Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 150
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019319
www.theseus.fi/bitstrea...ne_Irina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
IMO:n Marpol (the International Convention for the Prevention of Pollution From Ships) 73/78- yleissopimus määrittelee alukset, joissa tulee olla kansallisen meren-kulkuviranomaisen hyväksymä SOPEP- manuaali (Shipboard Oil Pollution Emer-gency Plan). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa NLC Ferry Oy Ab:n 1.1.2013 liikennöintinsä merenkurkussa aloittaneelle m/s Wasa Expressille valmiussuunnitelma öljyvahingon varalta. Manuaalissa on kuvattu toimenpiteet eri syistä tapahtuneiden öljyvahinkojen välttämiseksi, torjumiseksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi. SOPEP kuuluu joukkoon manuaaleja, joita aluksella tulee olla turvallisuuden parantamisen ja riskien minimoimisen tähden. The International Maritime Organisation (IMO) vaatii, että jokaisella kooltaan 400 brutto tonnia tai enemmän olevalla aluksella tulee olla SOPEP. Valmiussuunnitelmaan vaadittu sisältö määritellään MARPOL yleissopimuksen liitteessä I määräyksessä 37. SOPEP muodostaa olennaisen osan kansainvälisestä öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevasta todistus-kirjasta (IOPP certificate). Manuaali sisältää mm. päällikön vastuut sekä yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat eri tilanteissa tapahtuville öljypäästöille. Yksi tärkeimmistä manuaalissa ilmenevistä päällikön velvollisuuksista on ilmoitusvelvollisuus öljypäästön sattuessa tai sen riskin ollessa ilmeinen. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu mm. sellaisen laitteiston rikkoutuminen, joka johtaa aluksen turvallisen navigoinnin vaarantumiseen eli peräsinkonevauriot sekä sähköjärjestelmän ja keskeisten navigointivälineiden rikkoutuminen. (MEPC. 54(32).) Lähtökohta suunnitelmaa tehdessä oli saada siitä mahdollisimman käyttäjäystävälli-nen ja helposti ymmärrettävä. Manuaalia tehdessä järjestettiin useita erilaisia harjoi-tuksia aiheesta käyttökelpoisuuden takaamiseksi. Tämä opinnäytetyönä tehty SOPEP- manuaali on luokan hyväksymä sekä Trafin tarkastama ja käytössä m/s Wasa Expressissä. Manuaalia arvioidaan ja päivitetään jatkuvasti, jotta voidaan taata, että se on ajan tasalla ja toimiva käytännössä. Opinnäytetyössä on viimeisin päivitetty versio Wasalinelle muokatusta öljyvahinkovalmiussuunnitelmasta.
Rolling bearing damage : recognition of damage and bearing inspection Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503263574
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Susan.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta leikkaussalin aseptiikka. Opinnäytteen tarkoituksena oli etsiä ajantasaista tutkimustietoa hyvistä aseptiikan käytännöistä intraoperatiivisessa toiminnassa. Työn taustalla oli tavoite tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa Satakunnan keskussairaalan leikkausosaston käyttöön. Aseptiikka tarkoittaa erilaisia toimia ja tapoja, joilla infektioiden syntyminen pyritään torjumaan. Aseptiikan tarkoituksena on suojata niin potilaita kuin henkilökuntaa mikrobeilta. Leikkausosastolla infektioiden torjunta on yksi toiminnan päätavoitteista, ja se voidaan jakaa viiteen osaan: käsihygieniaan, suojaimien käyttöön, työskentelytapoihin, pisto- ja viiltovammojen välttämiseen sekä välineiden käsittelyyn. Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu tapahtui Medic-, PubMed-, Sience direct- ja Melinda -tietokantoja käyttämällä. Aineiston haku tapahtui 2014 kevään ja syksyn aikana. Tutkimusaineistoksi valitsin 5 tutkimusta ja yhden artikkelin, jotka käsittelevät monipuolisesti aseptiikkaa. Mukana olevien tutkimusten aiheina olivat hoitokäytäntöjen kartoitukset, käsien desinfektio, käsineiden pukemismenetelmät ja rikkoutumiset sekä hiussuojusten ja hengityssuojien käyttö. Hoitokäytäntöjen kartoitus tutkimuksesta ilmeni henkilökunnan tieto toimintaperiaatteista, mutta tieto ei aina yltänyt käytännön tasolle. Parantamisen varaa oli muun muassa kirurgisen käsien desinfektion toteutumisessa. Tuloksen parantamiseksi huomiota tulisi kiinnittää riittävään desinfektioaineen määrään sekä hieromiseen tarpeeksi laajasti ja pitkään. Tutkimuksissa käsineiden rikkoutumiset näyttivät lisääntyvän reilusti 2 tunnin käytön jälkeen. Tämän takia steriilit käsineet tulisi vaihtaa vähintään 2 tunnin välein. Indikaatiokäsineet näyttivät myös lisäävän rikkoutumisten huomaamista merkittävästi. Steriilien käsineiden pukemista koskevassa tutkimuksessa suljetulla menetelmällä pukeminen osoittautui suositeltavammaksi, kuin avoimella menetelmällä pukeminen. Avoin menetelmä kontaminoi helpommin käsineen varren sisäpuolen, joka saattaa olla mahdollinen riski. Artikkeli hiussuojuksista osoitti, että hiussuojukset vähentävät leikkaussalin ilmasta löydettävien bakteerien määrää ja vähentävät infektioiden riskiä. Hiukset ja korvat tulisi tämän takia olla kokonaan peitettyinä. Leikkaussalin epästeriilin henkilökunnan suu-nenäsuojusten käytöllä tai käyttämättömyydellä ei tutkimuksessa näyttänyt olevan merkittävää yhteyttä leikkaushaavainfektioihin.
Hakkeroinnin torjunta : uusimmat salaisuudet ja ratkaisut Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818787
www.theseus.fi/bitstrea...ja-maija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
INFEKTIOIDEN TORJUNTA – TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE Ahola, Milja-Maija Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma marraskuu 2013 Ohjaaja: Kanerva, Anne-Maria Sivumäärä: 26 Liitteitä: 2. Infektioiden torjunta - toimintaohjeet hoitohenkilökunnalle, Ohje eristys-potilaan omaiselle Asiasanat: infektio, torjunta, toimintaohjeet, hoitohenkilöstö, omaiset (YSA) ____________________________________________________________________ Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä laadittiin toimintaohjeet tavanomaisista varotoimista ja potilaan eristämisestä hoitohenkilökunnalle ja toimintaohje käsihygieniasta ja vierailusta eristyspotilaan luona eristyspotilaan omaisille. Yhteistyötahona projektissa toimi Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) sairaalan osasto 2. Toimintaohjeet laadittiin kansallisten ja erityisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin ohjeiden pohjalta, sillä yhteistyötaho kuuluu tähän sairaanhoitopiiriin. Toimintaohje laadittiin lisäämään potilasturvallisuutta. Hoitohenkilökunnan osaami-nen infektioiden torjunnassa on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Omaisten ohjeen tarkoituksena oli hälventää pelkoja ja harhaluuloja eristyspotilaita kohtaan ja rohkaista heitä vierailemaan omaisensa luona myös eristystoimien aikana. Toimintaohje henkilökunnalle sisältää ohjeet tavanomaisista varotoimista, joihin kuuluu käsihygienia, suojainten käyttö, aseptiikka ja verivarotoimet. Ohjeessa käsitellään erilaiset eristysmuodot; kosketuseristys, pisaraeristys, ilmaeristys ja suojaeris-tys, sekä kunkin eristystyypin käyttöaiheet. Ohje omaisille sisältää ohjeet oikeanlai-sesta käsihygieniasta ja yleisiä ohjeita vierailusta eristyspotilaan luona. Kummassakin ohjeessa on kirjallisten ohjeiden lisäksi kuvallisia ohjeita. Ohjeet on hyväksynyt yhteistyötahon hygieniahoitaja. Ohjeet ovat kirjallisessa ja sähköisessä muodossa ja tulevat osaston käyttöön loppuvuonna 2013. Tuotoksesta saatiin lyhyt, mutta kaiken oleellisen kattava kokonaisuus, joka koettiin osastolla selkeäksi ja helppolukuiseksi. Tosin kattavaa arviointia ei vielä voi tehdä, sillä toimintaohje ei ole vielä osastolla käytössä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315307
www.theseus.fi/bitstrea...Nieminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien käsihygienian toteutumista Satakunnan keskussairaalan osastolla KM4. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi osaston käsihygienian kehittämisessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla käsihygienian eri osa-alueita ja niiden toteutumista osastolla kahtena päivänä huhtikuussa 2011. Havainnoituja osa-alueita olivat suojakäsineiden käyttö, käsien saippuapesu- ja desinfektio, kynsien pituus ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käyttö. Havainnointitilanteita kertyi yhteensä 24. Opinnäytetyön tulokset olivat pääsääntöisesti hyvät. Erityisesti tulokset käsikorujen ja suojakäsineiden käytössä olivat hyviä. Hoitohenkilökunnan kynsien pituudesta ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käytöstä huolehtiminen oli suositusten mukaista. Suojakäsineitä käytettiin 85 %:ssa tilanteista, kun oltiin kosketuksissa veren, kehon nesteiden ja eritteiden kanssa. Lisäksi suojakäsineet olivat kertakäyttöisiä sekä potilas- ja työvaihekohtaisia 85 %:ssa tilanteista. Käsien saippuapesu oli osastolla vähäistä, joten voidaan olettaa, että käsihuuhteen käyttö on korvannut saippuavesipesun suositusten mukaisesti. Kuitenkin osastolla esiintyneissä havainnointitilanteista selvisi, että käsien saippuapesuun käytetty aika oli liian lyhyt. Käsien desinfektiossa tulokset olivat vaihtelevampia. Oikein kädet desinfioitiin vain 16 %:ssa tilanteista. Käsien desinfektiotekniikkaa tarkasteltaessa nousi myös esiin, että sormenpäiden desinfiointi ei toteutunut 82 %:ssa havainnointitilanteista. Lisäksi 61 %:ssa tilanteista käsiä ei desinfioitu ehjän ihon tai potilaan lähiympäristössä olevien hoitovälineiden koskettamisen jälkeen. Myös käsien desinfektioon käytetty aika oli liian lyhyt. Käsihygienia on hoitotyön osa-alue, jolla on suuri merkitys potilasturvallisuudessa. Käsihygienian ylläpitäminen ja kehittäminen on aina ajankohtaista kaikille potilastyötä tekeville hoitajille. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan jatkossa käyttää hyväksi käsihygienian kehittämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823098
www.theseus.fi/bitstrea...-Kulmala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ehkäistä MRSA-tartuntoja ja miten otetaan MRSA- näyte teknisesti ja aseptisesti oikein tehostetussa palveluasumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla voidaan yhdenmukaistaa käytäntöjä tartuntojen ennaltaehkäisyssä ja näytteenotossa sekä edistää hoitohenkilöstön ymmärrystä MRSA-bakteerista ja yhtenäisten hoitokäytäntöjen merkityksestä hoidettaessa MRSA-kantajaa. Opinnäytetyön tilaaja oli tehostettua palveluasumista järjestävä Kartanokoti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin seuraavista sähköisistä tietokannoista Medic, PubMed, Cinahl, Terveysportti, Duodecim oppiportti, Google Scholar ja SAMK Finna. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Tutkimusaineisto koostui kahdestakymmenestäkolmesta lähteestä, Käyttämämme aineisto oli julkaistu vuosien 2011–2022 välisenä aikana ja lähteiden luotettavuus arvioitiin KATSE-työkalun avulla. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin sisällön analyysiä. Katsauksen perusteella MRSA-tartuntojen ennaltaehkäisyyn tehostetussa palveluasumisessa vaikuttivat yhtenäiset toimintamallit, hyvä tiedonkulku ja viestintä, tehostetut infektiontorjuntatoimet, arjen perustoimintojen ohjeet, käytännöt ja niihin sitoutuminen sekä asukkaan ja hänen läheistensä ohjaus. Katsauksen tulosten perusteella teknisesti oikein otetussa näytteessä huomioitiin tarvittavat välineet, oikea näytteenottokohta- ja ajoitus, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä oikeanlaisen näytteen säilyttämisen ja kuljettamisen. Aseptisesti oikein otettu näyte piti sisällään kosketusvarotoimien noudattamisen asiakkaan sekä ottajan kannalta sekä näytteen laadun aseptisen turvaamisen. Jatkotyöskentelyn haasteena voi olla se, miten näistä kootaan toimintaohje, johon henkilökunta sitoutuu. Opinnäytetyötämme voi tulevaisuudessa hyödyntää yhdenmukaisen toimintamalli ohjeistuksen suunnittelemisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822860
www.theseus.fi/bitstrea...la-maari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimii Prepon Oy. Prepon Oy on rakennushankkeiden asiantuntija- ja hallintatehtäviin erikoistunut yritys. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä laadittiin jälkivahinkojentorjuntasuunnitelma sekä lätäkkökartta mahdollisten työmaa-aikana syntyvien vesi-, palo- ja öljyvahinkojen varalle mittavaan saneerauskohteeseen, jossa Prepon Oy toimii projektinjohtopalvelun toteuttajana. Jälkivahinkojentorjunnalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä rakennuksen tai sen piha-alueiden saneerausaikana tapahtuneiden vahinkojen mahdollisesti jälkikäteen syntyvien ongelmien suunnitelmallista ehkäisemistä. Opinnäytetyön tietopohja keskittyy määrittelemään mitä yleisesti jälkivahinkojentorjuntasuunnitelmassa käsiteltävät vahingot ovat ja mitä asioita jälkivahinkojentorjuntasuunnitelmassa tulee huomioida. Lisäksi opinnäytetyössä avataan suunnitelman liitteeksi tulevan lätäkkökartan sisältöä ja ylläpitoprosessia. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa raportoidaan miksi ja miten case-kohteen jälkivahinkojentorjuntasuunnitelma ja lätäkkökartta toteutettiin ja miten case-kohteen jälkivahinkojentorjuntasuunnitelman hyväksytysprosessi eteni. Valmis jälkivahinkojentorjuntasuunnitelma otettiin käyttöön opinnäytetyön case-kohteessa, sitten kun sille oltiin saatu case-kohteen kosteudenhallintakoordinaattorin ja sisäilmanlaadunvarmistuskonsultin hyväksyntä. Case-kohteen lätäkkökarttaa on tarkoitus ylläpitää ja päivittää aina saneeraushankkeen luovutukseen saakka.
Maaperän radonpitoisuuden huomioiminen uudisrakennuksen pohjarakennuslausunnossa Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002242693
www.theseus.fi/bitstrea...alo_Kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of the thesis was to resolve how the radon concentration of soil is observed in the statement of foundation engineering of a new building. Long-term exposure to radon in the building’s indoor air causes the risk of lung cancer and therefore radon should be observed as early as possible in the construction process. In addition, different norms and rules require that radon is observed in design and construction of a building. The second purpose of the thesis was to develop a possible business within the sector of soil radon measurement. In this study, the health effects caused by radon were investigated, as well as radon-related laws, norms and rules. In addition, existing measurement results of indoor radon concentrations in the Pori and Satakunta area were reviewed. Research data from STUK (Radiation and Nuclear Safety Authority) were used to evaluate on indoor radon concentrations in small houses and soil maps from GTK (Geological Survey of Finland) were used to estimate potential areas of high radon concentration. In the thesis, different existing methods for measuring the radon concentrations of soil were investigated and the most suitable measurement method and equipment for business purposes were chosen. From this method field study guidelines for soil radon measurement according to ISO 11665-11 standard were prepared. At the end of the thesis existing solutions for radon control of a new building were reviewed. There is still limited number of measurement results of indoor radon concentrations available by STUK in Pori and Satakunta area. These results don’t completely determine the radon concentration of an individual building site. Radon is always present everywhere in the soil to some extent. The only way to determine a building site’s radon concentration is to measure it from the soil before construction. Unless the radon concentration cannot be measured directly from the soil, a good solution to combat indoor radon levels in residential buildings (either residence or workplace) could be: regardless of the location of the building site, the foundations of all new buildings will be carefully sealed and freely ventilated radon pipelines will be installed into the foundation, especially to those buildings with ground slab. The foundation type of the building to be constructed is not always known at the time of preparing the statement of the foundation engineering for the new building. It’s therefore difficult to determine the need for a certain type of radon protection. For example, in a building with a ventilated base or an edge-reinforced slab, even careful sealing of the structures with mechanical supply and exhaust ventilation, might already be sufficient protection against radon risks.