Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 466
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818899
www.theseus.fi/bitstrea...uivamaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja pohjautui työterveyshuoltojen kehittämistarpeisiin ja toiveisiin. Työterveyshuolloissa koettiin ongelmaksi, että työkykyongelmat olivat edenneet jo melko pitkälle, ennen kuin ne tulivat työterveyshuollon henkilöstön tietoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ja missä vaiheessa työterveyshuollon henkilöstö ja lähiesimiehet havaitsivat ja tunnistivat työntekijän työkyvyn heikentymisen sekä missä vaiheessa ja millaisin käytännön tukitoimin työkyvyn heikkenemiseen reagoitiin. Lisäksi haluttiin kartoittaa, miten yhteistyö työterveyshuollon ja lähiesimiesten kesken toimii työntekijän työkyvyn heikentyessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tietoa kerättiin teemahaastatteluiden avulla puolistrukturoidusti. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoitteluun perustuvaa sisällönanalyysia. Opinnäytetyössä haastateltiin erään liikelaitoskuntayhtymän työterveyshuoltojen henkilöstöä sekä heidän asiakastoimipaikkojensa lähiesimiehiä. Työterveyshuollon henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastattelun avulla ja haastatteluun osallistui työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Lähiesimiesten haastatteluihin osallistui pareittain kuusi lähiesimiestä kolmelta eri ammattialalta; maatalouslomituksesta, päivähoidosta sekä siivous-, puhtaus- ja ruokapalveluista. Lisäksi järjestettiin yhteiskäsittelypäivä, jossa haastatteluista saatuja tuloksia sekä niistä nousseita kehittämisehdotuksia pohdittiin kaikkien haastatteluihin osallistuneiden kesken. Opinnäytetyön tulosten perusteella todettiin, että vastuut ja roolit työntekijän työkyvyn heikentymisen tukemisessa olivat osittain epäselviä. Näitä rooleja ja vastuita pitäisi tarkentaa sekä varmistaa, että ne olisivat kaikkien tiedossa. Yhteistyö työterveyshuollon ja lähiesimiesten kanssa koettiin pääosin toimivaksi, mutta yhteistyön oikea-aikaisuus vaihteli. Tulosten mukaan yhteistyö sekä oikea-aikainen reagointi paranisi, kun työntekijöiden työkyky ongelmat havaittaisiin ja tunnistettaisiin ajoissa. Fyysiset työkykyongelmat olivat helposti tunnistettavissa, mutta kun työntekijällä oli mielenterveydellisiä sekä jaksamiseen ja osaamiseen liittyviä ongelmia, oli niitä vaikeampi havaita ja ottaa puheeksi. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi opinnäytetyössä nousi lähiesimiesten ja työterveyshuollon henkilöstön koulutuksen ja ohjeistuksen lisääminen työntekijän työkyky ongelmien havaitsemiseen ja tunnistamiseen sekä työkyky ongelmiin puuttumiseen. Varhaisen tuen malli todettiin hyväksi työkaluksi, joka oli kaikilla käytössä, mutta lähiesimiehille mallia pitäisi avata enemmän, että sitä osattaisiin käyttää muutenkin kuin tilanteissa, joissa oli sairauslomia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410532
www.theseus.fi/bitstrea...en_Niina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen välittämisen mallin toimivuus Rolls-Royce Oy Ab Rauman yksikössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten malli nykyisellään toimii ja tulisiko sitä kehittää jollakin tavalla. Teoriaosuudessa käsitellään mistä hyvä työkyky muodostuu, mitä sisältyy työkyvyn hallintaan ja seurantaan sekä mitkä ovat työkyvyttömyyden ja työuupumuksen merkit. Lisäksi teoriaosuudessa kerrotaan mitä varhaisen välittämisen malli tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Empiirinen tieto kerättiin kvalitatiivisesti. Tutkimustuloksesta käy ilmi, että varhaisen välittämisen malli toimii pääpiirteissään kohdeyrityksessä hyvin. Malli koetaan myös hyödylliseksi. Kehitysehdotukset liittyvät suurimmaksi osaksi varhaisen välittämisen mallin käytännöistä tiedottamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819140
www.theseus.fi/bitstrea...la_Tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
In this health promotion project were studied the long term effects of fitness intervention on cleaner workers work ability and their physical activity. The project began in January and ended 2014. In June 2020, participants were interviewed about how they felt the intervention effected their working ability and physical activity. The cleaner workers who took part in the project evaluated their work ability and fitness behaviour discussing freely in the beginning of the project, after twelve weeks physical activity intervention and then in an interview in June 2020. The changes in physical activity, health fitness and health interact with each other and decrease or increase work ability. All the cleaner workers who were interviewed told that they had found their own type of exercise. 25 per cent of the participants in the project told that they do physical activity every day, 25 per cent are physically active three times a week and 25 per cent twice a week. The participants evaluated that their work ability had become better during the project and that it had been best in the end of the project.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701061142
www.theseus.fi/bitstrea...rpi_Emmi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli Kuntoutuskeskus Kankaanpään toimistotyöntekijöiden työssäjaksamisen tukeminen liikunnan, hyvän ryhdin ja työergonomian ohjauksen avulla. Opinnäytetyössä toteutettiin liikunnallinen tyky-päivä Kuntoutuskeskus Kankaanpään toimistotyöntekijöille, jonka jälkeen heille laadittiin työpaikalla tehtävä taukoliikuntaohjelma sekä kotona tehtävä kotiharjoitteluohjelma. Opinnäytetyön vaikuttavuutta selvitettiin tyky-päivän jälkeen lähetetyillä palautekyselyillä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten toimistotyön kuormittavuutta, työergonomiaa ja ryhtiä sekä tarkastellaan liikunnan vaikuttavuutta työhyvinvointiin. Tyky-päivään osallistui yhteensä viisi Kuntoutuskeskus Kankaanpään työntekijää. Liikunnalliseen tyky-päivään sisältyi alkuun luento, jossa käsiteltiin toimistotyön er-gonomiaa, ryhtiä, toimistotyön kuormittavuutta sekä liikunnan vaikutuksia työhyvinvointiin. Luennon lisäksi päivään sisältyi lihaskuntoharjoittelua lihaskuntotunnin ja kuntosalin merkeissä, vesiliikuntaa, kehonhuoltoa sekä loppurentoutus. Palautekyselyiden mukaan voidaan todeta tyky-päivällä olleen positiivisia vaikutuksia osallistujien työkykyyn. Vastausten perusteella motivaatio liikuntaa ja kehonhuol-toa kohtaan oli lisääntynyt, hyvä ryhti ja työergonomia oli tullut huomioitua työssä paremmin sekä niska-hartiaseudun ongelmat olivat vähentyneet ja työmotivaatio parantunut.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014142
www.theseus.fi/bitstrea...as_lotta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to create pause exercise pilot project for laboratory technicians. The start survey was made for laboratory technicians before launching the project. Laboratory crew consists of sixteen workers and thirteen of them replied to the survey. Exercise plan based on the survey was drafted and exercises were held two times per week for two month duration. Four to ten persons participated for these exercise moments at a time. After two months the end survey was made to laboratory personnel. Based on the survey answers and physiotherapist point of view the guidelines for pause exercises was combined. These guidelines considered to endorse laboratory technicians against problems of support and motility parts of body and to prevent problems from occurring. Pause exercise supports work ability and it is considered to be preventive action for physical problems. Pause exercise will prevent problems due to unilateral work positions which often leads to muscle tension. It also hinders harms from strain originated static work positions, improves blood circulation and metabolism in muscles. Also the purpose of pause exercise is to section working day and being a social event it affects positively to mental side of participants. Training stick and fascia ball was used to boost up exercise motions. Stick is traditional equipment used to training while fascia ball may be kept more unknown. Stick is versatile and by using it, it is rather easy to increase the trajectory of training movements. It also can be used to stabilize balance during exercise. Fascia ball is used to soft tissue treatment. By combining these two equipment together it offers great variety of training movements executed during pause exercise moments. The end survey pointed out that all participants who took apart to pause exercise thought these were very pleasant moments. 80 % of them felt that they had learned how to relieve pain they have. They hoped that these pause exercise moments would continue. Now the company offers pause exercise moments to the laboratory technicians once a week. The company has made a plan to initiate pause exercise moments also in other departments along with laboratory.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316315
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Kirsi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Terveystalon yhden työterveysyksikön pienten ja keskisuurten yritysten tietämystä, osaamista ja kokemuksia tilanteista, joissa työntekijällä on työkykyongelma ja tarvitaan ammatillista kuntoutusta sekä pk-yritysten tahtotilaa ja valmiutta työurien pidentämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää minkälaista palvelua pk-yritykset haluavat ja odottavat työterveyshuollolta työkykyasioissa. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja toteutettiin Webropol -verkkokyselynä pienten ja keskisuurten työterveysasiakasyritysten työterveyshuollon yhdyshenkilöille ja/tai HR – asiantuntijoille. Kysely lähetettiin 221 pk-yritykseen, joista 53 vastasi. Kyselylomake sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä ja joissakin kohdissa vastauksia täydentämässä oli myös avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin yksiulotteisesti ja ristiintaulukointina. Myös erikokoisten yritysten vastauksia verrattiin ja tarkasteltiin löytyykö niissä eroja. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että pk-yrityksissä tunnetaan ja käytetään melko hyvin erilaisia työkykyjohtamisen toimintatapoja kuten sairauspoissaoloseurantaa, varhaisen tuen mallia ja yhteydenpitoa sairauslomalla olevaan työntekijään. Pienimmissä, alle 50 hengen, pk-yrityksissä toimintatavat olivat selvästi vähemmän käytössä. Tutkimuksen tuloksista päätellen työterveysyhteistyössä, varsinkin vastuunjaossa yritysten ja työterveyshuollon välillä oli kehitettävää, kun on kyse osatyökykyisen työntekijän terveydellisten asioiden hoidosta. Työkykyprosessien omistajuus oli epäselvää ja ilmeisen määrittelemätöntä. Yrityksissä koettiin, että työterveyshoitajalta saadaan apua ja yhteistyö toimii silloin, kun työntekijä ei pärjää työssä. Opinnäytetyön tulosten perusteella pk-yrityksillä on vähän tietoa ja kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta sekä työkykyvalmentajan toiminnasta. Vain kolmasosa vastanneista koki tuntevansa ammatillista kuntoutusta melko hyvin tai hyvin. Tutkimuksen perusteella jatkossa olisi tarpeellista kehittää työterveysyhteistyötä pk-yritysten ja työterveyshuollon välillä, johon toivottavasti uusi pk-yritysten työterveyshuollon toimintamalli antaa välineitä. Pk-yritysten tietämystä ammatillisesta kuntoutuksesta pitäisi lisätä, esimerkiksi koulutuksella, jotta sitä pystyttäisiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi työurien pidentämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114190
www.theseus.fi/bitstrea...na-maija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Endometrioosi on yleinen gynekologinen sairaus, jota sairastaa jopa 10 % hedelmällisessä iässä olevista kohdullisista. Endometrioosi tunnetaan vielä nykyäänkin huonosti ja sen oireet ovat moninaiset. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus endometrioosilla on työkykyyn ja millaisena endometrioosia sairastavat kokevat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen. Opinnäytetyön tarkoituksena on käyttää saatuja tuloksia Gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n työikäisten endometrioosia sairastavien tukemiseen. Opinnäytetyötutkimus tehtiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena olivat endometrioosia sairastavat Gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n Facebook verkkovertaistukiryhmän Endometrioosi Suomi jäsenet. Kysely toteutettiin sähköisenä, anonyyminä kyselynä Google Forms -alustalla. Kyselyyn saatiin tavoitteiden mukainen määrä vastauksia. Opinnäytetyön kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että endometrioosi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja erityisesti kipuoireet nostettiin vastauksissa usein esiin. Endometrioosi aiheutti poissaoloja työstä, vaikeutti yksittäisten tehtävien tekoa ja endometrioosiin oli liitettävissä myös voimakas presenteismin riski. Ammatillista kuntoutusta oli saatu endometrioosin aiheuttamaan työkyvyn heikkenemiseen hyvin vähäisesti ja koettu ammatillisen kuntoutuksen tarve oli vähäistä. Vähäinen tarve selittynee kuitenkin sillä, että ammatillisen kuntoutuksen tunnettavuus oli vastaajien joukossa heikko.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038734
www.theseus.fi/bitstrea...en_Tanja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa työikäisten MS-tautia ja harvinaista neurologista sairautta sairastavien miesten työllistymisestä, työkyvystä ja työkyvyn tuen tarpeesta. Opinnäytetyö oli lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Opinnäytetyö sisälsi myös kvalitatiivisia piirteitä. Menetelmällisellä triangulaatiolla pyrittiin täydentämään tiedonkeruuta. Opinnäytetyön tilaa- jana toimi Neuroliitto ry. Opinnäytetyön kyselylomake lähetettiin Neuroliiton jäsenrekisterin kautta 757, 18–64 - vuotiaalle MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastavalle miehelle. Vas- tauksia tuli 188, N= 188. Vastausprosentiksi muodostui 24,8 %. Kyselyyn vastanneista 155 sairasti MS-tautia ja 26 harvinaista neurologista sairautta. Vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel - taulukko-ohjelman avulla ja avoimista kysymyksistä saatiin täydennystä ja selvennystä strukturoituihin kysymyksiin. Opinnäytetyön kyselyyn vastaajista 40 % työskenteli kokoaikaisessa työssä ja 13 % osa- aikatyössä. Vastaajien koetun työkyvyn keskiarvoksi tuli 6,3, asteikolla 1–10. Vastaajat kokivat sairautensa oireiden haittaavan työelämässä. Tukea työkykyynsä vastaajat kokivat saaneensa kuntoutuksesta, erilaisista työjärjestelyistä sekä perheeltä. Työterveys- huollon rooli työkyvyn tukijana näyttäytyi ristiriitaisena. Työterveyshuollon tuki koet- tiin riittävänä, mutta toisaalta kokemus oli, ettei työterveyshuollossa seurattu työkykyä. Käytetyimmät työjärjestelyt olivat muutokset työaikaan, työn kevennykset, lepotaukojen mahdollistuminen sekä ergonomiaan tehdyt parannukset. Työkyvyn tukemiseen toivottiin vertaistukea, tietoa osatyökykyisyydestä sekä urasuunnittelua.