella matalan kynnyksen toimintamalliksi valikoitui yksilö- ja ryhmätoiminnan kehittäminen asiakkaan tarpeita vastaaviksi digitaalisuutta hyödyntäen. Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen teoriaa, jossa päämääränä on käytännön hyöty ja muutokseen pyrkivä lähestymistapa. Toimintatutkimuksessa asiakkaat ovat tärkeässä roolissa osallisena ja tutkija itse on muutosprosessissa mukana. Arviointi ja reflektointi kehittämistyöstä kulkee mukana koko prosessin ajan. Kehittämistyön tuloksena Valtti-työpajalle syntyi matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli alueen julkisten matalan kynnyksen palveluiden rinnalle.The idea of this development work is based on the needs of Valtti-workshop´s customers and employees to develop Valtti´s low-threshold activities even more to meet the needs of customers and to strengthen their ability to return back to working life. The aim of the development work is to create a low-threshold operating model for social and mental health services of Valtti-workshop. The purpose of the new operating model is to strengthen people´s capacity towards working life or education through intensified and tailored individual and group activities. In her thesis (2019), Anni Kierikka researched the results of self-assessment survey and opinions about it (called Kykyviisari) which was designed for Valtti-workshop during summer 2019. I analyzed answers (29) using Pivot spreadsheets and mapped which topics customers found the most urgent ones to be changed. Based on the results, customers felt that their work- and function ability was insufficient for the requirements of today’s working life and the most wanted change was linked to their work situation, physical condition, health and finances. Based on these core results, the selected low-threshold operating model was the development of individual and group activities supported with digital tools to meet the customer´s needs. The theory of activity analysis lays the base of this development work with the goal of practical benefit and a change-oriented approach. In activity analysis customers play an important role and the researcher himself is involved in the change process. Evaluation and reflection on development work goes hand in hand throughout the process. As a result of the development work, a low-threshold social and mental health services operating model was created for the Valtti-workshop alongside public low-threshold services in the region.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102915800
www.theseus.fi/bitstrea...TO_PAIVI.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida minkälaisia vaikutuksia Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoimassa Pito-projektissa toteutetulla, tehostetulla työpajatoiminnalla oli työttömän identiteetin uudelleenrakentumiseen toimivaksi osallistujaksi. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa uusien työ- ja toimintatapojen vaikuttavuudesta ja antaa suuntaa sekä työpajalla toteutettavalle työlle että TE-toimiston yhä vähenevin resurssein toteutettavalle palvelulle. Tutkimus toteutettiin arviointitutkimuksellista lähestymistapaa soveltaen. Aineiston hankinnassa käytettiin teemahaastattelumenetelmää. Neljän Pito-projektissa olleen työnhakija-asiakkaan haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2015 ja aineiston analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Tulokset osoittavat, että Pito-hankkeen toiminnalla oli myönteisiä vaikutuksia työyhteisöön sopeutumiseen, yhteistyökykyyn, itseluottamukseen, itsetuntoon, avoimuuteen, myönteisyyteen, motivaation kasvuun, haluun muutokseen ja luottamukseen oman toiminnan tuloksellisuuteen. Myös sosiaaliset taidot, oma toiminnallisuus työnhaussa ja oma ajattelutapa kokivat positiivisia muutoksia. Nämä kaikki ovat tärkeitä tekijöitä työllistymistä edistävän identiteetin rakentumisessa. Tutkimus osoittaa, että Pito-hankkeessa toteutetun työpajatoiminnan avulla asiakkaat voimaantuivat löytämään omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan niin, että heidän on mahdollista itse löytää tie työmarkkinoille.