Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 61
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015727
www.theseus.fi/bitstrea...en_Hannu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössäni selvitin kokemuksia Rauman kaupungin lastensuojelussa toteutetusta ammatillisesta tukihenkilötoiminnasta. Selvitin, millaiseksi ammatillisen tukihenkilön työ on koettu ja onko tuen määrä ollut riittävää. Tarkoitus oli myös tutkia, onko kyseisellä tukimuodolla paikkansa Rauman kaupungin lastensuojelun palvelu-järjestelmässä. Lastensuojelulaki ohjaa sosiaalialan ammattilaisten työskentelyä. Se on kaiken toiminnan pohja, jonka perusteella rakentuu myös lastensuojelun palvelujärjestelmä. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on osa tätä kokonaisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tutkimusta. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna ja kohderyhmänä oli sosiaalialan ammattilaiset sekä yhden perheen äiti ja nuori. Haastatteluiden avulla kerättiin konkreettista näkökulmaa ammatillisen tukihenkilön työstä. Haastattelut toteutettiin Rauman perhetukikeskuksessa sekä perheen kotona. Tutkimustulosten kautta voidaan todeta, että ammatillisen tukihenkilön työ on ollut tuloksellista ja sille on oma paikkansa palvelujärjestelmässä. Tutkimus osoitti, että vanhemmat ja perheet ovat yhdessä nuoren kanssa saaneet ammatillisen tukihenkilötyön kautta lisää voimavaroja ja he kokevat, että tuki on auttanut heitä heidän ongelmissaan. Tutkimuksen mukaan ammatillisen tukihenkilöntyölle on tarvetta ja se on hyvä lisä vanhemmille, joilla ei ole voimavaroja ja keinoja kasvattaa nuorta. Tutkimuksesta saadulla tiedolla voidaan kartoittaa, millainen tuki on ollut hyödyllistä ja oikein kohdennettua. Samalla voidaan kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka vielä vaativat kehittämistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901101196
www.theseus.fi/bitstrea..._Susanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tarkastella vapaaehtoistyön merkitystä ikääntyneille vapaaehtoistyöntekijöille sekä sitä mikä motivoi vapaaehtoista mukaan Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaan. Turun Kaupunkilähetys ry:n vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus, ohjaus ja tuki on ammatillisesti ohjattua toimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää vapaaehtoisilleen virkistystoimintaa. Tutkimuksen avulla saatiin myös arvokasta tietoa siitä, mikä auttaa ikääntyvää vapaaehtoista jaksamaan omassa arjessaan paremmin. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja aineisto on kerätty kahdeksan teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat kaikki Turun Kaupunkilähetys ry:n omia tukihenkilöitä, jotka ovat olleet toiminnassa mukana vuodesta useampaan vuoteen. Tutkimuksesta haluttiin aineistolähtöinen, koska kiinnostus oli nimenomaan kuulla miten seniori-ikäiset vapaaehtoiset kokevat itse vapaaehtoistyön ja millaisen merkityksen heidän arkensa työstä saa. Haastattelukutsun esitin tukihenkilöiden työnohjausillassa, johon pääsin esittelemään itseni, tarkoitukseni ja tavoitteeni. Haastattelulomake koostui kolmesta teemasta motivaatio, merkitys ja järjestön valinta. Haastattelun edetessä esitin tarkentavia lisäkysymyksiä aiheisiin liittyen. Haastattelut olivat mielenkiintoisia, koska haastateltavilla on paljon elämän tuomaa kokemusta ja toi aiemmin lukemistani tutkimuksista myös uudenlaisia näkökulmia vapaaehtoistyön tekemiseen. Tulosten mukaan tukihenkilötoiminta tuottaa tukihenkilöille itselleen paljon onnistumisen iloa. Kaikki haastateltavat mainitsivat ensimmäisenä sen tunteen, joka tukihenkilölle tulee, kun näkee tuettavan nauttivan yhteisestä tekemisestä ja huomaa tuettavan tavoitteiden täyttyvän. Omina motivaation lähteinä mainittiin erinomainen tuki, jota Turun Kaupunkilähetys ry tarjoaa työnohjauksen, kurssien, matalan yhteydenottokynnyksen ja yhteisten virkistystapahtumien kautta. Selvästi kuitenkin tämänkin yläpuolelle nousi se, että vapaaehtoistyö omaan elämään sisältöä ja aikatauluttaa arkea. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vapaaehtoistyö eläkkeelle jäämisen jälkeen on arvokasta työtä, joka antaa enemmän kuin ottaa. Työtä, joka tukee niin tuettavan kuin tukihenkilönkin arjen sujuvuutta, ehkäisee yksinäisyyttä ja tuo molempien arkeen merkityksiä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203093064
www.theseus.fi/bitstrea...ski_Annu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lasten ja nuorten pahoinvointi on jo jonkin aikaa ollut puheenaiheena. Pahoinvointi näkyy arjen elämässä käytöshäiriöinä, rajattomuutena sekä aggressiivisena käyttäy-tymisenä muita kohtaan. Lapsi tai nuori ei välttämättä itse ole vastuussa omasta käyt-täytymisestään, jos perheessä on sisäisiä ongelmia. Usein tällainen käytös on hätä-huuto, johon varsinkin ammattihenkilöiden tulisi tarttua hyvin nopeasti. Tukihenkilötoimintaa käytetään osana lastesuojelun avohuollon tukitoimea. Pääperiaatteena on, että tukihenkilö toimii lapsen yhtenä voimavarana arjessa. Tukihenkilö on aikuinen, joka on vain lasta varten. Hänelle lapsi voi kertoa asioita, joita ei välttämättä muille kertoisi. Tällä hetkellä toiminta liitetään siis lastensuojeluasiakkuuteen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että lapset ja heidän perheensä ovat jo lastensuojelun kanssa olleet tekemisissä ja tätä kautta heille on tukihenkilöä ehdotettu. Mannerheimin lastensuojeluliitto osallistuu tukihenkilön valintaan, kun lastensuojelusta tällaista lapselle ja tämän perheelle ehdotetaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda samanlainen malli kouluterveydenhuoltoon. Tällöin lastensuojelun ei ole välttämätöntä olla osallisena yhteistyössä vaan toiminta olisi lastensuojelulain mukaista ennaltaehkäisevää työtä, missä kouluterveydenhoitaja on tukisuhteen aloittava osapuoli.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101201597
www.theseus.fi/bitstrea...en_Ritva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille lasten kokemuksia tukihenkilötoiminnasta heidän omasta näkökulmastaan. Tavoitteena oli tuottaa SATUKE -hankkeelle tietoa siitä, miten tukisuhteessa toteutuu lasten oma osallisuus heitä koskevissa asioissa ja miten tukihenkilötoimintaa voidaan hyödyntää lasten sosiaalisessa kuntoutuksessa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja toteutui SATUKE- hankkeen kanssa yhteistyönä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysimenetelmän avulla. Haastateltavien lasten kokemuksia ei voida yleistää, vaan saadut tulokset voidaan käsitellä ainoastaan haastateltujen lasten henkilökohtaisina kokemuksina. Haastattelut lapset kokivat tukihenkilön tärkeäksi elämässään. Lapset kertoivat tukihenkilön olevan luotettava aikuinen, perheen ulkopuolinen henkilö, jolla on aikaa yhdessäololle ja – tekemiselle. Lasten näkökulmasta oli tärkeää, että tukihenkilöllä on elämänkokemusta niin, että hän ymmärtää lapsia paremmin kuin esimerkiksi omat kaverit. Lapset eivät asettaneet tukihenkilön antamalle tuelle suuria odotuksia. Jo pelkästään sen, että heitä varten on olemassa joku, joka kuuntelee, he kokivat riittäväksi. Lasten saama tieto tukihenkilötoiminnasta ennen tukisuhteen alkua lisää lasten motivaatiota tukisuhteeseen ja poistaa pelottavia ajatuksia tukisuhdetta kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tukihenkilötoiminta tukee lasten osallisuutta yhteiskunnassa ja auttaa sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyssä. Tutkimuksen tulokset herättävät aikuiset huomioimaan lasten omien roolien ja mielipiteiden merkitykset lapsia koskevissa päätöksissä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092314488
www.theseus.fi/bitstrea...tamoEija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten vapaaehtoisena toimiva tukihenkilö kokee muistisairaan kohtaamisen. Olen asian selvittämiseksi haastatellut tukihenkilöitä. Haastatteluun osallistuneet tukihenkilöt ovat saaneet Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toteuttaman koulutuksen muistisairaan tukihenkilönä toimimiseen. TUKEVA-hanke on Pirkanmaan Muistiyhdistyksen hanke, jossa tukihenkilötoiminta pyritään saamaan pysyväksi toimintatavaksi pirkanmaalaisille muistisairaille ja heidän perheilleen. Opinnäytetyöni empiirinen osuus muodostuu haastattelututkimuksesta, jonka tarkoituksena on antaa työn tilaajalle Pirkanmaan Muistiyhdistykselle tietoa tukihenkilöiden kokemuksista sekä ideoita seuraavien tukihenkilöiden kouluttamiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Tukihenkilöiden haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2016. Haastatteluun osallistui viisi tukihenkilöä, jotka olivat käyneet ensimmäisen tukihenkilökurssin ja toimivat nyt tukihenkilönä muistisairaalle. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelulla, joka on yksi puolistrukturoidun haastattelumetodin muoto. Teoreettinen viitekehykseni muodostui muistisairaan kohtaamiseen liittyvästä TunteVa-menetelmästä, Logoterapiasta sekä muistisairauksien erityispiirteistä ja muistisairauksiin liittyvistä käytösoireista. Teoreettinen viitekehys yhdessä teemahaastattelun kanssa antoivat selkeän käsityksen tukihenkilöiden kokemuksista muistisairaan kohtaamisessa. Tukihenkilöiden kokemuksia voidaan hyödyntää laajemmaltikin toimin-nan kehittämisessä ja toiminnan juurruttamisessa. Muistisairaiden määrän kasvaessa vapaaehtoistoiminnan tarve tulee lisääntymään. Tukihenkilöt voivat olla arvokas lisä muistisairaan ja hänen perheensä kokonaisvaltaista hyvinvointia suunniteltaessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304125083
www.theseus.fi/bitstrea...to_Antti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä käsitellään tukihenkilötoimintaa sekä sen keskeisiä käsitteitä ja termejä, joista tietoperusta eli työn teoreettinen osa rakentuu. Lisäksi työssä keskitytään tukihenkilön vaihdon mallintamiseen sekä siihen, minkälaisia vaikutuksia tällä on tuettavaan henkilöön. Opinnäytetyössä esitellään tukihenkilötoiminnan menetelmiä ja käytäntöjä, sekä pohditaan vankan tukihenkilösuhteen tärkeyttä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia rakennusaineita luottamuksellisen tukihenkilösuhteen luomiseen tarvitaan. Opinnäytetyöni on produktityyppinen eli toiminnallinen työ, jonka produktin tavoitteena oli luoda perehdytyspaketti luottamuksellisen tukihenkilösuhteen rakenneaineksista. Oppaan avulla voidaan perehdyttää uusi tukihenkilö ja ohjeistaa uuden tukihenkilösuhteen luomisessa lapseen tai nuoreen. Lisäksi opinnäytetyössäni tutkittiin miten tukihenkilövaihdoksen voi suorittaa mallikkaasti ja kerrotaan sen prosessin kulusta. Tietoperustana käytettiin oleellisia käsitteitä sekä termejä, kattaen lastensuojelun teoriakokonaisuuksia sekä erityisesti tukihenkilötoiminnan avainkäsitteitä ja niistä eroista. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Satakunnan tukihenkilöpalvelut Oy:n kanssa, ja opas on luotu heille käytettäväksi tulevaisuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120219017
www.theseus.fi/bitstrea...en_Mervi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vertaistuen tarvetta syopään sairastuneilla yhdessä Satakunnan Syöpäyhdistyksen kanssa sekä laatia toimintamalli, jolla kehittää ammatillisen tuen ja vertaistuen yhdistämistä. Tavoitteena oli uudistaa yhdistyksen tukihenkilötoimintaa tehokkaamman saavutettavuuden ja hyödynnettävyyden mahdollistamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jossa syöpään sairastuneille Satakunnan Syöpäyhdistykseen yhteyttä ottaville tarjottiin kontaktia tukihenkilöön. Koska vain muutamat yhteydenottajat olivat halukkaita tukihenkilökontaktiin, projektin painopiste siirtyi tukihenkilötoiminnan kehittämiseen ja toiminnan mallintamiseen tavoitteena vapaaehtoisten tukihenkilöiden voimavarojen parempi hyödynnettävyys. Teoriaosuudessa tarkasteltiin syöpään sairastuneiden psykososiaalisen tuen tarvetta sekä vapaaehtoistoimijoiden motiiveja. Teoreettisen tiedon perusteella tuen tarvetta syöpään sairastuneilla oli, mutta pilotoinnissa tuen tarve ei ollut enää ajankohtainen heidän ottaessaan yhteyttä Satakunnan Syöpäyhdistykseen. Tämä havainto johti ajatukseen tukihenkilöiden toiminnan kehittämiseen asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Tämän projektimallisen opinnäytetyön tuotoksena oli Satakunnan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminnan prosessikuvaus, mallinnos, jossa kuvataan tehtävienjako syöpäsairaanhoitajien ja tukihenkilöiden kesken sekä toiminnan ohjeistus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081917060
www.theseus.fi/bitstrea...us_Henna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...4/3/Opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n kanssa, tarkoituksena oli kehittää muistiyhdistyksen vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa muistisairaille sekä heidän läheisilleen, tuottamalla tietoa antava opas vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta. Oppaan oli tarkoitus antaa tietoa yhdistyksen järjestämästä vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta uusille tukihenkilöille sekä tukihenkilöä tarvitseville muistisairaille ja heidän läheisilleen. Toiminnallisen opinnäytetyön tein projektina, jonka tuotoksena syntyi työn toimeksiantajan tarpeisiin vastaava opas vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta muistisairaan ja läheisen tukena. Opas antaa tietoa Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toiminnasta, muistisairauksista, hyvinvoinnin tukemisesta sekä vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta uusille vapaaehtoisille tukihenkilöille sekä muistisairaille ja heidän läheisilleen. Valmis työ on A5- kokoinen selkeä, tiivis ja tietoa antava opas Pirkanmaan Muistiyhdistyksen vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan tueksi. Opas on myös pdf-muodossa. Oppaassa esille nousee muistisairaiden, heidän läheisten ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden ääni toiminnasta kokemusten myötä, jotka ovat oppaaseen nostettu esille Pirkanmaan Muistiyhdistyksen palautekyselyistä. Pirkanmaan Muistiyhdistys tulee käyttämään opasta tukihenkilötoiminnan markkinoinnissa ja uusien tukihenkilöiden rekrytoinnissa. Opasta tullaan jakamaan Muistiyhdistyksen asiakkaille sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Opas antaa tietoa tukihenkilöprosessista ja madaltaa kynnystä lähteä toimintaan mukaan. Asiasanat Muistisairaus, tukihenkilötoiminta, vapaaehtoisuus ja hyvinvointi
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200806262803
www.theseus.fi/bitstrea...ho_laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sitä, millaista on tukihenkilötoiminta Porin kaupungissa. Asiaa tutkittiin tukihenkilöiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa kartoitettiin, miten tukihenkilöt toimivat tehtävässään, miten tukihenkilötoimintaa tulisi kehittää tukihenkilöiden mielestä ja mitä taitoja tukihenkilöt käyttivät toiminnassa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin tukihenkilötoimintaa lastensuojelun avohuollon osa-alueena. Vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki määrittää entistä tarkemmin toimintaa. Tukihenkilötoiminta on toisaalta vapaaehtoistoimintaa, jossa ihmiset toimivat auttamistarkoituksessa ja toimintaa ohjaavat erilaiset motiivit kuin ansiotyössä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös tukihenkilötoiminnan tarkoitusta, lasten syrjäytymisen ehkäisyä sekä tukihenkilön voimavaroja. Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineiston tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääosin avoimia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin kyselyä edeltäneen vuoden aikana toimineille tukihenkilöille Porissa. Aineisto kerättiin syyskuussa 2007 ja tammikussa 2008. Opinnäytetyö osoittaa, että tukihenkilöt toivovat toimintaa kehitettävän tukihenkilökoulutuksen ja työnohjauksen lisäämisellä. Tukihenkilöiden menetelminä olivat tuettavan kanssa keskustelu, kuuntelu, ja toiminnallinen tekeminen. Kulukorvauksen pieni määrä rajoittaa toiminta mahdollisuuksia. Tukihenkilöt kokivat, että oma jaksaminen työssä oli haasteellista, sillä he kokivat olevansa työssä melko yksin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223659
www.theseus.fi/bitstrea...na-Leena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi Maaseudun tukihenkilöverkkoa tarvitaan ja millaisissa asioissa maaseudun väestö turvautuu sen apuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Maaseudun tukihenkilöverkolle uutta tietoa verkon merkityksellisyydestä sen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin touko- ja kesäkuussa vuonna 2006 lähettämällä Maaseudun tukihenkilöverkon aluevastaaville teemalomakkeet, jotka sisälsivät neljä avointa kysymystä. Teemalomakkeita lähetettiin 57 kappaletta, joista palautui 18 kappaletta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten mukaan maaseudun väestö tukeutui Maaseudun tukihenkilöverkon apuun siksi, että tukihenkilöverkon vapaaehtoiset olivat tietoisia maaseutukulttuurin erityisluonteesta ja -ongelmista, joita nimenomaan maaseudun ihmiset kohtasivat. Vastausten perusteella yleisimpänä yksittäisenä ongelmanaiheuttajana maaseudun väestö koki Euroopan Unionin, joka aiheutti maaseudun ihmisille niin henkistä kuin taloudellistakin ahdinkoa. Ammatinharjoittamiseen liittyviin ongelmiin tarvittiin usein tukea. Ihmissuhdevaikeudet sekä yksinäisyys olivat maaseudun väestöllä yleisiä. Tukihenkilötyössä vaikeina asioina pidettiin auttajan omia riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteita auttamistilanteissa. Erityisen palkitseva asia oli tuettavan selviytyminen tukihenkilön avulla vaikeuksistaan. Suurin yksittäinen motivoija tukihenkilötyöhön oli rakkaus maaseutua kohtaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081712696
www.theseus.fi/bitstrea...la_sonja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tukihenkilökoulutukseen osallistuneiden kokemuksia saamastaan koulutuksesta. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin tukihenkilökoulutukseen osallistuneiden odotuksia koulutusta, sekä vapaaehtoistoimintaa kohtaan ja heidän toiveitaan koulutuksen sisällöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa tukihenkilökoulutuksen onnistumisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin tukihenkilökoulutus koska aihe on ajankohtainen ja tukihenkilötoiminta vapaaehtoistyön muotona yleistyy yhteiskunnassamme. Vapaaehtoistyö koetaan tärkeänä yhteiskunnallisena toimintana. Tukihenkilöiden tekemä vapaaehtoistyö ei korvaa ammattilaisen tekemää työtä, mutta täydentää sitä. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin käsitekartan avulla. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Tixel- aineistonkäsittelyohjelman avulla ja kuvattiin kaavioiden muodossa. Strukturoitujen kysymysten sanallisesti kirjoitetut vastaukset kirjoitettiin suorina lainauksina opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön tulosten perusteella tukihenkilökoulutukseen osallistuneet kokevat koulutuksen tärkeänä ja olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöön. Vastaajat pitivät tärkeänä kuulla kokemuksia jo tukihenkilöinä toimineilta henkilöiltä. Usean vastaajan mielestä lähes kaikki koulutuksen sisältämät asiakokonaisuudet tulisi säilyttää uusien tukihenkilöiden koulutuksessa. Vastaajat kokivat voivansa olla tuettavalle ennen kaikkea luotettavia aikuisia ja esimerkkejä. Vastaajat kokivat voivansa tuoda tuettavan elämään lämpöä, turvallisuutta ja pysyvyyttä. Tämän opinnäytetyön perusteella saatuja tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä tukihenkilökoulutusta, tukihenkilöille suunnattua työnohjausta sekä jatkokoulutusta. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisi olla myös tuettavien toiveiden kartoittaminen sekä tukihenkilöiden jaksaminen vapaaehtoistyössä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111615453
www.theseus.fi/bitstrea...rvaJaana.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni kohdistui itsenäistymisvaiheessa olevaan 17- vuotiaaseen nuoreen, jolle aloin vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi omaohjaajan toimintaa vahvistaen. Ilman nuoren omaa suostumusta tätä toimintaa ei olisi voitu toteuttaa. Opinnäytetyössäni tarkoituksena on ollut kulkea nuoren matkassa ja osallistaa nuorta arjen toimintoihin kuten ruoanvalmistukseen, opiskeluun ja sosiaalisuuteen laitoksen ulkopuolella. Opinnäytetyöni toteutettiin yhteistyössä erään porilaisen yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa. Toiminnan alussa ohjaajan, nuoren sekä minun kanssani laadittu elämänhallintakaavake, asettivat haasteet toiminnalleni, joissa korostui nuoren itsetunnon kohentaminen, opiskelupaikan saaminen sekä ruoanvalmistuksen että sitä kautta terveellisten elämäntapojen parantaminen. Nuori itse korosti kyseisiä asioita ja niitä lähdin nuoren kanssa kohtaamaan. Yhteistyö nuoren kanssa vaikutti nuoren opiskelupaikan vaihdokseen, jolla oli parantavia vaikutuksia opiskeluun. Ruokahuolto ja kiinnostus omaan hyvinvointiin säännöllisen ruoan takia myös edistyivät. Rohkeus lähteä laitoksen ulkopuolelle kanssani ja kohtaamaan erilaisia tilanteita, erilaisia ihmisiä voimaantui matkamme aikana, joka oli havaittavissa nuoren käytöksessä puheliaana ja osallistuvana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911280
www.theseus.fi/bitstrea...i_marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri tarjoaa tukihenkilö ja –perhepalvelua lastensuojelun asiakkaille. Tukihenkilötoiminnan ongelmana koettiin olevan vapaaehtoisten vähyys. Tukihenkilöä tarvitsevia lapsia ja nuoria on enemmän, kuin mitä tällä hetkellä on tarjota tukihenkilöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli palvelumuotoilulla kehittää tukihenkilötoimintaa tukihenkilökoulutuksen muokkaamisen, vapaaehtoisten sitouttamisen ja toimivan palautejärjestelmän luomisen avulla. Tavoitteena oli saada lisää sitoutuneita vapaaehtoisia tukihenkilötoimintaan mukaan näiden kehittämistoimien avulla. Tukihenkilökoulutusta päätettiin lähteä kehittämään muuttamalla sitä nettipohjaiseksi, sekä sitä myötä muokkaamaan nykyistä koulutusrunkoa. Tärkeäksi asiaksi todettiin sisällöllisesti hyvien palautteiden saaminen, joiden avulla tukihenkilökoulutusta pystyttäisiin parantamaan. Vapaaehtoisten sitouttamista lähdetään selvittämään kyselyn avulla toiminnassa olevilta tukihenkilöiltä. Palautejärjestelmä tullaan luomaan tukisuhteen kaikille osapuolille. Opinnäytetyö toimii työkaluna MLL:n Satakunnan piirin työntekijöille tukihenkilötoiminnan jatkuvassa kehittämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809243244
www.theseus.fi/bitstrea...viitanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kartoitettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin järjestämän porkkanapesätoiminnan merkitystä ja roolia Pormestarinluodon lasten elämässä. Tutkimuksessa huomioitiin myös lasten perheiden näkökulmat Porkkanapesän tarjoamasta toiminnasta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tavoitteena oli hankkia porkkanapesätoiminnasta ajantasaista tietoa ja huomioida erityisesti lasten mielipiteet. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tapaustutkimusta. Menetelminä käytettiin vanhemmille lähetettävää kyselylomaketta, lapsihaastattelua, toiminnallisia menetelmiä sekä havainnointia. Kyselylomakkeella kartoitettiin vanhempien mielipiteitä Porkkanapesän roolista lasten elämässä. Toiminnallinen tutkimusosa koostui neljästä eri toimintatuokiosta Porkkanapesässä. Piirtäminen, kehonkuvan rakentaminen, lauseiden täydentäminen sateenkaaritehtävässä, nallekortit ja loppurentoutus muodostivat lasten kanssa toteutettavan toiminnallisen tutkimusosuuden. Monipuolisella menetelmien käytöllä varmistettiin tulosten luotettavuus ja lapsilähtöinen vuorovaikutus. Toiminnallisten menetelmien viitekehykseksi valittiin sosialisaatioteoria ja sosiaalipedagogiikka. Lapsihaastattelu koostui yhdeksästä kysymyksestä, jotka tukivat toiminnallisia menetelmiä. Menetelmillä saatiin tietää, miksi Porkkanapesässä käydään ja mikä on sen tehtävä. Porkkanapesän rooli fysiologisten perustarpeiden tyydyttäjänä, vapaa-ajan ohjaajana ja turvallisina aikuiskontakteina oli tulosten keskeisin sisältö. Lapsilla ei ollut erityisodotuksia toiminnasta, vaan arkinen yhdessäolo ja tekeminen riittivät. Tutkimustuloksista johdettiin Maslowin tarvehierarkia -malliin perustuen kuvio Porkkanapesän roolista lasten vapaa-ajan kasvattajana. Porkkanapesällä oli tärkeä merkitys lasten elämässä, mutta kodin ja perheen tuki ja turva koettiin kuitenkin tärkeimmiksi. Tutkimuksella osoitettiin porkkanapesätoiminnan erityisyys ja tarpeellisuus lasten vapaa-ajan tukimuotona. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että tällaista toimintaa tuettaisiin ja lisättäisiin, ja että se saisi ansaitsemaansa arvostusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229414
www.theseus.fi/bitstrea...Tuulkari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tiivis kuvaus vapaaehtoisesta tukihenkilötoiminnasta ja siitä mikä auttaa tukihenkilöä jaksamaan vertaistukityössä syöpäpotilaiden kanssa. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa, jota Satakunnan syöpäyhdistys voi käyttää apunaan uusien tukihenkilöiden koulutuksissa sekä omien vapaaehtoisten tukemisessa. Opinnäytetyön tiedonantajina toimivat Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnan johtaja sekä pitkäaikainen vapaaehtoinen tukihenkilö. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksena. Tutkijat kävivät Satakunnan Syöpäyhdistyksen tiloissa kolme kertaa haastattelemassa tiedonantajia ja selvittivät, mikä on saanut pitkäaikaisen tukihenkilön jatkamaan työtään yli 20 vuotta. Tutkimuksessa käytettiin apuna teemahaastattelua. Haastattelun teemoissa käsiteltiin vapaaehtoisen tukihenkilön taustoja, koulutuksia, motiiveja, saavutuksia sekä Satakunnan Syöpäyhdistyksen tarjoamaa tukea. Haastattelu toteutettiin kevään 2017 aikana. Tutkimuksen tuloksena todettiin Satakunnan Syöpäyhdistyksen tukeneen tukihenkilön toimintaa ja jaksamista erilaisilla koulutuksilla, virkistystapahtumilla sekä palkinnoilla ja titteleillä. Pitkäaikaisen tukihenkilön on saanut jatkamaan työssään auttamisen halu, riittävä vapaa-aika, kiinnostus työhön, oma sairauskokemus sekä Satakunnan Syöpäyhdistyksen antama tuki.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313723
www.theseus.fi/bitstrea...Lahtinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyöni aiheena oli tukihenkilötoiminnan kehittäminen Porin vammaispalveluissa. Tukihenkilötoiminta on ollut vammaispalveluissa näkymätöntä toimintaa. Tukihenkilön tarve on nykyisin yhä useammin esillä asiakkaiden kuntoutus- ja palvelusuunnitelmissa ja palvelutarpeen arvioinneissa. Tukihenkilötoiminnan kehittämisen tarve nousi asiakkaiden tarpeista. Lisäksi työntekijöillä oli myös tarvetta selventää palvelun myöntämisen perusteita. Kehittämistyössä selvitin Porin vammaispalvelutoimiston asiakkaiden tukihenkilötarvetta. Aikaisempien projektien ja kirjallisuuden kautta selvitin myös tukihenkilötoiminnan näkyvyyttä ja vaikutusta vammaisten henkilöiden sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnoissa sekä yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä. Kehittämistyön prosessi alkoi tutustumalla tukihenkilötoimintaan liittyvään aineistoon. Prosessi eteni aihealueen tietoperustan näkökulman avulla eri kehittämisen lähestymistapojen valitsemiseen ja toteuttamiseen. Prosessi päättyi tulosten saamiseen ja tukihenkilömallin kehittämiseen. Kehittämistyössä käytin pohjana tutkimuksellisen kehittämisen menetelmää. Kehittämisessä käytin lähestymistapana toimintatutkimuksellista mallia, joka sisälsi havainnointia, kyselyn, haastattelun menetelmät sekä yhteisöllisessä menetelmässä toteutin oppimiskahvila ja tulevaisuusverstas työskentelyä. Toimintatutkimuksellisen prosessin aikana aineistoja kerättiin niin, että huomioitiin sekä asiakkaiden, työntekijöiden että tukihenkilöiden näkökulmia. Kehittämistyön kaikki aineisto kerättiin vuosien 2013 - 2014 aikana. Kehittämisprosessin aikana toteutin Porin vammaispalveluiden asiakkaille asiakastyytyväisyyskyselyn. Teemahaastattelun avulla selvitin Porin vammaispalveluiden työntekijöiden näkemyksiä Porin vammaispalveluiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä. Lisäksi järjestin tukihenkilöille kehittämispäivän, jonka tuotokset dokumentoitiin. Kehittämisprosessissa sain monesta eri näkökulmasta ideoita tukihenkilötoiminnan toimintamallin kehittämiseen. Kehittämistyön tuloksena luotiin tukihenkilötoimintamalli, joka sisälsi palveluprosessin kuvauksen. Mallin tarkoituksena on tukea asiakaslähtöistä toimintaa ja olla työntekijöiden työvälineenä tukihenkilötoiminnan suunnittelussa ja toteutumisessa.