Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 51
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135178
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Matti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of this thesis was to develop an internal logistics unit in the factory area in the annual maintenance standings. This included the development of the equipment warehouse, the development of the parking space, the practical development of laissez-passer licences and the AutoCAD programme, including the creation of a layout used during the 2023 annual maintenance stop at the factory. The theoretical part of the thesis examines the various processes and methods during the annual maintenance stoppage to complete the operation. The theoretical part also includes the ways in which information has been collected and analyzed. In the empirical part of the work, interviews have been used to obtain concrete information from the factory’s own staff and, the layout plan of the AutoCAD layout programme was developed in close cooperation with the factory’s service manager. The result was concrete solutions to avoid logistical bottlenecks in the future. A number of development targets and suggestions emerged during the work to improve safety and overall plant operational capacity.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810293761
www.theseus.fi/bitstrea...en_Mikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Insinöörityön tavoitteena oli tehdä Tammiston Puu Oy:n uuden pihakalustetehtaan sähkösuunnitelmat, sekä selvittää loistehon kompensoinnin kannattavuus. Kompensoinnin kannattavuuden selvittämiseksi yrityksen sähkön käyttöä mitattiin energiamittarilla. Sähkösuunnitelmat tehtiin CADS-sähkösuunnitteluohjelmalla, jossa on kaikki tarvittavat ominaisuudet sähkösuunnitelmien tekoon. Työ oli käytännönläheinen ja suurin osa työstä olikin sähköpiirustusten ja kaavioiden laatimista. Insinöörityön alkuosa käsittelee kompensoinnin ja loistehon teoriaa sekä tarkastelee energiamittarista saatuja mittaustuloksia. Mittaustuloksien pohjalta laskettujen laskelmien perusteella kompensoinnin hankkiminen osoittautui taloudellisesti erittäin kannattavaksi. Seuraava osio käsittelee sähkösuunnitteluun liittyviä asioita, joista suurimman painoarvon saa syöttökaapelin ja lähdön mitoittaminen. Loppuosa sisältää tietoa sähkölaitteistolle vaadittavista tarkastuksista ennen käyttöä ja käytön aikana yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna. Insinöörityön liitteenä ovat kaikki suunnitelmat ja piirustukset sekä sähköselitys, jotka tehtiin ja joiden perusteella lavatehtaan sähköistys on toteutettu.
Maailman kaunein : suomalaisen lasin kultakausi 1946-1965 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810303806
www.theseus.fi/bitstrea...la_Ilkka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Ulvilan tehtaan prosessiveden jäähdytysjärjestelmän rakenne sekä jäähdytysprosessista syntyvän lauhdutuslämmön ja tehon suuruus. Kohteen jäähdytysprosessista syntyvän lauhdelämmön määrä selvitettiin. Selvityksen jälkeen pohdittiin lauhdelämmön hyödyntämistä tehtaan B-hallin lämmittämiseen sekä rinnakkaista lämmitysvaihtoehtoa tukemaan lauhdelämmöstä jäävää lämmitysvajetta. B-hallin energiantarve ratkaistiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901281617
www.theseus.fi/bitstrea...me_Lassi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä työ on tehty Cargotec Finland Oy:n Tampereen yksikölle Kalmarille. Työn aiheena oli tehdastesteihin tarkoitetun testauslaitteen prototyypin suunnittelu ja toteutus. Myös testauksesta saatavien tulosten raportointi osana isompaa tehdastestauskokonaisuutta sekä laitteen käyttämisen opastus sisältyivät työhön. Työ helpottaa tehdastestausta ja parantaa varmuutta täysin toimivan kokonaisuuden toimittamiseksi. Työ keskittyi I/O tarkastuksiin osana isompaa tehdastestaus kokonaisuutta. Työssä testauskohteena oli etäohjauskonsoli. Työ aloitettiin määrittämällä testauslaitteeseen tarvittavat komponentit. Komponenttien saapumista edeltävänä aikana tehtiin suunnittelua ja tutkimustyötä. Komponenttien saavuttua edettiin toteutusvaiheeseen. Valmis testauslaite koostui Siemensin ohjelmoitavasta logiikasta ja kosketusnäytöstä. Kokonaisuus asennettiin iskunkestävään suojasalkkuun. Työn tuloksena saatua laitetta voidaa käyttää tehdastestauksen tukena ja konseptia jatkokehittää. Työn raportoinnissa asioita on yleistetty ja teknisiä yksityiskohtia esitetty Kalmarin kanssa sovituissa rajoissa.
Tecnomatix plant simulation : modeling and programming by means of examples Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016248
www.theseus.fi/bitstrea...maaAntti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tarkoitus oli saattaa Rauman tehtaan rasvavoitelukohteet kaikkien ymmärrettäväksi. Tarkoitus oli kerätä tarvittavat tiedot yhteen mappiin, jota selaamalla saa tarvittavan tiedon ennakkohuoltojen suoritukseen ja nopeaan ongelmanratkaisuun. Työ aloitettiin tekemällä SAP-listaus kohteista ja paikantamalla niiden olemassa oleva dokumentaatio. Tiedot tallennettiin uudelleen mappiin ja M-Files-tietojärjestelmään. Sen jälkeen etsittiin layout-kuvat osastoilta ja sijoitettiin ne myös näihin sijanteihin. Lopputuloksena saatiin kansio, joka on keskeneräinen työn vaatiman suuren työmäärän takia. Kansioon täytyy kerätä kokonaiset huolto-, annostelu- ja tekniset dokumentaatiot. Kuvat täytyy myös päivittää, kunhan Xref-tiedoston käsittely on saatu toimimaan M-Files-tietokannan kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128693
www.theseus.fi/bitstrea...ilaMikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to find out the suitability of demand elasticity at the Forssa glass wool plant. In this thesis, the demand elasticity products offered by Fingrid and their suitability at the Forssa plant. The work is commissioned by Saint-Gobain Finland Oy. The work began by investigating the plant's largest energy consumers. After that test runs were performed and their effect on product quality was investigated. The study what would be the best demand elasticity product for these devices and can demand elasticity put into action?
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711009
www.theseus.fi/bitstrea...hti_Sami.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on tehty STX Finland Oy:n Rauman telakan lohkotehtaalle. Opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus oli tutkia onko lohkotehtaalla tarkoituksen mukaista rakentaa tavanomaisesta suurempia laivan rakenteita. Työssä tutkittiin miten suurempien nostokokonaisuuksien tekeminen ja käsitteleminen eroaa niin sanottujen normaalikokoisten nostokokonaisuuksien rakentamisesta. Lohkotehtaan infrastruktuuri on suunniteltu näille normaali kokoisille nostokokonaisuuksille ja suurempien nostokokonaisuuksien vuoksi pitikin tehdä jotain erityisjärjestelyjä, jotta työ saatiin tehtyä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710010
www.theseus.fi/bitstrea...nenPauli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työssä selvitettiin sellutehtaan keittokemikaalien regenerointia. Lisäksi tutkittiin sellutehtaalta saatua viherlipeää, joka mm. kaustisoitiin laboratorio-olosuhteissa. Teoriaosassa laadittiin esimerkkisellutehtaalle, jonka vuosituotanto on 500 000 ADMT, keittokemikaalien ainetase. Laskenta osoitti, että prosessissa kiertää suuri määrä keittokemikaaleja, joten tehokas uudelleenkierrätys on ensiarvoisen tärkeää sekä talous- että ympäristösyistä. Häviöt tulee minimoida suljetuilla kierroilla ja kaustisoinnin saannon tulee olla mahdollisimman korkea. Kokeellisessa osassa tutkittiin kalkin sammutuksen ja kaustisoinnin edistymistä ja reaktioihin liittyvää termodynamiikkaa, joiden tulokset vastasivat hyvin teoriaa. Kaustisoinnin edistymistä seurattiin sekä lämpötila- että pH-mittauksilla. Havaittiin reaktioseoksen nopea n. 12 C-asteen lämpötilan nousu poltetun kalkin lisäyksen jälkeen, jota seurasi edelleen lämpötilan hitaampi kohoaminen 70 minuuttiin asti, jonka jälkeen lämpötila laski. Poltetun kalkin hydrolysointi on voimakkaasti eksoterminen reaktio, kun puolestaan kaustisointi on lievästi endoterminen. Siten kokonaisreaktio on eksoterminen. Todettiin myös, että viherlipeä absorboi valoa hyvin 650 nm:n aallonpituudella, jota voidaan käyttää hyödyksi viherlipeän väkevyyden nopeassa spektrofotometrisessa määrityksessä. Absorbanssi nousi monotonisesti viherlipeän väkevyyden myötä. Myös taitekerroin riippui viherlipeän väkevyydestä. Lipeästä tehtiin myös kemiallisia analyysejä. Lipeä sisälsi mm. kuparia (Cu2+) 0.5 mg/l ja kromia (Cr6+) 0.3 mg/l, mutta nikkeliä (Ni2+) jopa 3.8 mg/l, eli huomattavasti enemmän. Tulosten mukaan viherlipeän sakka sisälsi rautaa 1.4 g/kg(ka).
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036336
www.theseus.fi/bitstrea...kkoKleme.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli luoda tehdasstandardi kelpoistetuista sähkö- ja automaatiokomponenteista Olkiluodon ydinlaitoksella. Työ tehtiin osana ydinvoimalisän karsintahanketta, jossa pyritään vähentämään ydinvoimalisän kustannuksia turvallisuudesta tinkimättä. Työn tarkoituksena oli saada vähenemään kelpoistuksista ja varastoinnista syntyviä kustannuksia, sekä turvallisuuden edelleen parantaminen. Työssä perehdyttiin ydinalan yleisiin vaatimuksiin, kelpoistusprosessiin, sekä Olkiluodolla käytössä olevaan laitostietokantaan. Työ toteutettiin haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita, joiden pohjalta luotiin määrittelyt standardille, jonka jälkeen luotiin tehdasstandardi määrittelyiden ja laitostietokannan komponenttien tietojen analysoinnin perusteella. Työn tuloksena syntyi tehdasstandardi kelpoistetuista sähkö- ja automaatiokomponenteista turvallisuusluokkiin 2 ja 3, sekä laadittiin ohjeet liittyen tehdasstandardiin käyttöön ja päivitykseen. Työn aikana tunnistettiin myös kehityskohteita nykyisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin liittyen tehdasstandardin jatkokehitystä varten.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317836
www.theseus.fi/bitstrea...iipponen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä olisi paras 3D-tehdassuunnitteluohjelma UPM:n Rauman paperitehtaan tarpeet huomioiden. Tarkoi-tuksena oli myös kartoittaa, minkälaisia hyötyjä saataisiin 3D-suunnittelun käyttöön siirtymisestä. Aluksi selvitettiin, mitä ohjelmia tällä hetkellä käytetään tehdassuunnitteluun UPM:n Rauman paperitehtaalla sekä miten suunnittelu käytännössä toteutetaan. Seuraavaksi selvitettiin muiden UPM:n paperitehtaiden sekä suurimpien suomalaisten suunnittelutoimistojen käyttämät ohjelmat. Tämän jälkeen kartoitettiin markkinoilla olevat tehdassuunnitteluun soveltuvat 3D-suunnitteluohjelmat sekä esiteltiin tarkemmin parhaat vaihtoehdot, joihin perehdyttiin lisää. Sen jälkeen kun ohjelmiin liittyvät asiat sekä 3D-suunnittelun käyttöönotosta seuraa-vat hyödyt ja mahdolliset haasteet olivat selvitetty, siirryttiin 3D-suunnittelun käyttöönottoa koskeviin asioihin. Työn lopussa tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten 3D-suunnittelun käyttöön siirtyminen olisi järkevintä tehdä. Lopussa pohdittiin myös 3D-suunnitteluun siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia suhteessa siitä saataviin hyötyihin.