Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 51
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100115733
www.theseus.fi/bitstrea...ahulkari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli toimeentulotukikäytäntöjen kehittäminen Sastamalassa. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten Sastamalan sosiaalikeskuksen toimeentulotuen asiakkaat haluaisivat kehittää toimeentulotukikäytäntöä Sastamalassa, mitä he kokivat tämän hetkisessä käytännössä hyvänä ja mitä huonona. Lisäksi selvitettiin kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat palveluun kokonaisuudessaan ja kuinka pitkiä toimeentulotuen asiakkuuksia Sastamalassa vastaajilla oli. Työn tavoitteena oli koota ja arvioida saatuja kehittämisehdotuksia työn tilaajalle. Tutkimuksessa toimeentulotukikäytännöillä tarkoitetaan sellaisia toimeentulotuen hakemiseen, ratkaisemiseen ja saamiseen liittyviä asioita ja menettelytapoja, jotka ovat kunnan/kuntayhtymän/kaupungin itse päätettävissä ja järjestettävissä. Näin ollen tutkimuksessa ei siis keskitytä tarkastelemaan esimerkiksi toimeentulotuen perusosien määrää koskevia mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia, koska perusosien määrät ovat valtakunnallisesti määritetyt ja sidottu kansaneläkeindeksiin. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kevään 2013 aikana. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa käsiteltiin toimeentulotuen myöntämisperusteita ja asiakaslähtöistä kehittämistä sekä tutkimusosuudesta, mikä sisälsi asiakaskyselyt, aikuissosiaalityön tiimin haastattelut ja niiden analysoinnin. Asiakaskyselyt lähetettiin toimeentulotukipäätösten mukana kolmen kuukauden ajan ja niihin vastattiin nimettömästi. Vastaajien taustatietoja kysyttiin tarkoituksella vähän, jotta vastaajia ei pystynyt vastauksista tunnistamaan. Tällä haluttiin rohkaista mahdollisimman monia vastaamaan kyselyyn. Aikuissosiaalityön tiimin haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla, jonka jälkeen ne litteroitiin ja analysoitiin. Haastatteluissa kysyttiin, mitä kehittämisehdotuksia työntekijät olivat asiakkailta kuulleet. Aikuissosiaalityön tiimiin kuului kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaalityön palveluohjaajaa sekä viisi etuuskäsittelijää. Pääpaino tutkimuksessa oli asiakkaiden mielipiteiden esiin tuominen. Aikuissosiaalityön tiimin haastattelu oli suunniteltu tehtäväksi siltä varalta, jos vastauksia ei olisi tullut asiakkailta tarpeeksi. Tämä huoli osoittautui kuitenkin aivan turhaksi, kyselylomakkeita palautui yhteensä 85 kappaletta. Tutkimuksella saatiin selville, että Sastamalan sosiaalikeskuksen asiakkailla on paljon tietoa ja kehittämisehdotuksia. Työntekijöiltä saadut haastattelut kertoivat samaa kuin mitä asiakaskyselytkin; henkilökohtainen vastaanotto koetaan usein kirjallista käsittelyä paremmaksi. Asiakkaat toivoivat, että palvelua kehitettäisiin siihen suuntaan, ettei toimeentulotuen käsittelijä vaihtuisi joka kuukausi, vaan oman toimeentulotukihakemuksen käsittelisi aina sama käsittelijä tai hänen työparinsa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012505
www.theseus.fi/bitstrea...en_Nelli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to find out what effects the reform of the Social Assistance Act 2017 and especially the Kela transfer of social assistance has had on the work of guardianship assistants in the Guardianship Office of Pirkanmaa. The aim of the thesis was also to find out how the Kela transfer has been successful from the point of view of guardianship assistants. The thesis was carried out by using a research method of empirical legal studies. On The theory, part of the thesis consisted of the treatment of public Guardianship and the whole of social assistance. The topics have been addressed through up-to-date legislation and legal literature. Qualitative research was used as the research method in the work. The research material was collected from guardianship assistants of the Guardianship Office of Pirkanmaa through interviews. Based on the research results, the most important themes were the increase in electrification, discretion in the processing of social assistance applications, and equal treatment of principals. Based on the results of the research, it can be stated that the Kela transfer of social assistance as a whole has been a positive thing from the point of view of guardianship assistant, and in many ways, the Kela transfer has affected the work of guardianship assistant.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178828
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Elina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perustoimeentulotuen muutoksen myötä syntyneen palveluneuvojan ammattikunnan roolia ja tehtävänkuvaa toimeksiantajana toimineen Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön palveluissa sekä selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla heidän työtyytyväisyyttään ja mielipiteitä perustoimeentulotuen siirron tuomista muutoksista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin toimeentulotuen perusteita: mistä tuessa on kyse, kenellä siihen on oikeus ja millainen sen rakenne on. Lisäksi esiteltiin palveluneuvojan työtä rajaavaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä ja tuotiin esille perustoimeentulotuen muutoksen tarkoitus ja tavoitteita sekä keskeisimmät toimeentulotukilain muutokset. Puhelin- ja sähköpostikyselyllä selvitettiin Sarviksen sosiaaliaseman organisaatiorakenteessa tapahtuneita muutoksia ja palveluneuvojien tehtäviä. Kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa strukturoiduista kysymyksistä, saatiin vastauksia palveluneuvojien kokemuksista, työtyytyväisyydestä ja mielipiteistä. Kysymyksin selvitettiin muun muassa työn haastavuutta, mielekkyyttä ja stressaavuutta. Tyytyväisyyden astetta pyydettiin arvioimaan yleisesti perustoimeentulotuen siirrosta aiheutuneisiin muutoksiin työelämässä sekä tarkemmin työhön liittyviin seikkoihin, kuten työtehtäviin, esimiestyöhön ja työaikaan. Mielipiteitä kysyttiin sekä työyhteisöön ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista, että Kela-siirtoon liittyvistä väittämistä. Kysely sisälsi kysymyksiä myös ammattinimikkeeseen, työtehtäviin ja odotuksiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää keskiarvoja ja vastausten hajonneisuutta koko ryhmän osalta sekä ryhmien välisiä eroja vertaillen. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 13 palveluneuvojaa 17:sta. Huolimatta toimeentulotuen muutoksen aiheuttamista merkittävistä muutoksista, tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että muutokseen oltiin enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä. Huomioitavaa kuitenkin oli, että useammassa kyselyssä esiintyneestä asiasta sosiaalipalvelujen neuvonnassa oltiin keskimäärin enemmän samaa mieltä ja tyytyväisempiä kuin omatyöntekijäpalvelussa. Ongelmakohtana erottui muuttunut työaika ja siihen liittyvä palkkaus. Ne olivat selviä tyytymättömyyden aiheuttajia. Työyhteisöön liittyvät asiat koettiin positiivisina.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302011963
www.theseus.fi/bitstrea...us_elisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vuoden 2011 toimeentulotukipäätösten oikaisuvaatimusten rakennetta Tampereella. Toimeksiantajan toiveena on selvittää oikaisuvaatimusten sisältöä, jotta niiden määrää voitaisiin tulevaisuudessa pyrkiä vähentämään ja auttaa avopalveluita kehittämään toimeentulotukihakemusten ja oikaisuvaatimusten käsittelyyn liittyvää työtä. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään toimeentulotuen perusteita: oikeutta toimeentulotukeen, toimeentulotuen rakennetta, myöntämisperusteita, toimeentulotukipäätöksen sisältöä ja muutoksenhakua toimeentulotukipäätökseen. Tutkimusosuudessa analysoidaan Tampereella vuoden 2011 toimeentulotukipäätöksiin tehdyt oikaisuvaatimukset. Analysoinnilla pyritään selvittämään oikaisuvaatimusten rakennetta, kuten tyytymättömyyden aiheet, oikaisuvaatimusten´jakaantuminen alueittain sekä jatkovalitukset hallinto-oikeuteen. Tutkimusmateriaalina käytetään kirjallisuuden lisäksi oikaisuvaatimuksia, toimeentulotukipäätöksiä ja –laskelmia sekä jaoston päätöksiä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että oikaisuvaatimusten määrään ei vaikuta mikään suuri yksittäinen tekijä. Työntekijöiden ammattitaito, riittävä perehdytys ja yhtenäisten työkäytäntöjen puuttuminen voivat vaikuttaa oikaisuvaatimusten määrään. Lisäksi asiakkaiden yleinen tyytymättömyys toimeentulotukipalveluihin lisää todennäköisesti oikaisuvaatimusten määrää, vaikka niistä tehtävät tyytymättömyydenilmoitukset eivät kuulu oikaisuvaatimusmenettelyn piiriin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728834
www.theseus.fi/bitstrea...astMaria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä Kansaneläkelaitoksen etuuksia 18–25-vuotias yksinasuva työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta tai huollettavia lapsia voi saada ja millaisin ehdoin sekä miten myönnetyt etuudet vaikuttavat toisiinsa. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten yleisen edunvalvontatoimiston edunvalvontasihteeri työssään hakee näitä etuuksia ja mitä hänen tulee huomioida erilaisten etuuksien kohdalla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, jolla ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan halutaan ymmärtää tutkimuskohdetta ja selvittää tutkittavan asian sisältöä ja merkitystä. Opinnäytetyön aineistona käytettiin pääasiassa lakeja, niihin liittyviä Hallituksen esityksiä, Kansaneläkelaitoksen julkaisuja sekä aiheeseen liittyvää oikeudellista kirjallisuutta. Teoriaosuudessa käytiin läpi holhoustoimilakia (442/1999) sekä Kelan etuuksia pääpiirteittäin, jotta saatiin kokonaiskuva 18–25-vuotiaan työttömän etuuksista ja edun-valvonnan merkityksestä. Kelan etuuksien osalta käsiteltiin perustoimeentulotukea, laki toimeentulotuesta (1412/1997), yleistä asumistukea, laki yleisestä asumistuesta (938/2014), peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, työttömyysturvalaki (1290/1997) sekä sairauspäivärahaa, sairausvakuutuslaki (1224/2004).
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910793
www.theseus.fi/bitstrea...alaMervi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten perustoimeentulotukipäätökseen voi hakea oikaisua ja miten päätösten oikaisumenettely etenee. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön avulla perustoimeentulotuen oikaisuvaatimuksista, niiden käsittelystä sekä taustalla vaikuttavasta lainsäädännöstä muodostuu selkeä ja ymmärrettävä kuva. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen, koska tutkimus perustui aineiston analyysiin ja tulkintaan. Tutkimushetkellä aihe oli varsin uusi, koska perustoimeentulotuki oli ollut Kelan myöntämänä etuutena vasta vuoden. Tutkimusote oli laadullinen, koska siinä pyritään ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti. Lähdeaineistona käytettiin voimassaolevaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja viranomaissivustoja. Perustoimeentulotuesta on säädetty toimeentulotukilaissa. Toimeentulotukilaki toteuttaa osaltaan perustuslain 19 §:n 1 momenttia, joka sääntelee oikeutta sosiaaliturvaan. Kelan antamasta perustoimeentulotukipäätöksestä voi tehdä valituksen eli oikaisuvaatimuksen, joka ratkaistaan Kelan oikaisuvaatimuskeskuksessa. Opinnäytetyön alkuosa käsitteli toimeentulotukioikeutta ja sen rakennetta. Seuraava osio käsitteli oikaisuvaatimuksen hakemista, käsittelyä ja jatkovalituksen tekemistä. Työn loppuosassa kerrottiin siitä, miten oikaisuvaatimusprosessi käytännössä etenee oikai-suvaatimuskeskuksessa ja miten oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen voi hakea muutosta.