Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 84
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Akuuttihoito ja anestesia -tietokannat on väylä akuutti-, teho- ja anestesiahoidossa tarvittavaan käytännön tietoon.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092415507
www.theseus.fi/bitstrea...en_Seija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä tehohoitopotilaan vuorokausirytmistä on tutkittu ja kirjoitettu. Tarkoituksena oli siis kerätä tietoa vuorokausirytmin ylläpidon ongelmista ja merkityksestä tehohoidossa sekä selvittää millaisia keinoja vuorokausirytmin tukemiseen on. Kirjallisuuskatsauksella saatuja tietoja voidaan hyödyntää paitsi hoitotyön suunnittelussa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla, myös tulevan Teho-keskuksen suunnittelussa. Keväällä 2013 laadittiin tutkimussuunnitelma. Aineistonhaku suoritettiin kokonaisuudessaan internetissä käyttämällä PubMed-tietokantaa, GoogleSchoolar-hakukonetta sekä Tehohoito-lehden ja Critical Care-lehden arkistoja. Tutkimukseen valikoitui 32 tutkimusta ja artikkelia. Aineiston analysointi ja tulosten kirjaaminen tapahtui kesällä ja opinnäytetyö valmistui syyskuussa 2013. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tehohoitopotilaiden vuorokausirytmiä ja unta on tutkittu ympäri maailmaa. Vuorokausirytmin ylläpidossa on ongelmia, jotka johtuvat monista syistä. Osa ongelmista on tehohoitoympäristöstä johtuvia ja osa potilaasta ja sairaudesta johtuvia. Vuorokausirytmin merkitys on erityisen tärkeä tehohoitodeliriumin ennaltaehkäisyssä. Vuorokausirytmiin ja uneen pystytään tutkitusti vaikuttamaan erilaisilla hoitotyön keinoilla sekä tehohoitoympäristön suunnittelulla. Jatkotutkimusaiheita voisi olla potilashaastattelut, joilla selvitettäisiin millaiseksi Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston potilaat kokevat vuorokausirytmin ja unenlaadun tehohoidon aikana. Myös ääninaamioinnin käyttöä sairaaloissa voisi selvittää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417288
www.theseus.fi/bitstrea...ha-pekka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tehosairaanhoitajien työhyvinvointia ja sen merkitystä työssäjaksamiseen, sekä työhyvinvoinnin tukemisen keinoja. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tehohoitotyötä tekevien sairaanhoitajien työhyvinvoinnista ja sen merkityksestä työssä jaksamiseen. Tavoitteena oli myös tuottaa kehittämisehdotus, miten teho-osastolla työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan tukea yksittäisen työntekijän sekä koko työyhteisön toimesta. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston haku suoritettiin syksyllä 2015 ja alkuvuodesta 2016. Aineisto hankittiin Medic, Melinda, Theseus ja Finna tietokannoista, sekä manuaalisen haun kautta hakusanojen avulla. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen lähdeaineisto muodostui yhteensä neljästä julkaisusta, joista kolme oli pro gradu- tutkielmia ja yksi AMK- opinnäytetyö. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä ja niistä koottiin taulukko. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan työhyvinvoinnilla on merkitystä tehosairaanhoitajien työssä jaksamiseen, mutta sen lisäksi myös potilaiden hoitoon ja hoidon tuloksiin. Tärkein työssä jaksamista edistävä tekijä on työtyytyväisyyden kokeminen työssä. Työtyytyväisyyden kokemiseen vaikuttavat erilaiset tehohoitotyössä koetut kuormitustekijät. Työhyvinvointia edistäviä ja tukevia keinoja tulosten perusteella olivat hyvä ja kannustava johtaminen, hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus työyhteisön kesken, huumorin käyttäminen työssä, mahdollisuus autonomiaan sekä yksilövastuisen hoitotyön toteuttamiseen omassa työssä Kirjallisuuskatsauksen avulla tuotettiin kehittämisehdotus työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi teho- osastolla. Kehittämisehdotuksena esitettiin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvän learning cafe- tapahtuman säännöllinen järjestäminen esimerkiksi osastotunnilla tai sisällyttäen learning cafe tyky- päivän ohjelmistoon.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025258
www.theseus.fi/bitstrea...Virtanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis discussed the nursing care of preterm infants and the factors affecting it from birth to intensive care. The most common diseases of preterm infants are also presented. A preterm infant is an infant born prematurely after the 22nd week of pregnancy but before the 37th week. In Finland 5-6 percent of infants are born prematurely. This is one of the lowest numbers in the world. Monitoring of a premature infant includes tracking the breathing, skin color, oxygen saturation, behavior, blood circulation, body temperature and the response to pain medication. The observation of a premature infant should be as gentle as possible and non-invasive methods are preferable. The purpose of this thesis was to collect evidence-based information on the nursing of a preterm infant. The educational material was written for students attending the course on Nursing of children and adolescents at Satakunta University of Applied Science. It is ment to be used to support independent studying for student interested in preterm infants. The aim was to provide nursing students with evidence-based information on nursing of preterm infants and the factors that affect it. The thesis was made as a functional thesis. The educational material was executed on Power Point and was a 34 pages long informational package of the most important parts of the thesis. The material focuses on the most important factors in nursing of preterm infants from the delivery room to the intensive care unit. The information is supported by pictures that portray nursing methods. The educational material was reworked according to the feedback from the orderer of the thesis. The material was shortened after the feedback. The educational material was downloaded to Moodle-study platform. In the future this project could be continued with research on the nursing care of infants after being discharged from the hospital.
Teho- ja valvontahoitotyön opas Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056335
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Katri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston lääkehoidon toteuttamista henkilökunnan näkökulmasta ja tunnistaa lääkehoidon toteuttamisen riskitekijät. Tarkoituksena oli selvittää myös osaston henkilökunnan lääkehoidon osaamista ja sen päivittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lääkehoidon riskien tunnistamisella osaston turvallista lääkehoitoa sekä sitä kautta potilasturvallisuutta. Osasto sai käyttöönsä opinnäytetyön tulokset ja voi niiden avulla edistää osaston turvallista lääkehoitoa ja sitä kautta potilasturvallisuutta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston henkilökunnalta keväällä 2013. Tutkimukseen osallistui kuusi sairaanhoitajaa osastolta. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista selvisi, että haastateltavien mukaan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla turvallinen lääkehoito toteutuu pääosin, mutta muutamia riskitekijöitä kuitenkin löytyy. Isoimpana riskitekijänä tuli haastatteluista esille osaston lääkkeenjakotila, joka on tällä hetkellä hyvin puutteellinen. Tulevaisuudessa osasto siirtyy rakenteilla olevaan lasten- ja naistentaloon, jolloin myös lääkkeenjakotilat uudistuvat. Uusimalla tutkimus muutaman vuoden päästä, voitaisiin saada uutta tietoa osaston lääkkeenjakotilan vaikutuksesta turvalliseen lääkehoitoon.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212513
www.theseus.fi/bitstrea..._Kaapeli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Teho-osastoilla työskentelevillä sairaanhoitajilla on hyvin itsenäinen työnkuva kriittisesti sairaiden potilaiden hoitamisessa. Suomessa ei kuitenkaan ole tutkintoon johtavaa tehohoitosairaanhoitajan koulutusta, vaan koulutus hoidetaan työpaikkakoulutuksena. Osaamisen varmistaminen on organisaatiokohtaista ja monissa paikoissa sote-alan henkilöstön osaamisen määrittely jää usein tekemättä. Osaamisen arvioinnille toivotaan helppokäyttöistä menetelmää. Näistä lähtökohdista sai tämä kehittämistyö alkunsa. Tarkoituksena oli määrittää Satasairaalan teho ja tehovalvonnan sairaanhoitajien ydinosaaminen ja kehittää sen perusteella osaamiskartta kohdeyksikön sairaanhoitajille. Osaamiskartan avulla saadaan organisaatiossa oleva osaaminen näkyväksi konkreettisesti. Kehittämistyön tavoitteena oli jalkauttaa osaamiskartta yksikköön osaamisen varmistamisen työkaluksi, sekä perehdytyksen ja koulutusten suunnittelun apuvälineeksi. Kehittämistyö aloitettiin kirjallisuuskatsauksella, jonka pohjalta luotiin sisältö osaamiskartalle. Osaamiskartoituksen sisältö validoitiin kahden Delfoi-kierroksen avulla asiantuntijaraadilta (n=30). Kyselyyn vastasi molemmilla Delfoi-kierroksilla 47 % (n=14) vastaajista. Ensimmäisellä Delfoi-kierroksella asiantuntijoilla oli mahdollisuus kommentoida, lisätä tai muuttaa osaamis-kartoituksen väittämiä, jonka avulla osaamiskarttaan saatiin lisättyä osaamisalueita, toisella Delfoi-kierroksella asiantuntijat saivat halutessaan kommentoida kyselyn lopuksi kokonaisuutta. Delfoi-kierrosten jälkeen osaamiskartoitus muokattiin osaamiskartaksi. Osaamiskartassa on kahdeksan pääkompetenssia, joiden alla on yhteensä 43 alakompetenssia. Jotta uuden kehittäminen olisi onnistunutta, täytyy kehitettävä asia jalkauttaa jokapäiväiseen käyttöön. Kehittämistyössä on myös jalkautussuunnitelma. Tarve osaamiskartalle tuli kohdeyksiköstä ja osaamiskartan käyttäjien ydinjoukkona ovat kohdeyksikön osastonhoitajat, perehdytyksestä vastaavat ja siihen osallistuvat, sekä opetushoitaja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179591
www.theseus.fi/bitstrea...pauliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käsidesinfektion toteutumista Satakunnan keskussairaalan teho-osastolla sairaanhoitajien toteuttamana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää käsien desinfektion toteuttamista teho-osastolla. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla sairaanhoitajien toteuttamaa käsien desinfektiota. Opinnäytetyöhön kuului myös strukturoitu kyselylomake, johon teho-osaston sairaanhoitajat vastasivat vapaaehtoisesti. Tutkimus tehtiin kesällä 2009 Satakunnan keskussairaalan teho-osastolla. Havainnoituja hoitotilanteita oli yhteensä 29. Kyselylomakkeen täytti 19 teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Vastausprosentiksi saatiin 47,5. Opinnäytetyön tulosten mukaan käsien desinfektio toteutettiin ennen potilaskontaktia huomattavasti harvemmin kuin potilaskontaktin jälkeen. Kyselylomakkeiden vastauksista käy ilmi, että teoriatiedot käsien desinfektion oikeasta suorittamisesta on sairaanhoitajilla melko hyvin hallinnassa. Myös henkilökunnan käsidesinfektion kehittämisajatuksia saatiin jonkin verran. Erityisen tärkeä opinnäytetyötutkimuksen myötä esille noussut seikka oli se, että sairaanhoitajat edelleen suojaavat enemmän itseään potilaan bakteereilta kuin potilasta sairaanhoitajien käsien kautta kulkevilta bakteereilta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käsihygieniaan liittyvää koulutusta suunniteltaessa muissakin hoitoalan toimipisteissä, ei ainoastaan teho-osastolla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183286
www.theseus.fi/bitstrea...n_Laikku.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda pikaopas Philips Respironics V60-hengityslaitteen käytöstä Satasairaalan (ent. Satakunnan keskussairaala) Tehohoidon ja tehostetun valvonnan yksikköön. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Satasairaalan Tehohoidon ja tehostetun valvonnan yksikössä työskentelevien hoitajien ja opiskelijoiden osaamista Philips Respironics V60-hengityslaitteen käyttöön pikaoppaan avulla. Tehohoidon ja tehostetun valvonnan yksikkö eli teho-osasto on yksi Satasairaalan osastoista. Teho-osastolla hoidetaan potilaita, joilla on äkillinen, tilapäinen, henkeä uhkaava yhden tai useamman elintoiminnon häiriö. Teho-osastolla pystytään seuraamaan potilaan elintoimintoja muita osastoja intensiivisemmin. Tehohoidossa käytetään useita eri hengitystä tukevia laitteita. Respironics V60-hengityslaite tukee potilaan omaa hengitystä. Laite on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat mekaanista hengitystukea. Laitteen käyttö on aiheellista, jos potilaalla on hengitysvajaus, krooninen hengityshäiriö tai obstruktiivinen uniapnea. Laite soveltuu yli 20 kg painavalle lapsille ja aikuisille. Laitetta saa käyttää vain siihen erikseen koulutuksen saaneet henkilöt, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat. Pikaopas on 21 sivuinen ja siinä hyödynnettiin Philips Respironics V60-hengityslaitteen valmistajan tekemää lähes 200 sivuista käyttöopasta sekä luotettavia ja tuoreita tutkimuksia. Kaikki pikaoppaassa käytetty kuvamateriaali kuvattiin ja editoitiin projektin aikana ja opinnäytetyöntekijä omistaa niiden käyttöoikeudet. Opas koostuu viidestä kappaleesta: laitteen käyttötarkoitus, laitteen eri osat, käyttökuntoon saattaminen, järjestelmän toiminta sekä laitteessa olevat hälytykset ja viestit. Lisäksi oppaan alussa kerrotaan tehohoidossa olevan hengitysvajauspotilaan hoidon kannalta oleellisimmat 30 lyhennettä ja termiä. Oppaan lopussa kerrotaan käytetyt lähteet. Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti. Projektin lopuksi tilaaja tarkisti pikaoppaan ja se liitettiin osaksi uusien hoitajien ja opiskelijoiden perehdytyssuunnitelmaa. Tehohoidon ja tehostetun valvonnan yksikön hoitohenkilökunnalle voisi jatkotutkimuksena tehdä kyselyn, jossa selvitetään Philips Respironics V60-hengityslaitteen pikaoppaan osuutta perehdytyksessä ja onko se helpottanut perehdytystä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122690536
www.theseus.fi/bitstrea...in_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata teho-osaston sairaanhoitajien näkemyksiä nykyisestä perehdytyksestä tehohoitotyöhön. Tavoitteena oli kehittää kohdeyksikön perehdytysprosessia sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella laadittiin kehittämisehdotukset suunnitelmallisen perehdytysprosessin rakentamiseksi kohdeyksikön sairaanhoitajan perehdytyksen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämiskysymysten avulla selvitettiin kohdeyksikön sairaanhoitajien kokemuksia nykyisestä perehdytyksestä, näkemyksiä perehdytyksen kehittämistarpeista ja ajatuksia verkko-oppimisympäristön hyödyntämisestä perehdytyksen tukena. Kehittämistyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistonkeruuta. Aineisto kerättiin verkkokyselynä, joka lähetettiin kaikille kohdeyksikön sairaanhoitajille (n=138) sähköpostitse. Vastausprosentti oli 15 % (n=21). Tulosten mukaan perehdytys koettiin osaamisen turvaamisen näkökulmasta välttämättömänä ja perehdytysosaamista arvostettiin. Kohdeyksikön sairaanhoitajat kokivat perehdytyksen hyvinä asioina vastaanoton ensimmäisinä työpäivinä ja hyödyllisten perehdytysmenetelmien käytön. Nimetty perehdyttäjä ja perehdyttäjän tuki koettiin tärkeiksi. Perehdytyksen toivottiin olevan suunnitelmallista ja tavoitteellista, mutta ainakin osittain suunnitelmallisuudessa ja tavoitteellisuudessa koettiin puutteita. Kehitettäviä asioita olivat perehdytyksen edistymisen seuranta sekä riittävä resursointi ja aika suhteessa omaksuttavan tietotaidon suureen määrään. Verkko-oppimiseen perehdytyksen tukena suhtauduttiin positiivisesti, kunhan lisäksi saa henkilökohtaista ohjausta. Vastaajien mielestä verkko-oppimisympäristössä on mahdollista opiskella lähes kaikkia perehdytykseen liittyviä aihealueita. Kehittämisehdotukset ja suunnitelmallisen perehdytysprosessin kuvaus arvioitiin kohdeyksikön sairaanhoitajien kanssa työkonferenssimenetelmää hyödyntäen. Kohdeyksiköllä on mahdollisuus tulevaisuudessa hyödyntää kehittämisehdotuksia ja kyselyn tuloksia perehdytysprosessin kehittämisessä ja perehdytyksen sisällön rakentamisessa omaan verkko-oppimisympäristöönsä.