Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 523
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629784
www.theseus.fi/bitstrea..._mirette.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään sosiaalipedagogisen koiratoiminnan laatukriteereitä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi muutaman sivun mittainen kooste aiheesta. Opinnäytetyöni tilaajana on Suomen Hoivakoira, jolla oli aito tarve koosteelle. Koosteen tarkoitus on toimia oppimateriaalina sosiaalipedagogisen koiratoiminnan koulutuksessa. Kooste on toteutettu helposti ymmärrettäväksi, sopivan tiiviiksi ja opiskelijalle varmuutta antavaksi. Koostetta voi käyttää myös oppimateriaalin lisäksi tuotoksena, jonka avulla herätellään ajattelemaan omaa kasvua sosiaalipedagogisen koiratoiminnan ohjaajana. Toiminnallinen opinnäytetyöni sisältää kehittämisprosessin, jossa kooste toimii kehittämiskohteena Suomen Hoivakoiralle. Kehittämisprosessi toteutui yhdessä tilaajan kanssa. Opinnäytetyön teoriaperusta käsittelee sosiaalipedagogiikkaa, sosiaalipedagogista koiratoimintaa, eläin- ja erityisesti koira-avusteisuutta, koiran vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin sekä koiran kanssa työskentelyä sosiaalialalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810558
www.theseus.fi/bitstrea...ad_saara.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni aiheena oli kehittää Lehmuskolo Oy:lle uusi palvelumalli, yrityksille myytävä hyvinvointipalvelu. Tämän hyvinvointipalvelun avulla asiakasyritys pystyy vaikuttamaan työntekijöidensä työkykyyn kohenevasti arjenhallinnan ja muiden yksilön työkykyyn vaikuttavien keinojen avulla. Sen seurauksena asiakasyritysten sairauspoissaolot voidaan saada vähenemään. Käytin opinnäytetyössäni konstruktiivista tutkimusotetta, jossa tavoitteena oli löytää ratkaisu reaalimaailman ongelmaan luomalla jokin uusi konstruktio. Työmenetelminä opinnäytetyössäni käytin sinisen meren strategian arvoinnovaatiotyökalua, reflektointia, aivoriihimenetelmää ja yrityksille suunnattua nettikyselyä. Raportin lopussa arvioin vielä lopullisen hyvinvointipalvelun ulkoisia sekä sisäisiä uhkia ja mahdollisuuksia SWOT- analyysin avulla. Opinnäytetyössäni tutkin ensin jo valmiiksi tehtyjä tutkimuksia sairauspoissaoloihin vaikuttavista syistä sekä aiemmin hankittua tietoa siitä, miten sairauspoissaoloihin vaikuttavien syiden takaa todellisuudessa löytyykin välillä muita sairauslomiin vai-kuttavia tekijöitä, kuin sairausloman virallisesti ilmoitettu syy. Lehmuskolon uuden hyvinvointipalvelun avulla yrityksillä on mahdollistaa vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään ja niistä aiheutuviin kustannuksiin vähenevästi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832256
www.theseus.fi/bitstrea...onen_Kia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien kokemuksista ekspressiivisestä taidetyöskentelystä. Ekspressiivinen taidetyöskentely pohjautuu näkemykseen ekspressiivisestä taideterapiasta, joka on monitaiteinen terapiamuoto. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Aspa Palvelut Oy, joka on Suomalainen asumispalveluja tuottava yritys. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi mielenterveyskuntoutujat, jotka olivat tuetun asumisen asiakkaina Aspa-kodissa. Opinnäytetyö sisälsi toiminnallisen osuuden, kolme kertaa kokoontuvan ekspressiivisen taidepajan. Taidepajat järjestettiin neljälle asiakkaalle, kolmena peräkkäisenä viikkona. Tutkimuksen tavoitteena oli syventyä kohderyhmän kokemuksiin, joita heille syntyi ekspressiivisestä taidetyöskentelystä. Tutkimuksessani selvitettiin minkälaisia kokemuksia ja merkityksiä taidepajassa työskentely osallistujille loi ja kuinka mielenterveyskuntoutujien mielenterveyttä voitaisiin tukea ekspressiivisen taiteen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää ekspressiivisen taidetyöskentelyn soveltuvuutta osaksi Aspa-kodin toimintaa, sekä luoda hyviä taidetyöskentelykokemuksia mielenterveyskuntoutujille. Tutkimusaineisto koostui osallistuvasta havainnoinnista, tutkimushaastatteluista sekä näistä koostuneista päiväkirjamerkinnöistä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teema-analyysia. Kokemukset ekspressiivisestä taidetyöskentelystä olivat pääosin myönteisiä ja osa mielenterveyskuntoutujista koki työskentelyn voimaannuttavaksi ja jopa terapeuttiseksi. Osalle osallistujista työskentelyyn heittäytyminen oli haasteellista, johtuen ennakkoluuloista ja tarpeesta olla itse kontrollissa omasta elämästään. Osallistujat kokivat ekspressiivisen taidetyöskentelyn edistävän mielen hyvinvointia, sekä erityisesti kokemuksien tarkastelussa pintaan nousi sosiaalinen merkitys ja yhteyden luominen muihin ihmisiin. Mielenterveyskuntoutujat kokivat toiminnan soveltuvan Aspa-kotiin ja heidän kokemuksiinsa pohjautuen vastaava toiminta soveltuisi osaksi Aspa-kodin ryhmätoimintaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124182
www.theseus.fi/bitstrea...ka_tytti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lähisuhdeväkivalta on jatkuvasti kasvava ja vakava ilmiö, jonka ennaltaehkäisyyn panostaminen säästää niin taloudellisesti kuin kansanterveydellisesti tarkasteltuna yhteiskuntaa negatiivisilta vaikutuksilta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, johon tulee muun muassa rikoslain ja lastensuojelulain nojalla puuttua matalalla kynnyksellä ja tehokkaasti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia psykofyysisiä oireita, sosiaalista syrjäytymistä, pelkoja sekä kuolemia. Ennaltaehkäisy ja tukevat palvelut takaavat lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille paremmat mahdollisuudet jatkaa elämää väkivallattomasti, turvaten lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä tuotettiin palvelupolkumalli lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille. Kehittämiselle huomattiin olevan tarve käytännön työssä ja haluttiin selvittää kartoittavan kyselyn avulla sosiaalihuollon ammattilaisilta ajatuksia tilanteesta. Kyselyn vastauksista nousi esiin neljä pääluokkaa: moniammatillisuus, selkeä toimintamalli, koko perheen huomiointi sekä yhdenmukaiset palvelut Satakuntaa, joiden avulla palvelupolkumallin luominen aloitettiin. Palvelupolkumallia työstettiin yhdessä Satakunnan ankkuritiimin ja väkivaltatyön koordinaattorin kanssa. Kehittämistyöstä kirjoitettiin artikkeli, joka julkaistaan 1.3.2024. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. ISBN 978-951-633-399-4 Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, Muut julkaisut 10/2023 ISSN 2323-8372
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101251484
www.theseus.fi/bitstrea...onenRoni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kehittäminen Katja Noponen Oy:lle ko-koamalla yrityksen työntekijöille teettämäni työhyvinvointikyselyn tulokset ja työ-hyvinvoinnin perusteet koulutuspaketiksi. Koulutuspaketin muotona on PowerPoint-esitys. Tavoitteena oli kehittää ja tehdä näkyväksi henkilöstön työhyvinvointikoke-mus. Opinnäytetyö on toteutettu osana yrityksen työhyvinvoinnin teemavuotta ja se on muodoltaan toiminnallinen. Diaesityksen sisältö tehtiin opinnäytetyön tilaajan toi-veiden mukaisesti psykofyysissosiaalisen jaottelun mukaisesti. Koulutuspaketin ko-koaminen alkoi tutkimalla työhyvinvoinnin perusteita sosiaalialalle sopivista materi-aaleista ja tutkimuksista. Työhyvinvointikyselyn lisäksi koulutukseen liitettiin työ-hyvinvoinnin perusteet-osio henkilöstön työhyvinvointitietämyksen päivittämiseksi. Työhyvinvoinnin perusteet sisältävät fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä henkisen työhyvinvoinnin osiot. Aiheita tarkastellaan tiivistetysti ja sosiaalialan näkökulmasta. Johtopäätöksenä opinnäytetyöhön kootusta materiaalista ja analysoinnista voidaan todeta, että yrityksen työntekijöiden työhyvinvointikokemus on positiivinen. Kehi-tyskohteet keskittyvät jo olemassa olevien keinojen jakamiseen, sekä kehittämiseen. Välittömän palautteen perusteella opinnäytetyö oli onnistunut vastaamaan tarpeita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304235946
www.theseus.fi/bitstrea...en_ville.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta uuden ammattinimikkeen kautta. Vaikka siirtymäaikaa onkin vuoteen 2030 asti, valmistuvat uudet varhaiskasvatuksen sosionomit ammattiin jo vuonna 2023. Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) mainitaan, että sosionomin osaamista voidaan hyödyntää etenkin lasten ja perheiden palveluosaamisessa, mutta varhaiskasvatuksen sosionomin konkreettista työnkuvaa ei olla määritelty. Siirtymäajan jälkeen päiväkodin tiimeissä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Opinnäytetyössä kartoitettiin varhaiskasvatuksen sosionomin tulevaa työnkuvaa päiväkodin työntekijöiden ja johtajien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Kartoitus toteutui sähköisellä kyselyllä Porin kaupungin varhaiskasvatukselle. Kyselyn tuloksia analysoitiin teemoittelulla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Porin sivistystoimialan varhaiskasvatusyksikkö. Kyselyn tulosten perusteella varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva koostuisi työntekijöiden silmissä pääasiassa perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja palvelutuntemuksesta, moniammatillisesta verkostotyöstä sekä sosiaalipedagogisen ja monikulttuurisen työotteen hyödyntämisestä. Käytännön tasolla nämä näkyvät perheiden ohjaamisessa matalalla kynnyksellä oikeiden palveluiden pariin sekä lasten osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602262690
www.theseus.fi/bitstrea...kkaPaivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin Valkeakosken Kaupungin esiopetuksessa ja sen tarkoituksena oli kuvata oppilashuoltoryhmän toimintaa. Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen tiimi, jonka muodostavat esikoulun lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, koulun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja päiväkodin johtaja. Ryhmä käy esiopetusryhmissä havainnoimassa ja keskustelemassa ryhmien toiminnasta. Tavoitteena oli selvittää esiopetuksessa olevien lasten vanhempien tietämystä oppilashuoltoryhmästä ja ryhmässä toimivien ammattilaisten kokemuksia havainnointityön tuottamasta tiedosta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2013 kyselylomakkeella kahden päivähoitoalueen esiopetusryhmien vanhemmille sekä verkkokyselynä oppilashuoltoryhmän jäsenille. Teoreettinen viitekehys perustuu sekä lainsäädännöllisiin lähtökohtiin että hahmottamaan käsitystä kokonaisvaltaisesta yksilöstä, joka kasvaa ja kehittyy eri ympäristöjen välisessä vuorovaikutuksesessa. Analyysissä hyödynnettiin sekä fenomenologisen että konstruktivistisen lähestymistavan logiikkaa. Keskeisenä ajatuksena muodostaa merkityksiä tutkimusaineistoon perustuen. Vanhempien tietämys oppilashuoltoryhmästä vaihteli. Monet toivoivat lisää tietoa ryhmän toiminnasta ja tarkoituksesta. Yleensäkin vanhemmat toivoivat lisää informaatiota sekä täsmennystä omasta roolistaan kokonaisuudessa. Oppilashuollon tärkein tehtävä oli vanhempien mielestä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvä vaikuttaminen. Oppilashuoltoryhmän rooli ammattilaisperspektiivistä tarkoitti konsultoivaa roolia päivittäisessä toiminnassa ilmenevien haasteiden ratkaisemisessa. Ryhmän tekemä havainnointi koettiin raskaana. Moniammatillisen ryhmän palaveri koettiin kuitenkin tärkeäksi sikäli, että siellä saatiin esiin myös psykologin tai sosiaalityöntekijän näkemyksiä. Osa ryhmän jäsenistä tosin kyseenalaisti toisten ammattilaisten sitoutumista toimintaan. Havainnoinnin ei sinällään todettu tuottavan merkittävästi uutta tietoa siihen nähden, mitä esiopetushenkilöstö havainnoin joka päivä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304125083
www.theseus.fi/bitstrea...to_Antti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä käsitellään tukihenkilötoimintaa sekä sen keskeisiä käsitteitä ja termejä, joista tietoperusta eli työn teoreettinen osa rakentuu. Lisäksi työssä keskitytään tukihenkilön vaihdon mallintamiseen sekä siihen, minkälaisia vaikutuksia tällä on tuettavaan henkilöön. Opinnäytetyössä esitellään tukihenkilötoiminnan menetelmiä ja käytäntöjä, sekä pohditaan vankan tukihenkilösuhteen tärkeyttä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia rakennusaineita luottamuksellisen tukihenkilösuhteen luomiseen tarvitaan. Opinnäytetyöni on produktityyppinen eli toiminnallinen työ, jonka produktin tavoitteena oli luoda perehdytyspaketti luottamuksellisen tukihenkilösuhteen rakenneaineksista. Oppaan avulla voidaan perehdyttää uusi tukihenkilö ja ohjeistaa uuden tukihenkilösuhteen luomisessa lapseen tai nuoreen. Lisäksi opinnäytetyössäni tutkittiin miten tukihenkilövaihdoksen voi suorittaa mallikkaasti ja kerrotaan sen prosessin kulusta. Tietoperustana käytettiin oleellisia käsitteitä sekä termejä, kattaen lastensuojelun teoriakokonaisuuksia sekä erityisesti tukihenkilötoiminnan avainkäsitteitä ja niistä eroista. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Satakunnan tukihenkilöpalvelut Oy:n kanssa, ja opas on luotu heille käytettäväksi tulevaisuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904195611
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
How has the community education shaped the everyday life in one child protection unit? Where did we start and what have we accomplished? How could we still develop the community educational thinking in everyday life? The meaning of this development project was to research the one year “trip” in the community educational program in Pori`s one child protection unit and develop the community educational thinking and working in the unit`s everyday life considering children`s participation. This development project was participatory action research. Action research was good for this project because it was supposed to develop the everyday life in one child protection unit and I also attended in the development. In this project there is also observed BIKVA-models critical client aspect. The material for the research was mainly gotten by using group conversation and theme interview methods. There is also observed learning café method in the last group conversation. The group conversation method was used by work community. There were in total four conversations. The first conversation was about to repeat the material from the community education program. The main was to refresh the material and answer the question: why did we go to the community education program by the beginning? Second conversation was about questions: what was the situation in the child protection unit before the community education started? What changed along the way? What were the challenges and where do we stand now? The theme interviews were done with the children who lived in this child protection unit. There were theme interviews with five children, with one child at the time. In the third group conversation which was on a work community`s development day we went through the results from the children`s interviews. After this we started to discuss about the results by thinking the everyday life development, community education and increasing the children`s participation. In the last conversation we observed thoughts of learning café method. The last conversation was about the community education`s principles and how these were visible in this unit. With this development project we got enforced the community educational thinking and working and it brought us enthusiasm to permanently develop the everyday life in this child protection unit. It also strengthened the importance of the community educational thinking and children`s participation in their everyday life. One of the results of the development project was also a document compiled for unit`s introduction file of its community education. The permanent development of community educational thinking and working was experienced important and it was decided to continue also after this project.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221512
www.theseus.fi/bitstrea...iSinikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työmenetelmä, jonka avulla lasten-suojelun sijaishuoltolaitoksen tekemän hoito- ja kasvatustyön vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kehitystyö tehtiin Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksissa. Aihealue on ajankohtainen. Valtakunnallisen lastensuojelun kärkihankkeen (LAPE) tavoitteissa on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen lastensuojelussa. Lastensuojelulaitosten tehtävän työn vaikuttavuuden arviointi yhdessä lapsen ja hänen perheensä kanssa tukee asiakasperheiden osallisuutta sekä työn läpinäkyvyyttä. Opinnäytetyössä käydään läpi sijaishuoltoa ohjaavaa lakia sekä laatukriteeristöä. Koska sosiaaliala keskittyy ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, on myös näitä teemoja avattu kirjoituksessa, erityisesti tavoitteiden asetteluun sijaishuollossa, koska vaikuttavuutta ei voida todentaa seuraamatta muutosta. Teoreettista viitekehystä opinnäytteeseen tuo arvioinnin eri muodot, erityisesti empiristiseen arviointiin kuuluva tapauskohtainen evaluaatio ja pragmaattinen arviointi. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään vaikuttavuuden käsitettä. Mitä vaikuttavuus ylipäänsä on? Mitä vaikuttavuus tarkoittaa lastensuojelussa? Opinnäytetyössä esitellään myös tutkimuksia ja kehitettyjä työmenetelmiä sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimustuloksissa asiakastyön vaikuttavuutta tavoiteltaessa painottuu tavoitteellinen, asiakasta arvostava, luottamuksellinen yhteistyö. Näiden teorioiden ja tietojen viitoittamassa suunnassa aloitettiin varsinainen projektityö. Työryhmään osallistui ohjaaja viidestä eri lastenkodista ja työ alkoi toukokuussa. Työryhmän kehittämä menetelmä sijaishuoltolaitoksen työn vaikuttavuuden arviointiin pohjautuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa on jo itsessään tavoitteen asettelu. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tekoon osallistuu lapsi (ikä ja kehitystaso huomioon ottaen) ja hänen vanhempansa, aina kun vain mahdollista. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa muokattiin. Suunnitelmaan lisättiin ky-symyksiä, joiden tarkoitus on sekä helpottaa lapsen ja vanhempien osallistumista tavoitteen asetteluun, että lisätä heidän osallisuuttaan myös siinä, miten tavoitteet saavutetaan. Hoito ja kasvatussuunnitelman rinnalle kehitettiin kahden kuukauden välein täytettävä seurantalomake. Tarkoituksena on, että myös seurantalomakkeen täyttämiseen osallistuu sekä lapsi, että hänen vanhempansa. Työryhmän tekemän vaikuttavuuden arvioinnin työmenetelmän pilotointi aloitetaan kahdessa Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516264
www.theseus.fi/bitstrea...ela_Ismo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitoksessa tehtävää työtä, kun tätä tarkastellaan hoidon ja huolenpidon, kasvatuksen, ohjaamisen ja yhteistyöverkostojen kanssa tehtävän työn näkökulmasta. Tutkimuksessa pyrittiin jäsentämään lastenkodissa tehtävää työtä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä. Tutkimus toteutettiin neljätoistapaikkaisessa lastenkodissa, jossa lapset olivat iältään 12–17-vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin etnografista lähestymistapaa, jonka tavoitteena oli yhteisöstä kokemalla ja oppimalla ymmärtää ja jäsentää yhteisön toimintatapoja ja ajattelua. Etnografinen tutkimus tarkoittaa metodia, joka käyttää hyväkseen monenlaisia informaation lähteitä. Tutkimuksen aineisto muodostui sekä osallistuvasta että ilman osallistumista tapahtuvasta havainnoista, havaintomuistiinpanoista työntekijöiden ja verkostojen kanssa käydyistä keskusteluista sekä viiden työntekijän teemahaastattelusta valitsemistani työn ulottuvuuksista. Tutkimuksessani lastenkodissa tehtävässä työssä korostui työntekijän rooli luottamuksellisen ja turvallisen suhteen luomisessa lapseen. Työn onnistumisen edellytyksenä tutkimustuloksissa painottui työ perheiden ja verkostojen kanssa. Työntekijän työotteeksi olen nimennyt ohjauksen. Ohjaussuhde sosiaalipedagogisesti määriteltynä korostaa aikuisen tavoitetta tukea lapsen kasvua ja luottamusta tulevaisuuteen neljän ymmärtämisen periaatteen kautta: ymmärtämisen kykyä, ymmärtämisen välittämistä, ymmärtämisen lähtökohtia ja paremman ymmärtämisen periaatetta. Ohjaus on liikkumista kasvattamisen, opettamisen ja sosiaalistamisen muodostamassa pedagogisessa kentässä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102815766
www.theseus.fi/bitstrea...lio_Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyöni aiheena oli kehittää lastensuojelulaitos Ravanin omahoitajille opas, joka perustuu lastensuojelulaitos Ravanin kasvatusperiaatteiden mukaisesti kiintymyssuhdeteoriaan. Kehittämistyön avulla omahoitajat omaksuvat kiintymyssuhteeseen liittyvän toiminta-ajatuksen ja -mallin, jonka avulla omahoitajatyöstä tulee tavoitteellisempaa toimintaa. Oppaassa tuodaan esiin erilaisia työmenetelmiä, joita omahoitajat voivat työskentelyssään hyödyntää. Kehittämistyössäni esitellään lyhyesti lastensuojelulaitos Ravanin toimintaa ja kasvatusperiaatteita. Kiintymyssuhteeseen liittyvää teoriatietoa olen käynyt läpi saatavilla olevasta kirjallisuudesta, kuten myös vuorovaikutukseen liittyvää teoriaa. Edellä mainittujen lisäksi teoriatietoa on myös omahoitajuudesta. Kehittämistyöni toteutin konstruktiivisen tutkimusotetta käyttäen. Sen tavoitteena on ratkaista käytännön ongelma, ja se vastaa työelämälähtöiseen tarpeeseen. Kartoituksen tarkoituksena on luoda opas omahoitajien käyttöön. Tärkeää muutosta tehtäessä on yhdistää konstruktiivinen tutkimusote aiempaan tiedossa olevaan teoriaan. Kehittämistyöni kannalta tärkeänä asiana pidin omahoitajien tietämyksen selvittämisen kiintymyssuhdeteoriasta, ja sen vuoksi tein heille puolistrukturoidun kyselyn. Kyselyyn osallistuivat vain omahoitajatyötä tekevät työntekijät. Kyselyn avulla sain tärkeää tietoa miten laajasti kehittämistyössäni kiintymyssuhteeseen liittyvää teoriaa tulee tuoda esiin. Omahoitajille tehdyn kyselyn analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kehittämistehtäväni oppaan kautta omahoitajat saavat erityistä tietoa kiintymyssuhteesta lapsen kanssa työskenneltäessä sekä vuorovaikutuksellisuuden merkityksestä tehtäessä asiakastyötä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Opasta voidaan jatkossa kehittää ja muokata tarpeen mukaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137639
www.theseus.fi/bitstrea...aki_Sini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli päihdetyön toimintamallin kehittäminen Lastensuojelulaitos Lämminsyliin. Kehittämistyö tapahtui yhdessä Lastensuojelulaitos Lämminsylin Epala-yksikön työntekijöiden kanssa. Toimintamallin kehittämisen ohella tarkoituksena oli herättää keskustelua päihdetyön tekemisestä lastensuojelulaitoksessa, joka ei kuitenkaan ole erikoistunut päihdetyöhön. Lastensuojelulaitos Lämminsyli kuuluu MilaPro-yhteenliittymään ja tuottaa sijaishuollon palveluita kahdessa eri yksikössä. Epala–yksikköön sijoitetut nuoret ovat yleensä 13-17–vuotiaita huostaanotettuja nuoria. Nuorien sijoituksen taustalla on usein jollain tapaa päihteet. Yksikön työntekijät ovat kokeneet päihdetyön tekemisen haastavaksi. Tutkimuksessa oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, koska tavoitteena oli saada muutos käytännön tekemiseen. Kehittämistyö aloitettiin keväällä 2015. Kehittäminen tapahtui työkonferenssi-menetelmää käyttäen ennalta sovituissa yksikköpalavereissa. Työkonferenssissa oli neljä eri vaihetta: tulevaisuuden visiointi, mahdollisten esteiden tunnistaminen, ratkaisujen miettiminen esteisiin ja toimintamallin muodostaminen. Toimintamalli valmistui loppuvuoden 2015 aikana, mutta viimeiset muutokset siihen tulivat vielä keväällä 2016. Päihdetyön toimintamalli otettiin käyttöön Epala–yksikössä maaliskuussa 2016. Toimintamalli antaa viitekehyksen, jonka avulla päihdetyötä on selkeä toteuttaa. Valmiin toimintamallin lisäksi työntekijät olivat tyytyväisiä päihdetyön tekemisestä käytyyn keskusteluun. Käytyjen keskustelujen ansioista työntekijät kokivat, että heidän rohkeutensa päihdetyön tekemiseen lisääntyi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168123
www.theseus.fi/bitstrea...ini_Eija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työni aiheena oli kehittää Harjavallan kaupungin aikuissosiaalityötä. Kohteiksi muodostuivat 1) aikuissosiaalityön tiimipalavereiden kehittäminen sekä 2) sosiaalikeskuksen päivystys. Kehittäminen alkoi syksyllä 2015 ja siihen osallistuivat Harjavallan kaupungin aikuissosiaalityötä tekevät työntekijät, etuuskäsittelijät, sosiaalikeskuksen neuvonnasta vastaava henkilö sekä perusturvajohtaja. Käytin työni lähestymistapana toimintatutkimusta, jossa yhdistyy kehittäminen ja tutkimus. Toimintatutkimus korostaa ihmisten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotka toimivat perustana kehittämiselle. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli parantaa käytännön toimintaa. Työni oli käytännönläheinen, jonka tietoperusta pohjautui aikuissosiaalityön, palveluohjauksen sekä toimeentulotukityön tarkasteluun. Kehittämismenetelmänä käytettiin työkonferenssia. Työkonferenssi on osallistujien tasavertainen vuoropuhelu, jossa tavoitteena on löytää yhteisymmärrys käsiteltävästä aiheesta. Vuoropuhelun jälkeen tavoitteena on luoda suunnitelma siitä, miten esille nousseita teemoja lähdetään käytännössä työstämään. Työkonferenssi järjestettiin syksyllä 2015 aikuissosiaalityön työntekijöiden kehittämispäivässä ja kehittämistä jatkettiin sen lisäksi aikuissosiaalityön tiimipalavereissa sekä työnohjauksessa. Työkonferenssin vaiheita olivat 1) visiointi, 2) esteet ja ongelmat visioiden saavuttamiseen, 3) ratkaisut esteiden poistamiseen sekä 4) kehittämiskohteiden valinta. Aikuissosiaalityön tiimipalavereiden ja sosiaalikeskuksen päivystyksen kehittämistä tapahtui konkreettisesti, joka johti uusiin ja parempiin käytäntöihin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323717
www.theseus.fi/bitstrea...nenPilvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien haastattelujen avulla, millaista ruokakasvatusta musiikkipäiväkoti Rytmissä toteutetaan, sekä miten Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat kehittäisivät sitä. Opinnäytetyön teoriaosuus selvittää ruokakasvatuksen laadun tärkeyttä päiväkodissa, sekä sitä miten ruokakasvatus tukee lasten tervettä ruokasuhdetta ja ruokatottumuksia. Tämä opinnäytetyö toteutettiin musiikkipäiväkoti Rytmissä, ja se oli laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelujen avulla tutkittiin Rytmin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja mielipiteitä heidän ryhmässään toteutetusta ruokakasvatuksesta ruokailuihin liittyen. Ennen haastattelujen toteuttamista perehdyttiin ruokakasvatuksen teoriaan ja pedagogiikkaan, miten aihe määritellään varhaiskasvatuslaissa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, sekä valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina neljälle varhaiskasvatuksen opettajalle heinäkuussa 2020. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat ovat selvästi pohtineet toteuttamaansa ruokakasvatusta, sekä mitä kehitettävää siinä vielä on. Päiväkodin ryhmillä oli paljon eroja haasteiden välillä, sillä eri ryhmillä oli erilaisia haasteita eri tilanteissa. Eniten yhteisiä kehittämisen kohteita haastateltavien mielestä oli ruuan laadussa, ruokailuympäristöissä, sekä ruokailujen kiireettömyydessä. Hyvin toimivat asiat vaihtelivat myös paljon ryhmien välillä, ja kaikilla oli omat vahvuutensa. Suurin osa kuitenkin kokivat, että ruokailujen arviointi sekä lasten itsenäisen ruokailun tukeminen toimivat heidän ryhmässään hyvin. Kaikki haastateltavat kokivat aikuisen roolin tärkeäksi lapsen ruokakasvattajana. Aikuisen mallilla ja sillä, miten aikuinen käyttäytyy ruokailutilanteissa, koettiin olevan suuri merkitys siihen, miten lapsi kokee ruokailun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804194971
www.theseus.fi/bitstrea...tuksessa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli kuvata, mitä vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa on, miten vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö kokevat vanhempien osallisuuden ja miten sitä voisi kehittää. Kehittämistyö tehtiin Eurajoen kunnan varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyöni aihe oli ajankohtainen uudistuneiden valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä, jotka ovat nykyään varhaiskasvatusta velvoittavia. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että osallisuutta edistäviä toimintatapoja sekä rakenteita tulee tietoisesti kehittää. Lisäksi lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä tulee arvostaa. Opinnäytetyössä käydään lävitse vanhemmuutta, osallisuuden monia muotoja ja osallisuuden merkitystä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, jossa hyödynsin kyselyitä ja ideariihimenetelmää. Omiin kyselyihinsä vastasivat sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmat kuin myös varhaiskasvatuksen henkilöstö. Lisäksi toteutin varhaiskasvatuksen henkilöstölle ideariihityöskentelyjä. Toimintatutkimukseni tavoitteeni oli kehittää käytännön toimintaa varhaiskasvatuksen arjessa ja luoda uusia toimintatapoja vanhempien osallisuuden tukemiseksi. Opinnäytetyöni tulokseni kirjasin, miten vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö kokevat osallisuuden sekä herättelin keskustelua varhaiskasvatuksen henkilöstön keskuudessa vanhempien osallisuudesta. Lopputuotoksena syntyi vinkkivihko, johon on koottu kehittämistyössäni esille nousseita ideoita. Vinkkivihon tarkoituksena on mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön lisää erilaisia toimintatapoja vanhempien osallisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa pidetään sekä vanhempien että varhaiskasvatuksen henkilöstön keskuudessa tärkeänä asiana. Vanhempien osallisuuden edellytyksenä on hyvän yhteistyön ja avoimen vuorovaikutuksen lisäksi erilaisten tapojen tarjoaminen. Henkilöstön tulee rohkeasti kokeilla erilaisia toimintatapoja vanhempien osallisuuden kehittämisessä ja kannustaa vanhempia aktiivisesti osallisuuteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017589
www.theseus.fi/bitstrea...a_Marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Porin ensi- ja turva-kotiyhdistys ry:ssä. Tarkoituksena oli kehittää vapaaehtoistyötä vapaaehtoistyönteki-jöiden näkökulmasta ja selvittää vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveja – sitä mikä saa heidät tekemään vapaaehtoistyötä ja mitä he saavat siitä itselleen. Kehittämistyössä selvitettiin sitä, miten toimien yhdistyksessä voidaan tukea vapaaehtoistyöntekijöitä heidän tehtävissään. Kehittämisen taustalla oli tarve uusien toimintatapojen kehittä-miselle yhdistyksen vapaaehtoistyön käytäntöihin. Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa vapaaehtoistoimintaa kehitettiin yhdessä työyhteisön kanssa. Konkreettisiksi kehittämisalueiksi valittiin vapaaehtoisiltojen sisällöllinen kehittäminen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden kuuleminen, neuvonta ja koulutus. Ke-hittämistehtävä toteutettiin yhdistyksen eri toimintojen perustyön ohella erissä syksyn 2016 ja kevään 2018 aikana. Kehittämisprosessissa tehtiin näkyväksi yhdistyksen työntekijöiden asenteita ja käy-täntöjä vapaaehtoistyöhön liittyen ja kehitettiin uusia toimintatapoja hyödyntäen va-paaehtoistyöntekijöiltä kerättyä palautetta ja tietoa. Kehittämistehtävän aikana toteu-tettiin neljä vapaaehtoisiltaa, joista kahdessa kerättiin tutkimusaineistoa vapaaehtois-työntekijöiltä toteuttamalla kyselylomake Learning café – työskentelymenetelmää käyttäen. Tutkimusaineistoa kerättiin myös haastattelemalla yhdistyksen vapaaeh-toistyön käyttäjiä, jotta vapaaehtoistyötä pystyttiin kehittämään käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Keväällä 2018 vapaaehtoistyöntekijöille järjestettiin koulutustilaisuus. Tärkeäksi osaksi kehittämistyötä osoittautuivat työyhteisön jäsenten yhteiset kokoon-tumiset, keskustelut sekä suunnittelu- ja kehittämispalaverit. Yhteiset foorumit mah-dollistivat asioiden ja tuotetun tiedon tarkastelun, jakamisen ja reflektoinnin. Kehit-tämistyön aikana hyödynnettiin vertailuoppimista, joka toteutettiin tutustumalla kah-den paikallisjärjestön vapaaehtoistyötoimintaan. Kehittämistyön tulosten mukaan yhdistyksen vapaaehtoistyöhön osallistumiseen mo-tivoivat muiden auttaminen ja siitä saatu hyvän mielen tuottaminen niin muille kuin itselle, uudet kokemukset, oppiminen ja yhteisöllisyys. Saatujen tulosten perusteella perehdytys, arvostus ja koulutus olivat niitä tekijöitä, joita vapaaehtoistyöntekijät toivoivat yhdistykseltä vapaaehtoistyön tueksi. Vapaaehtoistyöntekijöiden roolia ja osallisuutta vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa voidaan pitää merkittävänä, jotta toiminta tuottaisi yhteistä iloa ja hyötyä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168219
www.theseus.fi/bitstrea...ariKirsi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Pälkäneellä vuosina 2012–2013 toteutettua kehittämistoimintaa, jonka puitteissa kunnassa tehtiin kokeiluja nuorille tytöille suunnatun ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyö nivoutui osaksi kunnassa käynnissä olevaa Kasperi II: n EETU-osahanketta. Idea nuorille tytöille suunnatun toiminnan kehittämisestä syntyi, kun nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla oli toiveissa saada lisäpanosta ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa, sekä huolta ohjatun vapaa-ajantoiminnan puutteesta kunnassa. Toimintaa suunnitellessa kuultiin myös nuorten, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten tyttöjen toiveita ryhmätoimintaan ja siellä käsiteltäviin asioihin liittyen. Kehittämistyö perustui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan, jonka ohella kehittämistyö sisälsi piirteitä myös etnografisesta menetelmästä. Aineistoa kerättiin useilla eri menetelmillä: muun muassa työkokousmuistiinpanojen, keskusteluiden, havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyiden avulla. Kehittämistyön aikana tutustuttiin aluksi muualla Suomessa järjestettyyn sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön, sen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pälkäneellä toteutettiin kehittämishankkeen aikana kolme erilaista ryhmätoimintakokeilua: suljettu yläkouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä, avoin ala- ja yläkouluikäisille tytöille suunnattu nuorisotilatoiminta sekä suljettu alakouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä. Jokainen kokeilu opetti kehittäjilleen jotakin tytöille suunnatun ryhmätoiminnan perustamisesta onnistumisineen ja haasteineen. Suurimmat opit ja haasteet liittyivät ryhmätoiminnan aloittamiseen: tyttöjen motivointiin ja markkinointiin etukäteen kohderyhmäksi ajatellulle joukolle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182460
www.theseus.fi/bitstrea...io_laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut edistää Ulvilan kaupungin varhaiskasvatusorganisaatioon kuuluvan vuoropäiväkoti PeltoWillan kasvattajien ammatillista toimintaa lasten osallisuuden lisäämiseksi päiväkodin pedagogisissa prosesseissa. Kehittämistyön keskiössä on osallistava vuorovaikutuksen malli, joka on päiväkodin kasvattajille suunnattu työväline. Sen avulla voidaan edistää lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen pedagogisten prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallistava vuorovaikutuksen malli kehitettiin Marikan Korpin ja Johanna Latvalan varhaiskasvatustieteen pro gradu – tutkielmassa Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella vuonna 2010. Kehittämistyö on toteutettu toimintatutkimuksena vuoropäiväkoti PeltoWillassa kevään 2018 aikana. Kehittämisprojekti eteni niin, että päiväkodin yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä kokeiltiin säännöllisesti osallistavaa vuorovaikutuksen mallia arjen pedagogisen toiminnan osana, kahden kuukauden ajan. Tämän jälkeen toiminnallisia learning café- ja aivoriihi- menetelmiä hyödyntäen osallistavasta vuorovaikutuksen mallista ideoitiin siitä saatujen käyttökokemusten perusteella paremmin PeltoWillan tarpeisiin sopiva arjen työmenetelmä, tekemällä siihen tarvittavia muutoksia ja tarkennuksia lasten osallisuuden edistämiseksi päiväkodissa. Kehittämistyössä päiväkodin kasvattajat ovat siis yhteistoiminnallisesti sekä tuottaneet tietoa osallistavan vuorovaikutuksen mallin toimivuudesta päiväkodissa että myös ideoineet mallia toimivammaksi juuri PeltoWillan vuoropäiväkodin omien tarpeiden mukaisesti. Kehittämistyön myötä ideoidussa PeltoWillan omassa työmenetelmässä korostuu lasten havainnointi arjessa ja näiden havaintojen pedagoginen dokumentointi. Havainnoinnin ja taidokkaasti suoritetun pedagogisen dokumentoinnin keinoin voidaan nostaa lasten ääntä esille ja luoda päiväkodin pedagogisista prosesseista tätä kautta enemmän lasten näköisiä. Työmenetelmän avulla haluttiin myös tukea lasten toimijuutta heidän erityistarpeensa huomioiden. Näin ollen pedagogisten toimintojen ennakkosuunnittelu ja toimintojen mukauttaminen ovatkin työmenetelmässä myös keskiössä. Työmenetelmän eri vaiheissa pyritään lasten osallisuuden kokemuksen syntyä tukemaan esimerkiksi pienryhmätyöskentelyllä ja visualisoimalla puhetta kuvilla tai muilla keinoin. Työmenetelmä sisältää lisäksi yksityiskohtaisempia tarkennuksia PeltoWillan toimintakäytöntöihin, joilla pyritään tehostamaan tiedonkulkua yksikön sisällä työmenetelmää käytettäessä ja mahdollistamaan mahdollisimman monen lapsen osallistuminen työmenetelmän eri vaiheisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090917623
www.theseus.fi/bitstrea...anenAlma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Keskeisin työkalu sosiaalialan työssä on vuorovaikutus. Hyvä vuorovaikutus on dialogista, toisen aitoa, aktiivista kuulemista. Opinnäytetyössäni tutkin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä vanhempien osallisuudesta ja sen lisäämisestä ennakointidialogista Tulevaisuuden muistelu- menetelmää hyödyntäen. Varhaiskasvatussuunnitelma (Opetushallitus 2018) velvoittaa varhaiskasvatusta vanhempien osallisuuden huomioimiseen varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Ongelma opinnäytetyössäni oli kehittämissuunnittelussa perheen, vanhemman osallisuuden, huomioiminen kahden vuoden päästä tästä ajankohdasta. Miten siihen päästiin ja mitä huolia aiheesta nousi ja miten henkilöstö pystyy vaikuttamaan osallisuuden kokemuksen toteutumiseen. Tulevaisuuden muistelu- menetelmää soveltaen osallistujat keskustelivat dialogisesti aiheesta, jonka ytimessä oli varhaiskasvatuksen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen merkitys. Aiheesta nousi konkreettisia kehittämisideoita otettavaksi kokeiluun varhaiskasvatuksen työyksikköön. Suurimmaksi kehittämisen tarpeeksi nousi vuorovaikutus, toivottiin erilaista dialogia perheiden kanssa käytävään kommunikaatioon. Toisena tärkeänä asiana nousi tiimityön tärkeys yhteisen työyhteisön kehittämisessä ja henkilöstön voimavarojen ylläpitäjänä. Kehittämistyöni tulokset vahvistivat käsitystäni siitä, miten ensisijaisesti vuorovaikutukselliset tekijät ovat osallisuutta, avaimena parempaan osallisuuteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067550
www.theseus.fi/bitstrea...la_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kiusaamisen ehkäiseminen alakoulussa ryhmäyttämisen avulla. Opinnäytetyön kohderyhmä oli Itätuulen koulun kuudennen luokan oppilaat. Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen. Tämän opinnäytetyön toiminnallinen osuus piti toteuttaa yhdessä Susanna Rosholmin kanssa, mutta COVID-19 pandemian takia ei toimintatuokioita voitu järjestää. Opinnäytetyön tuloksena syntyi viiden toimintakerran opas. Toimintatuokioiden tarkoituksena oli parantaa luokan ryhmähenkeä ja ryhmätyötaitoja, sekä ennaltaehkäistä koulukiusaamista. Tässä opinnäytetyössä arvioitiin toimintatuokioiden sisältöä. Tämä opinnäytetyö koostui teoreettisesta osuudesta, jossa esiteltiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä. Tässä opinnäytetyössä esiteltiin toimintatuokioiden keskeinen sisältö ja arvioitiin niitä. Tässä opinnäytetyössä on esitelty myös tilaajalta saatu palaute toimintatuokioiden sisällöstä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061913199
www.theseus.fi/bitstrea...po_maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Olen suunnitellut yksityisen lastensuojelu- ja muita perhepalveluja tarjoavan yrityksen perustamista yhdessä osakaskumppanini kanssa. Tämän yrityksen työnimenä on ollut Korona Perhepalvelut Oy. Uuden yrityksen toiminnan aloittaminen vaatii paljon suunnittelu- ja kehitystyötä. Oman suunnitellun yrityksemme osalta tämä työ kuvataan kehittämistyössäni. Työssä määriteltiin Korona Perhepalvelut Oy:n tuottamat palvelut. Koska yrityksen suunnitteluvaiheessa ei ollut mahdollista toteuttaa tuotteistusprosessia kokonaisuudessaan, käytetään työssä tuotteistamisen sijaan termiä palvelujen määrittäminen. Palvelujen selkeä määrittely ja kuvaaminen helpottavat markkinointia. Korona Perhepalvelut Oy:n palvelujen määrittely -prosessiin kuvattiin yrityksen toiminta-ajatus, hinnoitellut palvelut, perhetyön asiakasprosessi sekä intensiivityö. Erilliseen palvelukansioon koottiin yrityksen salassa pidettävät tiedot. Työssä pyrittiin kartoittamaan, millaisille palveluille sekä miten tuotettuina ja hinnoiteltuina niille on riittävästi kysyntää yrityksen suunnitellulla toiminta-alueella. Pohjimmaisena tarkoituksena oli selvittää, onko yrityksen toiminnan aloittaminen tässä yhteiskunnallisessa ja yleisessä taloudellisessa tilanteessa kannattavaa eli onko yrityksen suunnitellun toiminta-alueen kunnissa tarvetta alan ostopalveluille. Kuntiin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse, joiden lisäksi toteutettiin pienimuotoinen kyselytutkimus. Tehdystä kyselystä selviää, että Korona Perhepalvelut Oy:n suunnitellulla toiminta-alueella ei ole tällä hetkellä riittävästi tarvetta alan ostopalveluille. Tästä syystä Korona Perhepalvelut Oy ei aloita toimintaansa suunnitellun mukaisesti. Toiveenamme on, että yrityksen palveluja kehittämällä Korona Perhepalvelut Oy:llä olisi tulevaisuudessa toimintamahdollisuuksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516661
www.theseus.fi/bitstrea...allJutta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyön keskiössä oli vahvasti tiimityö sekä sen merkitys lapsen kasvun edistäjänä varhaiskasvatuksessa. Tämä työ haluttiin nähdä ajatuksia herättävänä ja sekä uusia toimintatapoja luovana prosessina. Päiväkodin johdon taholta koettiin, että päiväkodin arjessa oltiin tietyllä tavalla jääty vanhoihin tapoihin kiinni, jotka ajoittain koettiin hyvin kuluttavana. Tämän vuoksi toivottiin kehittämistyöhön silmiä avaavaa työskentelyotetta ja kannustusta siihen, että erilaisia arjen rakenteita on myös mahdollista ja toivottavaa muokata. Kehittämistyö toteutettiin Satakunnassa sijaitsevassa päiväkodissa, jossa toimii neljä ryhmää. Yksi on esikouluryhmä, jossa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa sekä lastenhoitaja, kaksi ryhmää ovat 2-5 -vuotiaiden ryhmiä, joissa molemmissa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa sekä lastenhoitaja sekä yksi ryhmä on 2-5 -vuotiaiden pienryhmä, jossa työskentelee lastentarhanopettaja sekä lastenhoitaja. Kyselyitä toteuttaessa useammassa ryhmässä toimi myös avustaja. Prosessia lähdettiin työstämään kyselylomakkeen avulla, jonka avulla kartoitettiin päiväkodin henkilöstön ajatuksia ja mielipiteitä päiväkodin arjesta. Kasvatushenkilöstö tahdottiin ottaa projektiin mukaan ja huomioida myös heidän näkökulmansa kehittämistyön edetessä. Kehittämistyössä näkyi selvästi toimintatutkimuksen näkökulma, koska se pohjautui sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä vuorovaikutukseen. Yleisesti kehittäminen vaatii ihmisten välistä vuorovaikutusta, tiedon jakamista sekä yhteistyötä. Kehittämistyössä huomioitiin kaikkien työntekijöiden työtehtävät, toimintaympäristö sekä organisaatio. Kyselyn tulosten pohjalta nousseita teemoja käsiteltiin päiväkodin yhteisessä kehittämispäivässä learning café -menetelmällä. Kehittämispäivässä jaettiin ideoita ja ajatuksia sekä pyrittiin herättämään keskustelua siitä, miten toimintaa arjessa tulisi kehittää. Kyselyn tulokset herättivät mielenkiintoa sekä motivaatiota tehdä päiväkodista entistä parempi työpaikka sekä kasvuympäristö niille tärkeimmille eli lapsille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101021228
www.theseus.fi/bitstrea...ssiMinna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistyön idea on noussut Valtti-työpajan asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeesta kehittää työpajan matalan kynnyksen työpajatoimintaa vielä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja työ-ja toimintakykyä vahvistavaksi. Kehittämistyön tavoitteena on luoda matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli Valtti-työpajalle. Uuden toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa työ- ja toimintakykyä kohti työelämää tai koulutusta tehostetulla ja räätälöidyillä yksilö- ja ryhmätoiminnoilla. Anni Kierikka tutki omassa opinnäytetyössään (2019) Valtti-työpajan asiakkaiden Kykyviisari-itsearviointikyselyn tuloksia ja heidän mielipiteitään siitä kesällä 2019. Analysoin vastaukset (29) Pivot-taulukkolaskennan avulla ja kartoitin mihin aihealueisiin asiakkaat eniten toivoivat muutosta. Tulosten perusteella asiakkaat kokivat työ- ja toimintakykynsä riittämättömäksi tämän päivän työelämään ja toivoivat eniten muutosta työtilanteeseensa, fyysiseen kuntoonsa, terveyteensä ja talouteensa. Näiden muutostoiveiden perusteella matalan kynnyksen toimintamalliksi valikoitui yksilö- ja ryhmätoiminnan kehittäminen asiakkaan tarpeita vastaaviksi digitaalisuutta hyödyntäen. Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen teoriaa, jossa päämääränä on käytännön hyöty ja muutokseen pyrkivä lähestymistapa. Toimintatutkimuksessa asiakkaat ovat tärkeässä roolissa osallisena ja tutkija itse on muutosprosessissa mukana. Arviointi ja reflektointi kehittämistyöstä kulkee mukana koko prosessin ajan. Kehittämistyön tuloksena Valtti-työpajalle syntyi matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden toimintamalli alueen julkisten matalan kynnyksen palveluiden rinnalle.The idea of this development work is based on the needs of Valtti-workshop´s customers and employees to develop Valtti´s low-threshold activities even more to meet the needs of customers and to strengthen their ability to return back to working life. The aim of the development work is to create a low-threshold operating model for social and mental health services of Valtti-workshop. The purpose of the new operating model is to strengthen people´s capacity towards working life or education through intensified and tailored individual and group activities. In her thesis (2019), Anni Kierikka researched the results of self-assessment survey and opinions about it (called Kykyviisari) which was designed for Valtti-workshop during summer 2019. I analyzed answers (29) using Pivot spreadsheets and mapped which topics customers found the most urgent ones to be changed. Based on the results, customers felt that their work- and function ability was insufficient for the requirements of today’s working life and the most wanted change was linked to their work situation, physical condition, health and finances. Based on these core results, the selected low-threshold operating model was the development of individual and group activities supported with digital tools to meet the customer´s needs. The theory of activity analysis lays the base of this development work with the goal of practical benefit and a change-oriented approach. In activity analysis customers play an important role and the researcher himself is involved in the change process. Evaluation and reflection on development work goes hand in hand throughout the process. As a result of the development work, a low-threshold social and mental health services operating model was created for the Valtti-workshop alongside public low-threshold services in the region.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104114575
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Piia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vauvaperheen varhaisen tukemisen tarkoituksena on antaa perheille tukea oikea aikaisesti ja toteuttaa työtä tavoitteellisesti, kun huoli perheestä herää. Vanhempien ja perheiden ongelmilla on suuri merkitys vauvan ja kasvavan lapsen kehitykselle. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on ilmaista huoli, kun huoli herää syntymättömästä lapsesta. Ilmoituksen kautta voidaan perheelle järjestää tarvittavaa apua ja tarvittavia tukitoimia. Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia vauvaperheiden varhaisen tuen merkitystä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selkeyttää ennakollisen lastensuojelun prosessia, jotta saataisiin myönteinen kokemus odottavan perheen ja muiden tahojen näkökulmasta. Opinnäytetyö pyrkii samalla tuomaan lisää tietoa ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta. Opinnäytetyön tein yhteistyössä Helsingin Ensikodin yksiköiden kanssa. Aineiston keräämisen toteutin fokusryhmähaastatteluna ensikodin työntekijöille. Tutkimuksessani keräsin tietoa, siitä millaisessa tilanteissa koettiin varhaisen tuen puuttumisen aiheelliseksi, ja mikä on verkostotyön merkitys erityisesti vauvan kannalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa vauvaperheiden varhaiseen tukemiseen mallia, kun huoli herää jo ennen vauvan syntymää ja vauvaperheestä tulee ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa tietoutta varhaisen tuen merkityksestä huolen herättyä. Tutkimustulosten perusteella oleellisimpina seikkoina vauvaperheen kohtaamisessa varhaisen huolen herättyä nousi esiin luottamuksen ja turvallisen suhteen luominen, kunnioittava työote perhettä kohtaan ja ajan antamisen merkitys perheelle perhettä tuettaessa. Huolen puheeksi ottaminen ja esittäminen nousi myös tärkeäksi. Lisäksi tärkeänä koettiin, että ainakin yksi ja sama työntekijä kulkisi perheen rinnalla alusta alkaen koko prosessin ajan. Huolista puhutaan ja niihin puututaan, mutta huoliin pitäisi osata kuitenkin puuttua vielä rohkeammin ja varhaisemmassa vaiheessa odottavan äidin kohdalla, mikäli huoli herää.Huomautus: Opinnäytetyöstä on sen julkaisemisen jälkeen laadittu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen mukainen esiselvitys, jossa opinnäytetyön on todettu loukkaavan hyvää tieteellistä käytäntöä. (Rehtorin päätös SAMK/102/00.06.01/2023, 30.5.2023)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018083014740
www.theseus.fi/bitstrea...eraSalla.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sastamalalaisten lapsiperheiden odotuksia ja toivomuksia ensi syksynä avattavan perhepalveluverkoston matalankynnyksen kohtaamispaikan palveluista sekä selvittää perheiden kokemuksia saamistaan lapsiperheille suunnatuista hyvistä, jatkossa mahdollisesti kohtaamispaikoista löytyvistä palveluista. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena oli perheiden tukeminen asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessani sovellettiin toimintatutkimusta. Toimintatutkimus tarjoaa mahdollisuuden triangulaatioon; asiaa voidaan tarkastella monelta kannalta ja monella tavalla. Tutkimukseni muistuttaa myös kommunikatiivista toimintatutkimusta, jossa korostetaan vuorovaikutusta aktivoimalla osallistujia, käytetään demokratiaa sekä hyödynnetään kokemustietoa. Tiedonintressinäni oli kohtaamispaikan asiakkaiden kokemusten ja odotusten tutkiminen ja niiden tulkitseminen. Opinnäytetyöni aineiston olen kerännyt nettikyselyllä, yksilöhaastatteluilla sekä kuntalaisfoorumissa käydyistä keskusteluista saaduilla materiaaleilla. Käytin nettikyselyssä, haastatteluissa ja kuntalaisfoorumissa teemoja, jotka muotoituivat tutkimuskysymysteni mukaan ja jotka olin aiempien tutkimusten avulla muodostanut. Tutkimustulokset analysoitiin teorialähtöisesti peilaamalla niitä tutkimuksen tavoitteisiin ja aiempaan tutkimustietoon. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ettei vielä olla saavutettu riittävää tuen ja ohjauksen saavutettavuutta. Perheet kaipaavat paikkaa ja aikaa yhdessäololle. Vertaistuen merkitys vanhemmuudelle koettiin merkittävänä; perheet kaipaavat keskusteluseuraa aikuisille ja leikkiseuraa lapsille. Konkreettinen, matalankynnyksen paikka, jonne voi mennä omana itsenään viettämään lasten kanssa aikaa, ja joka tukee ja vahvistaa vanhemmuutta muun muassa vanhemman oman jaksamisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kautta. Kohtaamispaikan toivotaan olevan esteetön ja turvallinen, ilmapiiriltään rento ja avoin. Paikka, johon voi tulla käymään tai jäämään pidemmäksikin aikaa. Merkittävimmäksi kohtaamispaikasta saatavaksi palveluksi perheet nostivat perheohjauksen; perheohjaajaan ja perhetyöntekijän palveluiden toivotaan olevan nykyistä helpommin saatavilla, samoin sosiaaliohjaajan palvelut. Perheet kaipaavat konkreettista tietoa eri palveluista ja mahdollisuutta keskusteluun asiantuntijan kanssa. Palveluohjausta kaivataan, jotta olemassa olevat palvelut, olivat ne mitä tahansa lapsiperhepalveluja, ovat jatkossa paremmin asiakkaiden tiedossa ja jotta oikea palvelu löytyy helpommin ja nopeammin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092926579
www.theseus.fi/bitstrea...la_hanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhdessä Ruosniemen ja Toejoen koulujen henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Työn tarkoituksena oli tehdä osallisuutta näkyväksi ja selvittää henkilökunnan ja oppilaiden käsityksiä osallisuudesta, ja kehittää osallistavan toimintakulttuurin mallinnus. Kehittämistyön aihe oli ajankohtainen, sillä Porin kaupungin sivistystoimen kouluverkossa oli tapahtumassa muutos. Syksyllä 2023 nämä tutkimuksessa olleet kaksi alakoulua, yhdistyvät yhdeksi isoksi alakouluksi, Pohjoisväylän kouluksi. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja sen lähestymistapana oli toimintatutkimus. Sosiaalipedagoginen lähestymistapa oli kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimusaineisto kerättiin oppimiskahvila-menetelmää ja lomakekyselyä hyödyntäen. Osallisuus-teemaiset kehittämiskahvilat toteutettiin molempien koulujen henkilökunnalle erikseen. Oppilaskuntiin kuuluvien oppilaiden näkemyksiä osallisuudesta selvitettiin lomakekyselyn avulla. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että oppilaiden osallisuus -teema nähtiin tärkeänä osana tulevan Pohjoisväylän koulun toimintakulttuuria. Kehittämiskahviloiden pohdinnoista ilmeni, että osallisuuden merkitys oppilaan hyvinvoinnille tunnistettiin ja osallisuutta haluttiin tukea. Osallisuus nähtiin laajemmaksi käsitteeksi kuin vain oppilaiden osallistumiseksi, se ymmärrettiin oppilaan henkilökohtaiseksi tunteeksi ja osallisuuden kokemukseksi. Aikuisten roolia osallisuuden mahdollistajana pidettiin merkittävänä. Osallisuus nähtiin syntyvän arjen kohtaamisissa. Oppilaan nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemista pidettiin keskeisenä asiana osallisuuden tunteen syntymisessä. Pohjoisväylän koulun toimintakulttuurimallinnusta kehitettäessä osallistavan toimintakulttuurin nähtiin olevan monella tapaa oppilaalle hyödyksi. Osallisuuden ja osallisuuden kokemuksen vahvistamista pidettiin syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana ja näin ollen oleellisena osana koulun hyvinvointityötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610252
www.theseus.fi/bitstrea...io_pirjo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena on ollut kehittää lasten ja kasvattajien toiveiden mukaisesti tiedepäiväkoti Välkkeen fyysisiä oppimisympäristön tiloja yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Kehittämistehtävä on toteutettu yhteistyössä henkilökunnan, vanhempien ja lasten kanssa sekä Pilke päiväkodit Oy:n yhden toimintayksikön tiedepäiväkoti Välkkeen kanssa. Kehittämistehtävä toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella talvella 2018 sekä keväällä 2019. Kehittämistehtävän teoreettisessa osuudessa käsiteltiin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä, leikin määrittelyä sekä osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Teoreettinen osuus kallistui vahvasti ammattikirjallisuuteen. Tehtävä eteni oppimisympäristön ja leikin määritelmien avaamisesta niiden suunnitteluun ja toteutuksen arviointiin. Aineistonkeruu menetelminä käytettiin laadullista lähestymistapaa, kuten kyselyitä, havainnointia ja haastatteluja. Tulokset osoittivat, että uudessa tiedepäiväkoti Välkkeessä on kehitettävää oppimisympäristöissä. Kyselylomakkeiden vastauksista saatiin tukea oppimisympäristön kehittämiseen. Tätä tietoa analysoitiin ja se suodatettiin tutkimustulokseksi. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että erityisen haastaviksi koettiin juuri kahden ryhmän yhteiskäytössä olevat avarat tilat. Vaikka tilaa oli paljon niin rauhallisia leikkinurkkauksia ei löytynyt lapsille. Lisäksi heidän keskittymisensä leikkeihin herpaantui.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214897
www.theseus.fi/bitstrea...Tahkapaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin aikuisten kehitysvammaisten parissa toimivien kokoaikaisten perhehoitajien työhyvinvointia. Tavoitteena oli saada kuuluviin tätä tehtävää tekevien ääni ja saada heidän kokemuksiaan esiin sekä ymmärtää, kuinka he jaksavat tehtävässään. Tutkittiin, mitä haasteita heillä on ja mitä asioita voisi parantaa. Kyseessä oli määrällinen kokonaistutkimus ja se tehtiin sähköisellä Google Forms -kyselyllä, jonka linkkiä Perhehoitoliitto jakoi koko maassa toimeksiantajien kautta perhehoitajille. Kysely oli auki kaksi viikkoa ja siihen vastasi tuolla aikavälillä 54 ihmistä, joista 38 kuului tutkimuksen kohderyhmään. Heidän vastauksiaan tässä tutkimuksessa analysoitiin. Tutkimuksessa nousi esiin, että itsenäisyys oli vastaajien mukaan tehtävässä toimimisessa parasta. Tukimuodoista oman perheen sekä toisten perhehoitajien tuki koettiin merkittävänä. Haasteita perhehoidon tehtävässä esiintyi, esimerkiksi perhehoitolain mukaiset tukimuodot eivät toteutuneet kaikilta osin niin kuin olisi pitänyt, korvaus ei ollut tehtävän vaativuuden ja sitovuuden tasoinen, hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ei ollut järjestetty kaikille perhehoitajille ja sosiaaliturva koettiin heikoksi. Perhehoitoliitto koettiin ristiriitaisena. Sieltä sai vastaajien mukaan tukea, mutta osa koki, ettei se hyödyttänyt heitä mitenkään, eivätkä kaikki vastaajat kuuluneet siihen. Perhehoito on tehtävä, jonka arvoa on vaikea mitata. Totuus on kuitenkin se, että perhehoitajat toteuttavat hienoa ja arvokasta tehtävää. Heidän työhyvinvointiinsa kannattaa panostaa, koska heidän lisäkseen sillä on merkitystä myös perheenjäseniin sekä hoidettaviin. Perhehoidon toimivuuden merkityksessä huomionarvoista on sen edullisuus. Kyseessä on yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537736
www.theseus.fi/bitstrea...nen_taru.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelualue 1:sen Uudenkaupungin toimipaikan aikuissosiaalityössä. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää ryhmämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän ohjaajien työtapaa sekä ammatillisuutta ja saada ryhmätoiminta selkeäksi osaksi ohjaajien työnkuvaa. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jossa on hyödynnetty toimintatutkimuksellista otetta. Kehittämisprosessissa aineistoa kerättiin hyödyntämällä reflektoivia keskusteluita, pitämällä havainnointipäiväkirjaa ja pyytämällä ryhmän osallistujilta palautelomakkeita jokaisen kehittämisjakson ryhmäkerran jälkeen. Kehittämiseen osallistettiin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän ohjaajien lisäksi ryhmän osallistujat. Uudenkaupungin toimipaikan aikuissosiaalityön työyhteisö toimi kehittämisen ajan ohjausryhmänä, jonka kanssa toteutettiin väli- ja loppuarviointi. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta kehittämistyön tuoneen muutosta sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän ohjaajien työtapaan ja ammatillisuuteen. Kehittämisprosessin jälkeen pysyväksi työskentelyksi jäi yhteiset reflektiokeskustelut ryhmien jälkeen, jotka kehittämisjakson kokeilujen myötä on todettu hyväksi työtavaksi. Kehittämisprosessin toteuttaminen on antanut ohjaajille uudenlaisia näkökulmia, ajatuksia ja välineitä ohjaamistyöhön. Hyväksi todetut työtavat ja ammatillisuuden kehittyminen ovat tuoneet ryhmätoiminnan ohjaamisen selkeämmäksi osaksi ohjaajien työnkuvaa. Lisäksi havaittiin muutosta ryhmäläisten keskustelutaidoissa, vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja rohkeudessa tuoda esiin omia ajatuksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038785
www.theseus.fi/bitstrea...en_Tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön kimmokkeena toimi kahden varhaiskasvatuksessa johtamistyötä tekevän kollegan tapaamisesta ja nopeasti syvenevästä keskustelusta kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ensisijaisesta merkityksestä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tästä keskustelusta syntyi molempien tarpeita vastaava prosessi, jossa toinen sai koulutuksellisen kehittämiskokonaisuuden johtamaansa varhaiskasvatusyksikköön ja toinen sai toimia kanssakehittäjänä kollegansa yksikössä. Dialoginen kasvatuskumppanuus koulutus toteutettiin Pirkanmaalaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Kehittämisen tavoitteena oli herätellä ja syventää varhaiskasvattajien refleksiivisyyttä kumppanuusperustaisesti dialogisuuteen ja dialogiin. Koulutuksellinen kehittäminen tässä tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa perustui periaatteiltaan Kaskelan ym. (2006) kehittämään Kasvatuskumppanuus koulutukseen, jonka tavoitteena oli syventää ja edistää kasvattajien välistä dialogista kumppanuutta lapsen parhaaksi. Koulutusprosessi toteutettiin kolmena iltana työpäivien jälkeen. Tämä tutkimuksellinen kehittämistoiminta toteutettiin toimintatutkimusta mukaillen ja koulutus toimi interventiona, jonka tarkoitus oli suunnata koulutukseen osallistujien huomio käytännön työn tutkimiseen yksilöllisen ja yhteisöllisen reflektion tuella. Koulutuskerrat toimivat itsessään kehittämisen tiedontuotantona ja reflektion apuvälineenä käytettiin tietoisuuden kehää. Koulutusten jälkeen järjestettiin ryhmäkeskustelu osalle koulutukseen osallistujista täydentämään tiedonhankintaa koulutusten vaikuttavuuden arviointia varten. Koulutuksissa tuotetun tiedon ja ryhmäkeskustelun purun jälkeen esiin nousi sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä pohdintoja dialogisesta kasvatuskumppanuudesta. Yksilöllisiä pohdituttavia asioita olivat oma tapa olla ja puhua vuorovaikutustilanteissa sekä kyvystä aidosti kuunnella toista ihmistä. Yhteisöä koskevia ja yhteisön kehittymiseen liittyviä pohdintoja oli luottamuksen ja kunnioituksen merkityksestä työyhteisössä sekä dialogisen puheen tärkeydestä yhteisössä. Dialoginen kasvatuskumppanuuskoulutus herätti koulutukseen osallistujien pohdintoja syvällisesti ja toive tämän tyyppiselle yhteiselle keskustelulle ja kehittämiselle oli ilmeinen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113029
www.theseus.fi/bitstrea...olaPaivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, saavutettiinko lastensuojelun perhetyön asiakaskohtaiset tavoitteet sosiaalityöntekijöiden arvioimana. Lastensuojelun perhetyön tavoitteiden saavuttamista tutkittiin yhden kunnan lastensuojelupalveluissa analysoimalla perhetyön asiakassuunnitelmia ja haastattelemalla asiakasperheiden sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät haastateltiin puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla. Tutkimus tehtiin arviointitutkimuksena. Perhetyöyksikössä tutustuin lastensuojelun avohuollon asiakasperheen asiakassopimuksiin. Matriisin avulla luokiteltiin viisikymmentäseitsemän perhettä, ensin perheen muodon ja henkilöluvun mukaan ja sen jälkeen perheelle lastensuojelun asiakassopimuksiin kirjattujen ongelmien mukaan. Luokittelun jälkeen saatiin viisi tyyppiperheluokkaa, jotka nimettiin seuraavasti: arjenhallintaperheet, lapsilähtöinen ongelma -perheet, päiväkoti-ikäinen lapsi -perheet, vanhemman mielenterveysongelma -perheet ja väkivalta- ja päihdeperheet. Jokaisesta tyyppiperheluokasta otettiin yksi perhe tutkimukseen. Perhetyönprosessilla pyrittiin vaikuttamaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen ja auttamaan vanhempia jaksamaan lapsen kasvun ja kehityksen ylläpitämisessä ja turvaamisessa. Perhetyön avulla tuettiin vanhempien jaksamista, jolloin vanhempi pystyi ylläpitämään ja turvaamaan lapsen kehityksen ja kasvun. Perheiden elämään haettiin sellaista olotilaa, että arki olisi sen verran hyvää, että lapset voisivat asua kotona. Perhetyöntekijän mukana olo perheessä varmisti sen, että vanhempien vanhemmuus oli riittävää. Tutkimuksen tulosten mukaan perhetyöllä vaikutettiin perheiden elämään. Perhetyöllä saatiin aikaan muutos perheiden elämässä. Kaikkien perheiden kohdalla muutos ei ollut kovinkaan suuri, kuitenkin sellainen, että se nähtiin perheen arjessa. Sosiaalityöntekijöiden mielestä muutosta perheissä oli vaikea arvioida, koska muutos näkyi hyvin pieninä asioina, kuten vanhempien jaksamisen parantumisena ja voimaantumisena. Sosiaalityöntekijän arvion mukaan vanhemmuus oli riittävää, kun lapsilla oli riittävän hyvä olla kotona. Sosiaalityöntekijöiden haastattelujen perusteella pääsääntöisesti kaikissa tutkimusperheissä lastensuojelun avohuollon tukitoimina perhetyölle kirjatut tavoitteet saavutettiin. Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän kannalta tärkein asia oli, että lastensuojelun avohuollon perhetyölle asetetuilla tavoitteilla ensisijaisesti pyrittiin estämään lasten huostaanotto perheestä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211818
www.theseus.fi/bitstrea...maa_eini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Aikuisten parissa tehtävällä sosiaalityöllä on pitkät perinteet, mutta aikuissosiaalityö käsitteenä ja työmuotona on jäsentynyt vasta 2000-luvulla. Aikuissosiaalityö kohdistuu yli 18-vuotiaisiin taloudellisesti ja muutenkin huono-osaisiin ihmisiin. Asiakkaiden vaikeutuneet elämäntilanteet ja monimuotoinen avuntarve edellyttävät sosiaalialan työntekijältä laaja-alaista ammattitaitoa. Aikuissosiaalityön palveluissa ja käytettävissä olevissa menetelmissä on voimakkaita alueellisia ja paikallisia eroja. Myös asiakaskunnan rakenne ja ongelmat ovat erilaisia eri paikkakunnilla. Tutkimuksen aiheena oli selvittää suunnitelmallisen aikuissosiaalityön vaikuttavuutta ja erityisesti asiakassuunnitelmien merkitystä työn tuloksellisuuteen Harjavallan sosiaalikeskuksessa. Vaikuttavuuden arviointia tarvitaan aikuissosiaalityössä siihen, että voidaan tunnistaa toimivia ja vaikuttavia työmenetelmiä sekä käytäntöjä. Tiedon avulla pystytään kehittämään palveluja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Aikaisemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että aikuissosiaalityöhön panostaminen ja useita menetelmiä yhdistävä sosiaalityö on vaikuttavampaa kuin esimerkiksi pelkkä toimeentulotuen käyttö. Tutkimusmenetelmänä käytettiin valmiiden dokumenttien teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, tapauskohtaista evaluointia sekä vaikuttavuuden mittaria. Tutkimuksessa vaikuttavuutta arvioitiin sen mukaan, miten hyvin asiakassuunnitelmiin ennalta asetetut tavoitteet on saavutettu ja millaisia ennakoimattomia tavoitteita on saavutettu sosiaalityön keinoin. Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin yhteistyössä aikuissosiaalityön tiimin kanssa ryhmähaastattelun avulla uusi asiakassuunnitelmarunko sekä ohjeistus niiden käyttöön. Tutkimustulokset osoittivat, että toimeentulotukeen keskittyvä sosiaalityö ja erityisesti kirjallisesti toimeentulotuen hakeminen näyttäisi passivoivan asiakasta ja aiheuttavan pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen. Eri asiakasryhmien vertaileminen osoitti, että sosiaalityöllä on merkitystä ja vaikuttavuutta asiakkaiden elämäntilanteen kohentumisessa. Asiakkaiden keskeisimmät tavoitteet olivat työllistyminen, päihteettömyys sekä työkyvyttömyyseläke. Työmenetelmänä parhaimmat tulokset saatiin palveluohjauksella, jalkautumalla asiakkaan kanssa kentälle sekä moniammatillisen tiimin ja etsivän nuorisotyöntekijän kanssa yhteistyötä tehden. Tutkimustulosten mukaan asiakassuunnitelma on tärkeä aikuissosiaalityön työväline, joiden laatiminen lisää sosiaalityön vaikuttavuutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116559
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Katja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to develop operating model for the transition phase for the disability services of the city of Pori. The aim was to develop multi-professional co-operation to make the transition phase from school to the day activity care for young people with intellectual disabilities as predictable, supported and smooth as possible. Work on concrete development areas was selected: development of multi-professional co-operation, support for the transition of the young people with intellectual disabilities and improvement of knowledge transfer. The reform pressure for the development of disability work is created by the current reforms in the field of disability. The UN Convention of the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) and the KVANK Quality Criteria for the development of work and day activities care. Respect for the client´s self-determination and inclusion are key principles in these reforms. The reform also emphasizes customer orientation and service functionality. The background to this development work was to need to develop transition phase practice and new operating model. A constructivist research procedure was used as a development method. The development proceeded step by step, from the collected development ideas to the creation to the operating model. Development work began by exploring research and sources on intellectual disability and transition phases and it support. In the development work the actors of the transition phase were taken into account by finding out their opinions through interviews, the idea-based activities and surveys. Teachers from the Koivula´s school and the Olavi´s school were interviewed for development work. Surveys were conducted for parents of young people with intellctual disabilities. And e-mail surveys for the supervisors of the city of Helsinki´s work and day activities care centers. Idea-based activities were also organized for the empolees of work and day activity care. The development material was collected between 2017-2018. The result of the construction process was a operating model for the transition phase. The model supports the customer-oriented operation in transition phase.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113504
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Hanni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was the study of alternative funding models for Nauha ry ´s peer and volunteer activities. Nauha ry operates in Pirkanmaa, and in addition to peer and voluntary activities, it´s industries include substance abuse work, employment care, housing services and immigrant activities. The assistance center for social and health organization STEA has annually distributed the grant money consisting of Veikkaus oy´s gaming income to social and health organizations. There has already been information in the public that a change in the distribution of grants of this kind is coming. Many third sector organizations, including Nauha ry´s peer and voluntary activities, depend on this funding to run the business. The aim of the thesis is to find other forms of funding in addition to or as substitutes for STEA grants. The method used in the thesis was project- based research, which was used to study and evaluate different alternatives that would be suitable as a funding model for association activities and to meet criteria required for volunteering. The thesis evaluated and compared future options to secure funding in the event of a significant reduction or complete cessation of STEA grants. In addition, the ethics of Veikkaus oy´s income as a financier of organizational and association activities was discussed. One source of inspiration for the thesis was the Arrels Fundació in Barcelona, whose funding model was assessed as one of the options, where applicable. In addition, many other funding models for the future were found to be good in the presentation and application phase of the thesis.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313723
www.theseus.fi/bitstrea...Lahtinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyöni aiheena oli tukihenkilötoiminnan kehittäminen Porin vammaispalveluissa. Tukihenkilötoiminta on ollut vammaispalveluissa näkymätöntä toimintaa. Tukihenkilön tarve on nykyisin yhä useammin esillä asiakkaiden kuntoutus- ja palvelusuunnitelmissa ja palvelutarpeen arvioinneissa. Tukihenkilötoiminnan kehittämisen tarve nousi asiakkaiden tarpeista. Lisäksi työntekijöillä oli myös tarvetta selventää palvelun myöntämisen perusteita. Kehittämistyössä selvitin Porin vammaispalvelutoimiston asiakkaiden tukihenkilötarvetta. Aikaisempien projektien ja kirjallisuuden kautta selvitin myös tukihenkilötoiminnan näkyvyyttä ja vaikutusta vammaisten henkilöiden sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnoissa sekä yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä. Kehittämistyön prosessi alkoi tutustumalla tukihenkilötoimintaan liittyvään aineistoon. Prosessi eteni aihealueen tietoperustan näkökulman avulla eri kehittämisen lähestymistapojen valitsemiseen ja toteuttamiseen. Prosessi päättyi tulosten saamiseen ja tukihenkilömallin kehittämiseen. Kehittämistyössä käytin pohjana tutkimuksellisen kehittämisen menetelmää. Kehittämisessä käytin lähestymistapana toimintatutkimuksellista mallia, joka sisälsi havainnointia, kyselyn, haastattelun menetelmät sekä yhteisöllisessä menetelmässä toteutin oppimiskahvila ja tulevaisuusverstas työskentelyä. Toimintatutkimuksellisen prosessin aikana aineistoja kerättiin niin, että huomioitiin sekä asiakkaiden, työntekijöiden että tukihenkilöiden näkökulmia. Kehittämistyön kaikki aineisto kerättiin vuosien 2013 - 2014 aikana. Kehittämisprosessin aikana toteutin Porin vammaispalveluiden asiakkaille asiakastyytyväisyyskyselyn. Teemahaastattelun avulla selvitin Porin vammaispalveluiden työntekijöiden näkemyksiä Porin vammaispalveluiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä. Lisäksi järjestin tukihenkilöille kehittämispäivän, jonka tuotokset dokumentoitiin. Kehittämisprosessissa sain monesta eri näkökulmasta ideoita tukihenkilötoiminnan toimintamallin kehittämiseen. Kehittämistyön tuloksena luotiin tukihenkilötoimintamalli, joka sisälsi palveluprosessin kuvauksen. Mallin tarkoituksena on tukea asiakaslähtöistä toimintaa ja olla työntekijöiden työvälineenä tukihenkilötoiminnan suunnittelussa ja toteutumisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090114711
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Mika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisessa opinnäytetyössäni tutkin mielenterveyskuntoutujille järjestettävän viriketoiminnan kehittämistä. Mielenterveyskuntoutujille on ominaista, että he jättäytyvät pois erilaisista toiminnoista kuin osallistuisivat ohjattuun toimintaan. Sairauksien tuomat haasteet, liikunnan vähäisyys, omanarvon tunne ovat seikkoja, jotka vähentävät helposti osallistumisen motivaatiota. Erilaisten viriketuokioiden avulla halusin tarjota mahdollisimman usealle kuntoutujalle osallistua erilaisiin motorisia- ja sosiaalisia taitoja tukeviin ryhmiin kuntoutujan omien voimavarojen mukaisesti. Yhteistyökumppanikseni sain Satakunnan alueella toimivan asumis- ja kuntoutuspalveluita mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarjoavan kodin. Viriketuokioiden sisällön suunnittelin kuntoutujista ennalta saatujen tietojen pohjalta. Toteutin kymmenen viriketuokiota kuten kukkakoriaskartelun, erilaisia liikuntapainotteisia ryhmiä sekä iskelmätietovisan. Pyrin kannustamaan ryhmään osallistuneita ja saada heitä aktivoitua enemmän osallistumaan ryhmätoimintaan oman psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Havaintojeni tueksi toteutin jokaisella viriketoimintakerralla ryhmähaastattelun, jossa tiedustelin viriketuokion mielekkyyttä, kysyntää vastaavalle toiminnalle, toiveita viriketuokiokerroista tulevaisuudessa ja kyseisen kerran fyysistä rasittavuutta. Omat havaintoni kirjasin ylös tuokioiden jälkeen. Tuokioista keräämieni havaintojen perusteella voi kertoa, että ryhmätyöskentely ei ole mielenterveyskuntoutujalle itsestäänselvyys. Viriketoiminnan ja liikunnan avulla voidaan edistää kuntoutujien kokonaisvaltaista kuntoutumista heidän ehdoilla sekä ohjaus- ja hoitotyötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403273605
www.theseus.fi/bitstrea...na-kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimusprojektissa selvitettiin pienryhmätoiminnan vaikutuksia lapsiryhmässä sekä lapsen että työntekijän näkökulmasta. Samalla käynnistettiin lasten pienryhmätoimintaa Pähkinäpensaan päiväkodin kahdessa lapsiryhmässä. Tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli kerätä tutkimustiedon lisäksi käytännön kokemustietoa pienryhmätoiminnasta tutkimusprojektin aikana. Tämän pohjalta pienryhmätoiminta työskentelytapana toivottiin laajenevan yksikkömme kaikkiin lapsiryhmiin. Tutkimusprojektista saadut tulokset ja aineisto on käytettävissä myös muissa päiväkodeissa jotka suunnittelevat tai käynnistävät lasten pienryhmätoimintaa. Tämän päivän päiväkoti ryhmät ovat lapsilukumäärältään verrattain suuria. Melutaso ja usein koettu lapsiryhmän levottomuus nähdään yhdeksi kuormittavuustekijäksi niin lapsille kuin ryhmän työntekijöillekin. Valtakunnan tasolla näihin ongelmiin on pyritty vaikuttamaan ja pienryhmätoiminta on useissa päiväkodeissa jo valittu toimintalinja. Tutkimusprojektia toteutettiin Laitilan kaupungin Pähkinäpensaan päiväkodissa kahden toimikauden ajan 2009–2012. Ensimmäinen toimintakausi keskittyi ensisijaisesti tutkimusprojektin suunnitteluun ja koko henkilökunnan koulutukseen. Tämän jälkeen valittiin kaksi pilottiryhmää pienryhmätoiminnan kokeilua varten. Toisen toimikauden ajan pilottiryhmät suunnittelivat ja toteuttivat pienryhmätoimintaa lapsiryhmissään. Tutkimusprojektissa edettiin toimintatutkimuksen viitekehyksessä jossa vuorottelivat suunnittelu, toiminta, tehdyt muutokset, työskentelyn havainnointi ja reflektointi. Työskentelystä kerättiin tutkimusaineistoa, jonka pohjalta esitettiin havainnot vaikutuksista lapsiryhmän toimintaan ja henkilökunnan työskentelytapoihin. Tarkastelujakson jälkeen pienryhmätoiminta siirtyi tavoitteen mukaisesti päiväkodin muihin lapsiryhmiin. Esimiestason sitoutumisella ja pilottityöskentelyyn osallistuneiden työntekijöiden käytännön osaamisen tuloksena pienryhmätoiminta muotoutui osaksi Pähkinäpensaan päiväkodin varhaiskasvatuksen toimintalinjaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114203
www.theseus.fi/bitstrea...man_Anne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi ja tunnetuksi pääkaupunkiseudulla asunnottomuustyössä toteutettua hankepohjaista parityöskentelymallia, jossa työparina työskentelivät ammattilainen ja joko koulutuksen saanut kokemusasiantuntija tai vertainen, joka osaltaan kävi vielä läpi omaa kuntoutumisprosessiaan. Tarkastelin aihetta tutkijan ja haastattelijan näkökulmasta. Tutkimus selvitti kokemuksia parityöskentelymallista ja mahdollisista kehittämistarpeista asunnottomuustyötä tekevän työntekijän näkökulmasta. Toteutustapana oli asunnottomuustyötä toteuttavien henkilöiden haastattelut sekä Google forms-kysely, joka lähetettiin sähköpostitse. Tehdessäni koontia opinnäytetyöhön, käytin kyselyn koontia ja tarvittaessa avasin kyseessä olevaa asiaa niin, ettei vastaajan henkilöllisyys tai toimipiste tullut ilmi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä yhteen kokemuksia parityömallista ja kertoa niistä sekä asunnottomuustyötä tekeville kuin aiheesta kiinnostuneille. Tulokseksi saatiin, että parityöskentelymalli todettiin hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Parityöskentelymalli antaa ammattilaiselle tietoa asiakkaan näkökulmasta ja kokemusasiantuntijalle tai vertaiselle ammattilaisen näkökulman. Todettiin myös, että kehitettävää työskentelymallissa vielä on ja koulutusta tarvitaan puolin ja toisin. Aiheeseen liittyen järjestettiin kaksi valtakunnallista webinaaria sekä niiden lisäksi hankkeeseen kuuluvien järjestöjen keskeisiä Teams-kokoontumisia kevään ja syksyn 2020 aikana. Kokoontumisien ja webinaarien tuloksena syntyi uusia yhteistyökumppanuuksia sekä saatiin arvokasta tietoa parityöskentelymallin toteutumisesta sekä kehittämisen tarpeista jatkossa.