Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 111
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810233707
www.theseus.fi/bitstrea...ila_Jani.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin, minkälaisia ratkaisuja GSM-verkon yli tapahtuvaan etävalvontaan ja -ohjaukseen on tarjolla, ja mitä tekniikoita järjestelmät käyttävät datansiirtoon. Tavoitteena oli, että älyverkkolaboratorioon rakennetaan sopiva testiympäristö, jossa voi demonstroida tällaisen järjestelmän toimintaa. Työn alussa perehdyttiin GSM-verkon datasiirtotekniikoihin, niiden toimintaperiaatteeseen ja nopeuteen, sekä olemassa oleviin etävalvontajärjestelmiin. Työn lopussa esitettiin kiinteistöjen etävalvontaan ja -ohjaukseen sopivan järjestelmän kokoaminen, konfigurointi ja käyttö, joka toteutettiin ja testattiin älyverkkolaboratoriossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112918972
www.theseus.fi/bitstrea...u_Niklas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä tulisi tehdä, jotta Boliden Harjavalta Oy olisi kykenevä aloittamaan ISO/IEC 27001-tietoturvastandardin sertifiointiprosessin. Katsastetaan yksityiskohtaisesti standardin sisältö ja sen vaatimukset, sekä käydään läpi nykyisen tietoturvan taso ja sen dokumentointi. Dokumentointia verrataan standardin vaatimuksiin ja ryhdytään kehittämään sitä edelleen. Hankkeen perinpohjainen ajatus on saada Boliden Harjavallalle tietoisuus standardista ja valmistella pohja mahdolliselle sertifikaatille tulevaisuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259675
www.theseus.fi/bitstrea...d_Miikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Android on tällä hetkellä suosituin mobiilikäyttöjärjestelmä, ja sitä käytetään erilaisissa laitteissa kuten puhelimissa, taulutietokoneissa ja televisioissa. Androidin etu muihin mobiilikäyttöjärjestelmiin nähden on sen ohjelmistokehityksen helppous ja edullisuus. Lisäksi tarjolla on ilmaiset kehitystyökalut sekä tuki ohjelmiston tuomiseksi maailmanlaajuisille markkinoille. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan case-menetelmällä ohjelmistokehitystä Android-ympäristössä. Työn aikana kehitetään sovellus nimeltä Ostoslista – Säästä rahaa kaupoilla. Tarkoituksena on kehittää sovellus, jonka avulla käyttäjä pystyy syöttämään sovellukseen tuotteiden hintoja eri kaupoissa, jolloin ostoslistaa tehdessä sovellus suosittelee käyttäjälle edullisinta kauppaa. Sovelluksessa on asetus, jolla hinnat ja kaupat voi kytkeä pois käytöstä, jolloin sovellusta voi käyttää tavallisena ostoslistana. Sovelluksessa on myös tuki Android Wear -älykellolle, jonka avulla käyttäjä näkee ostoslistan suoraan kellostaan, mikä vapauttaa kädet ostosten tekemiseen. Työn tuloksena saatiin osoitettua, että Android sopii erinomaisesti mobiililaitteiden ohjelmistokehitykseen. Kehitetty ohjelmisto toimii, ja se on saatavilla Google Play Kaupasta. Ainoa ulkoisesti maksettu korvaus on 25 USD rekisteröitymisestä viralliseksi sovelluskehittäjäksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203223850
www.theseus.fi/bitstrea...hristian.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The importance of Hyperconverged Infrastructure (HCI) and Disaster Recovery (DR) grows ever larger. The demand for networks keeps increasing, but the knowledge of building these systems does not follow as rapidly. As DR is a list of plans to regain access for IT infrastructure after downtime causing events, this thesis will focus primarily on system recovery. The goal of this thesis was to give insight to HCI and DR and how these processes can be automatized, as well as show the importance of backups and DR plans in the networking environment. This thesis explained both HCI and DR in detail with explaining the intricacies of both systems, trying to highlight their strengths, but also to show their weaknesses. DR was a major part of this thesis, trying to place importance in having one in a network system and how DR can be automatized in a closed network. The thesis concluded that HCI and DR play a major part in creating a scalable and secure networking environment. HCI allows the system to keep scaling and dynamically allocating resources wherever its possible. DR gives a layer of protection to the system, preventing data loss and minimizing downtime in case of a disaster scenario.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901301256
www.theseus.fi/bitstrea...ja_Marko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tavoitteena oli suunnitella laajennettavissa oleva, sekä vuorovaikutteinen verkkokamerapalvelu ja palvelun tarjoavat verkkosivut osakeyhtiö Westmedia Oy:lle. Työn eri vaiheita olivat tekniikan tutkiminen, tarkoitukseen sopivan verkkokameran valinta ja lopuksi palvelun toteuttaminen. Työn aikana otettiin selvää myös kuvaamista koskevista säännöistä ja videokuvan siirrosta tietoliikenneverkoissa. Ensimmäiseksi hankittiin tarkoitukseen sopiva verkkokamera ja opiskeltiin sen käyttöönottoon liittyvät asiat. Hankittiin Sony SNC-RZ25P-merkkinen kamera, josta otettiin käyttöön ainoastaan palvelun kannalta oleellisimmat ominaisuudet ja testattiin niiden toimintaa käytännössä. Kamera tuli ulkokäyttöön, joten sille hankittiin myös ulkoilmaasennuksen mahdollistava kamerakupoli. Kupolin ja kameran asentamista harjoiteltiin ennen varsinaista käyttöönottoa. Varsinaisen kamerapalvelun toteuttamista varten yritys tarvitsi palvelulle sopivan laajakaistayhteyden, domain-palvelun, palvelinkoneen, verkkosivut ja asiaankuuluvan verkkolaitteiston. Palveluntarjoajaksi valittiin DNA Oy ja päätelaitteeksi saatiin käyttöön Cisco 877-merkkinen laajakaistareititin. Lopuksi suunniteltiin kamerapalvelun tarjontaa varten yrityksen verkkosivut. Kameravalvontaa ja yksityisoikeuksia koskevista lupa-asioista selvitettiin kuvausoikeuksia koskevat kohdat.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102416225
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jesse.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden laitteiden spesifikaatiota ja valmiuksia vastata SAMK:n suosituksiin BYOD-laitteiden hankinnassa. Tämä spesifikaatio luotiin vuonna 2017, kun SAMK siirtyi täyteen Bring Your Own Device-mallin mukaiseen laitepolitiikkaan. Laitekannan kartoitusta tehtiin käyttämällä Microsoft Office-pakettiin kuuluvaa Access-tietokantaohjelmistoa, johon kerättiin dataa BYOD Helpdesk-palveluita käyttäneiden opiskelijoiden laitteista heidän luvallaan. Näin luodulla laitekannalla pystyttiin tutkimaan laitetyyppiä, joka olisi käyttöasteeltaan keskimääräisesti suurin SAMK:n opiskelijoiden käytössä. Tämän työn perusteella tarkastellaan SAMK:n tietohallinnon vuonna 2017 luotua laitesuositusta ja samalla tehtiin kehitystyötä uuden laitesuosituksen luomiseksi. Toiseksi tutkittiin Satakunnan Ammattikorkeakoulun Porin kampuksen BYOD-klinikan tikettien, eli palvelupyyntöjen jakautumista kategorioittain esimerkiksi tulostuksen, WLAN-verkon eli langattoman verkon sekä yleisten opiskelun ohjelmistojen, kuten esimerkiksi Lokin kesken. BYOD-klinikka on ensimmäisen opiskeluvuoden opiskelijoilla suunnattu IT-Helpdesk-palvelu, joka ratkaisee opiskelijoiden yleisimpiä ongelmatilanteita. Työssä kartoitettiin palvelupyyntöjen jakautumista eri luokkiin jonka perusteella mahdollisten BYOD-koulutustilaisuuksien ja yleisen ohjeistuksen sisältöä voitaisiin optimoida opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097368
www.theseus.fi/bitstrea...ro_Judin.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli perehtyä suomalaisen Oras Oy:n Raumalla sijaitsevan tehtaan kokoonpanolinjastolle kehitettyyn tuotannon seurantamittariin ja sen toteuttamiseen vaadittaviin askeliin. Seurantamittari toteutettiin Visual Basic for Applications -ohjelmointikielellä Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmassa, ja ohjelmaa käytettiin kosketusnäyttöisellä taulutietokoneella. VBA-ohjelman tarkoitus oli kehittää ja modernisoida kokoonpanolinjastolla aiemmin käytössä ollutta laadullisen seurannan menettelyä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kehitetyn VBA-ohjelman elinkaarta sen alusta loppuun. Ensimmäiseksi kuvattiin yksityiskohtaisesti ohjelmointiprojektin taustat ja tehtaan kokoonpanolinjaston lähtötilanne, joiden jälkeen siirryttiin VBA-ohjelman suunnitteluun, rakentumiseen ja käytännön koekäyttöön todellisessa ympäristössä. Koekäytön jälkeen tarkasteltiin sen aikana ilmenneitä havaintoja, ja ohjelmaan vaadittavia muutoksia. Lopuksi ohjelmaan suunniteltiin ammattimainen ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, jota seurasi ohjelman jatkokehityksen mahdollisuuksien tarkastelu ja opinnäytetyön itsearviointi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809293306
www.theseus.fi/bitstrea...a%20Vesa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia SNMP version 3 -verkonhallintaprotokollaa ja sen soveltamista lähiverkossa Ciscoworks -ohjelmistotyökaluilla. Näitä varten koulun tietoliikenteen laboratorioon rakennettiin pieni testilähiverkko, jossa SNMPv3:a ja verkonhallintaohjelmia hyödynnettiin tämän verkon laitteiden hallintaan. Teoriaosuudessa perehdyttiin SNMP:n arkkitehtuuriin käyden läpi sen toimintaa verkossa ja esiteltiin sen peruselementit. Tässä osuudessa tarkasteltiin myös SNMP:n kehitys ensimmäisestä versiosta nykyisin käytettävään kolmanteen versioon, sekä RMON -tekniikka verkon kokonaisliikenteen valvontaan. Käytännön osuudessa tutustuttiin Cisco -laitteiden SNMPv3 -komentoihin ja konfigurointiin Ciscoworks -hallintaa varten. Ciscoworks Lan Management Solution -ohjelmien toiminta ja niiden pääpiirteet esiteltiin lyhyesti. Tämän jälkeen tarkasteltiin SNMPv3:n ja sen tietoturvaominaisuuksien hyödyntämistä LMS:n ohjelmilla, kuten hallittavien laitteiden ominaisuuksien ja asetusten noutamista ja muuttamista laitteessa. Myös SNMPv3:n pyyntö-, asetus- ja trap -sanomien rakennetta ja sisältöä purettiin tarkastelua varten. Saatuihin tuloksiin ja Ciscoworks -pohjaiseen verkonhallintaan oltiin tyytyväisiä. Ciscoworks LMS -ympäristö vaatii sen käyttäjältä pientä perehtymistä sen ohjelmien toimintaan, mutta nämä hallittaessa se antaa käyttäjälleen tehokkaat ja yksityiskohtaista tietoa tarjoavat työkalut niin pienten kuin suurtenkin lähiverkkojen tietoturvalliseen hallintaan. Ciscoworks LMS -ohjelmapakettia voidaankin käyttää verkonhallinnan opetusympäristönä.