Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 79
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-111-2
www.theseus.fi/bitstrea..._ja_heti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-095-5
www.theseus.fi/bitstrea...2012_D_6.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
To support the employment of a rehabilitee Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036309
www.theseus.fi/bitstrea...n_Eerika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyön aiheena oli Ammattiopisto Tavastiasta valmistuneiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen tukeminen Hämeenlinnassa. Kehittämistyön tavoitteena on saada erilaisia vaihtoehtoja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen opiskelijoille ja heidän kanssaan töitä tekeville. Kehittämistyö toteutettiin kehittävä työn tutkimuksena. Alkukartoituksessa tutustuttiin Hämeenlinnan eri toimijoihin, jotka toimivat Ammattiopisto Tavastian opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi. Ammattiopisto Tavastian henkilöstöä haastateltiin toiminnan selvittämiseksi. Kehittämistyössä tutustuttiin benchmarking-menetelmällä kahteen ammattiopistoon. Kattavan alkukartoituksen jälkeen yhteistyötahot kutsuttiin koolle kehittämään toimintaa ja verkostoyhteistyötä. Kehittämistyö toteutettiin aivoriihimenetelmänä. Kehittämistyön tuotoksena tuotiin näkyväksi palvelupolku ja -verkosto erityistä tukea tarvitsevan toisen asteen tutkintoon valmistuneen opiskelijan tueksi. Palvelupolun pohjalta suunniteltiin www-sivusto, jonka tarkoitus on olla yksinkertainen ja helppo käyttää. Sivusto suunnitellaan opettajan työkaluksi, mutta myös opiskelijoille jaettavaksi. Sivustoon lisätään ajankohtaiset linkit opiskelijoiden työllistymisen tueksi ja pelkistettyjä ohjeita, miten töitä haetaan. Kehittämistyön tuloksena aloitettiin moniammatillisena yhteistyönä Ammattiopisto Tavastian valmistuneille opiskelijoille työllistymistapahtuman suunnitteleminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110916778
www.theseus.fi/bitstrea..._johanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja Parkanon kaupungin nuorten työpajan nykyisen toimintamallin kehittämiseen. Työskentelen itse case-yrityksessä Yhteispalvelu Parkano-Kihniön palveluneuvojana. Työpajatoimintakenttä sekä Par-kanon kaupungin nuorten työpajatoiminta ovat tulleet tutuksi työni kautta. Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmäksi on valittu kvalitatiivinen eli laadullinen tut-kimus. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin avointa haastattelua sekä soveltaen benchmarkingia. Lisäksi tiedonkeruumenetelminä käytettiin teoriapoh-jaista kirjallisuutta. Avoimet haastattelut ja havainnoinnit toteutettiin kevään 2017 aikana. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kuntien roolia kuntouttavan työtoiminnan sekä nuorten työpajatoiminnan toteuttajina sekä työpajatoimintaa koskevia keskei-siä säännöksiä ja toimijoita. Empiirisessä eli tutkimuksellisessa osuudessa selvitettiin Jalasjärven, Ruoveden ja Ikaalisten kuntien nuorten työpajojen toimintatapoja sekä käytäntöjä avoimin haas-tatteluin. Tutkimuskohteisiin sovittiin tapaamiset ennalta. Tapaamisissa keskustel-tiin vapaamuotoisesti kunkin kohteen toimintatavoista sekä näiden toimintatapojen käytännön kokemuksista. Tutkimuksellisessa osuudessa kuvataan myös haastatelta-vien tahojen toimitiloja sekä kerrotaan tapaamisien kulkua ja haastattelujen keskei-siä sisältöjä. Opinnäytetyön johtopäätöksissä sekä yhteenvedossa on käyty läpi mahdollisia ke-hittämisehdotuksia, joita voitaisiin tutkimustulosten perusteella Parkanon kaupun-gin nuorten työpajalla toteuttaa. Tutkittavilta työpajoilta löytyi hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin jatkossa käyttää myös Parkanon kaupungin nuorten työpajatoimin-nassa. Jokaisella näistä tutkittavan työpajan nuorelle määritellään aktivointisuunni-telmaa tehdessä tarkat viikonpäivät, jolloin nuori osallistuu pajatoimintaan. Työpa-joilla oli käytössä myös lukujärjestykset, joka antoivat raamit päivittäiseen toimin-taan. Tutkimuksen mukaan tutkittavat työpajat tekivät tiivistä yhteistyötä kuntien etsivä nuorisotyön, alueen yrittäjien sekä yhdistysten kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204214774
www.theseus.fi/bitstrea...en_Niina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunnassa on käynnissä Työmieli-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää Satakunnassa toimivien työnantajien valmiuksia työllistää mielenterveyskuntoutujia. Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Työmieli-hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työnantajien suhtautumista mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen sekä työnantajien tiedon ja tuen tarvetta työllistämisessä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Satakunnan alueella toimivat työnantajat ja yrittäjät. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina strukturoidulla lomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 120 työnantajaa. Vastausprosentti oli 71 %. Työnantajat olivat eri puolilta Satakuntaa ja edustivat eri alojen yrityksiä. Yli puolet työnantajista suhtautui myönteisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen. Reilu kolmasosa työnantajista palkkaisi mielenterveyskuntoutujan, mikäli työllistämiseen olisi saatavilla riittävästi ja helposti tukea ja palveluja. Työllistämisen edellytyksenä pidettiin mielenterveyskuntoutujan työkykyisyyttä ja ammatillista pätevyyttä. Tutkimuksen mukaan suurimalla osalla työnantajista ei ollut riittävästi tietoa mielenterveyskuntoutujista tai heidän työllistämisestään. Työnantajat halusivat saada tietoa: mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä, työllistämisen taloudellisista tukimuodoista, työvalmennuspalveluista ja rekrytoinnissa avustavista tahoista. Yli puolet työnantajista tarvitsi työllistämiseen taloudellista tukea. Lisäksi työnantajat toivoivat asiantuntijan apua rekrytointiin ja kuntoutujan työhön perehdytykseen sekä työvalmennusta kuntoutujalle. Tutkimustulokset edistivät Työnantajien palveluohjaus-mallin kehittämistä Työmieli-hankkeessa. Oli tärkeä tieto, että aiheesta järjestettävään infotilaisuuteen osallistuisi ajan puutteen vuoksi vain muutama työnantaja. Tutkimustulosten perusteella hankkeen painopistettä siirrettiin yrittäjätilaisuuksien järjestämisen sijaan työnantajien henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen työllistämistilanteissa.