Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 417
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214619
www.theseus.fi/bitstrea...sto_tatu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Projektin taustana oli ajatus tehdä opinnäytetyö tärkeästä aiheesta, josta tutkija omaa riittävän kokemuksen ja yrityksestä, josta tutkijalla oli jo valmiiksi hyvä ja luotettava kuva toimeksiantajana. Tehtävänä oli esittää kokonaisuudessaan tärkein teoria aiheesta sekä yrityksen nykytilasta ja korostaa erityisesti psykologisen työturvallisuuden tärkeyttä. Haastateltavat työntekijät, esihenkilöt ja tutkija antoivat omat johtopäätöksensä työturvallisuuden nykytilasta. Työturvallisuuteen pohjautuva työ toteutettiin tutkimustyönä, jossa käytettiin hyväksi tutkijan omaa kokemusta alalta ja työnkuvasta ja lähteinä käytettiin vain varmasti ajantasaisia ja luotettavia henkilöitä sekä materiaaleja. Aineiston keruumenetelmä suoritettiin vanhojen kokemusten, asiantuntijoiden lausuntojen ja nykyisten kuljettajien haastatteluilla ja tutkijan omilla havainnoilla työturvallisuuden tilasta yrityksessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092713957
www.theseus.fi/bitstrea...en_ville.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
OL3 -työmaalla tilaajaorganisaatio vaatii jokaiselta aliurakoitsijalta oman HSE-suunnitelman toteutettavaan projektiin. Opinnäytetyön aiheena oli laatia HSE-suunnitelma LSP-projektiin, hyödyntäen tilaajan laatimia ohjeistuksia. Tämän työn teoriaosuudessa on käyty läpi Suomen lainsäädäntöä ja asetuksia sekä tilaajan ohjeistuksia. Lopputuloksena saatiin lainsäädännön ja tilaajan vaatimukset täyttävä HSE -suunnitelma LSP-projektiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123045
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kuntoutuksen seurantaprosessia työterveyshuollossa, tavoitteena kuntoutujan nopeampi työhön paluu ja kustannushyöty niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tavoitteena oli myös lisätä moniammatillista yhteistyötä. Opinnäytetyö tehtiin yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalle Suomessa ja se kohdennettiin työterveyshuollon yksikköön Saloon. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Menetelmänä käytettiin palvelumuotoilua, joka soveltuu hyvin sosiaali- ja terveysalalle. Ryhmätapaamisia pidettiin kolme kertaa, johon osallistuivat työterveyshuollon moniammatillinen tiimi; työterveyslääkäri, -hoitaja, -fysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Aineisto litteroitiin ja siitä tehtiin aineistolähtöinen analyysi. Teksti jaoteltiin asiasisällöille ja sisällöille annettiin koodit eli nimet. Analyysin jälkeen tehtiin mallinnus, jota voidaan myöhemmin testata käytännössä. Tulosten perusteella moniammatillisessa yhteistyössä on vielä kehitettävää. Asiantuntijat kuten työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi tulisi ottaa aikaisemmin mukaan kuntoutuksen seurantaprosessiin. Työvalmentajan roolia pitäisi myös lisätä merkittävästi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä työvalmentajan hyödyntäminen on melko vähäistä. Työterveysneuvottelut ovat olleet hyvin lääkärivetoisia ja tulosten perusteella jatkossa toivotaan työterveyshoitajien ja asiantuntijoiden suurempaa roolia sekä osallistumista. Koulutustarve nousee myös opinnäytetyön tuloksissa esille. Ammattilaisilla ja asiantuntijoilla on erilaiset koulutustarpeet. Tuloksissa tulee myös esille, että kuntoutuksen palvelujärjestelmästä ja erilaisista mahdollisuuksista toivotaan lisää tietoa. Palveluntuottajien infotilaisuuksia toivotaan myös tulevaisuudessa, jolloin kuntoutukseen ohjaaminen helpottuu. Koulutustarve ilmenee myös tietojärjestelmän osalta, jossa on toimintoja kuntoutuksen seurantaan. Digitaalisilla mahdollisuuksilla saadaan lisää joustoa ja tehokkuutta seurantaprosessiin, kun aina ei vaadita fyysistä läsnäoloa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että prosessien hallinnalla ja moniammatillisella yhteistyöllä voidaan nopeuttaa kuntoutujan työhön palaamista. Mitä aikaisemmin työhönpaluu toteutuu, sitä suuremmat säästöt saadaan niin yritystasolla, kuin yhteiskunta tasolla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135863
www.theseus.fi/bitstrea...ski_Emmi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aihe määräytyi opinnäytetyön tekijän kiinnostuksesta kehittää henkilökohtaisesta puettavasta teknologiasta saatavan jatkuvan hyvinvointidatan hyödyntämistä työterveyshuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista jatkuvaa hyvinvointidataa työterveyshuollossa voidaan hyödyntää ja mitä käyttöä datalle on työterveyshuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tulosten avulla voidaan kehittää henkilökohtaisen hyvinvointidatan käyttöä työterveyshuollon toiminnassa. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Osana opinnäytetyöprosessia toteutettiin yksi ideointityöpaja, johon osallistui neljä työterveyshoitajaa. Työpajasta kerätty materiaali analysoitiin noudattaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Tulosten pohjalta laadittiin prototyyppi hyvinvointidatan visualisoinnista ja siitä pyydettiin palautetta työpajaan osallistuneilta. Tulosten mukaan jatkuvasta hyvinvointidatasta eniten käyttöä työterveyshuollossa olisi syke-, uni- ja palautumistiedoille sekä aktiivisuus-, askel- ja kaloritiedoille. Lisäksi unen rakenne ja unitehokkuuden erottelu sekä ihon sähkönjohtavuuden hyödyntäminen koettiin tarpeellisena työterveyshuollon työssä. Käyttökohteita koettiin olevan eniten yksilön työterveyshuollossa mutta myös yritysyhteistyössä. Tulosten perusteella tiedon tulisi olla ehdottomasti digitaalisessa muodossa. Lisäksi koettiin, että mahdollisuus vertailla asiakkaan omaan historiaan tai keskimääräiseen tulokseen, kuten saman ikäisten ihmisten keskiarvoon, toisi tiedolle lisäarvoa. Visualisoinnissa toivottiin käytettävän myös selkeitä värejä. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että puettavasta teknologiasta saatavalla jatkuvalla hyvinvointidatalla koetaan työterveyshoitajien näkökulmasta olevan useita hyödyntämismahdollisuuksia sekä yksilö että yritys tason työssä. Jotta jatkuvasta hyvinvointidatasta saatava tieto tukee työterveyshoitajien työtä, tulee tiedon olla helposti ymmärrettävissä ja olennaiset asiat nopeasti nähtävillä.