Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 136
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311319
www.theseus.fi/bitstrea..._Johanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tavoitteena on tutkia pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettujen lasten ja heidän sijaisvanhempinaan toimivien aikuisten välille muodostuvaa kiintymyssuhdetta ja kiintymyssuhteeseen vaikuttavia asioita. Nostan esille myös yleisesti kiintymyssuhteeseen vaikuttavia asioita ja millaisilla keinoilla tutkimusten mukaan voidaan tukea kiintymyssuhdetta. Käsittelen työssäni yleisellä tasolla kiintymyssuhdetta, sen vaikutusta lapsen sekä nuoren kehitykseen sekä asioita jotka vaikuttavat positiivisen kiintymyssuhteen kehittymiseen. Pohdin lopputyössäni kiintymyssuhteen näkökulmasta sitä, millaisia asioita sijaisperheen vanhempien tulisi ymmärtää kiintymyssuhteesta ja millaisia asioita tulisi huomioida, kun perheeseen sijoitetaan lapsi tai nuori ja minkä vuoksi näihin asioihin olisi tärkeää kiinnittää huomiota. Tutkimusaihe on tärkeä, sijaisperheet kokevat usein erilaisia haasteita kun perheeseen muuttaa uusi perheenjäsen. Toimin itse sijaisvanhempien vertaisryhmäohjaajajana, mentorina ja työnohjaajana sekä sijaisvanhempien yhdistyksen puheenjohtajana. Lähes poikkeuksetta sijaisperheet kokevat jäävänsä ongelmien kanssa yksin tai heille tarjottu apu tulee liian myöhään. Sijaisperhe tarvitsee erilaisia tukia selviytyäkseen tehtävästään. Tutkielmassani korostuu vuorovaikutuksen, ymmärryksen ja sitoutumisen merkitys. Tutkimustulokset sekä oma kokemukseni tukea ajatteluani siitä, että sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välinen kiintymyssuhde on tärkeä ja sen muodostuminen vaatii erityistä huomiota sekä työskentelyä. Kiintymyssuhteen muodostuminen voi olla haastavaa ja vaatiikin erityishuomiota. Kiintymyssuhde ei välttämättä muodostu ilman tietoista läsnäoloa, vuorovaikutusta ja työskentelyä sen eteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että pystyisimme kiinnittämään tietynlaisiin asioihin huomiota jo sijoitusta suunniteltaessa ja ymmärtämään, että käytännön asioilla pystytään vaikuttamaan tulevaisuuteen ja vuorovaikutussuhteeseen sekä kiintymyssuhteeseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601021002
www.theseus.fi/bitstrea...n_liite.pptx (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...Lahtonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä projektissa tarkasteltiin traumatisoituneiden lasten ruokaan ja syömiseen liittyviä ongelmia. Projektin tarkoituksena oli tuottaa sähköinen lomake projektin tilaajalle, Länsi-Suomen läänissä sijaitsevalle lasten sijaishuollon yksikölle. Lomakkeen avulla sijaishuollon työntekijät tutustuvat lapsen syömistapoihin ja tunnistavat lapsen ruokaan ja syömiseen liittyviä ongelmia. Lomakkeessa on 16 avointa kysymystä, sekä kuvattu 11 erilaista traumatisoituneen lapsen ruokaan ja syömiseen liittyvää ongelmaa, joista työntekijä voi valita lapsen käytökseen sopivat vaihtoehdot. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa yksikölle tiivis PowerPoint- materiaali johdattelemaan projektin teoriasisältöön. Projektin tavoitteena oli, että kohdeorganisaation työntekijät käyttävät tuottamaamme materiaalia työssään ja sen avulla kehittävät omaa ymmärrystään traumatisoituneen lapsen ruokaan ja syömiseen liittyen. Projektiin sisältyvässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin lasten ruokailuun ja syömiseen liittyviä tutkimuksia yhteensä kahdeksan kappaletta. Tutkimukset olivat sekä suomalaisia että ulkomailla tehtyjä. Deduktiivisen sisällönanalyysin avulla tuotettiin aineistosta nousseet luokat, joita hyödynnettiin sähköisen lomakkeen kysymysten laadinnassa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa todettiin lasten ruokaan ja ruokailuun liittyvien haasteiden kumpuavan aikuisten vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen. Sijaishuollossa ruokaa voidaan käyttää hoivakeinona ja välittämisen osoittamisen keinona, sillä ruoalla on vahva symbolinen merkitys emotionaalisten tarpeiden täyttäjänä. Ruoan avulla voidaan syventää lapsen ja sijaishuollon työntekijän välistä luottamussuhdetta, mikäli lasta osallistetaan ruokaan ja ruokailuun liittyvissä asioissa. Lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta ja lapsen tietämys ruoan alkuperästä, valmistustavasta ja riittävyydestä nousivat avainasioiksi ruokailutilanteiden onnistumisessa. Lisäksi työntekijän tietoisuus lapsen aikaisemmista kokemuksista vaikuttaa lapsen ei-toivotun käytöksen oikeanlaiseen tulkintaan. Realistinen ymmärrys lapsen edellytyksistä selviytyä ruokailutilanteissa auttaa myös työntekijän ja lapsen luottamussuhteen rakentamisessa. Projektin lopputuotteena syntyi sähköinen lomake ja PowerPoint-esitys, jossa on tiiviissä muodossa esitetty ruoan merkitys traumatisoituneen lapsen hoidossa. Sähköinen lomake esitestattiin kohdeorganisaation työntekijöiden toimesta. Lomakkeen sekä materiaalin koettiin olevan tarpeellisia, mielenkiintoisia, käytännöllisiä ja selkeitä. Jatkokehitysehdotus on, että työtä laajennettaisiin etsimään erilaisia ratkaisumalleja näihin yleisesti tunnistettaviin syömisen ja kiintymyssuhteen ongelmiin. Lisäksi olisi syytä selvittää, onko laadittua materiaalia käytetty kohdeorganisaatiossa työvälineenä ja miten se on vaikuttanut työn kehittämiseen kohdeorganisaatiossa.
Tie traumasta tervehtymiseen : rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603213397
www.theseus.fi/bitstrea...iSinikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö on tehty yhdestä Lounais-Suomen sijaishuollon laitoksesta. Tavoitteena oli selvittää miten kyseisessä laitoksessa tuetaan nuorta itsenäistymisprosessissa. Tarkoituksena oli tehdä opas tukemaan ohjaajien työtä nuorten itsenäistämisessä. Opinnäytetyössä keskitytään nuorten itsenäistymiseen sijaishuollon piirissä. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä lastensuojelulain mukaisesti huostaanotettujen lasten ja nuorten hoitoa ja huolenpitoa kodin ulkopuolella lastensuojelulaitoksessa, perhekodissa tai sijaisperheessä. Opinnäyte on lähestymistavaltaan laadullinen. Tutkimuksellisen taustoituksen lisäksi on haastateltu kyseessä olevan sijaishuollon yksikön neljää ohjaajaa sekä kolmea laitoksesta itsenäistynyttä nuorta. Jälkihuollon näkökulma saatiin lastenkodissa järjestetyssä tapaamisessa. Tapaamisessa olivat paikalla jälkihuollon ohjaajat sekä jälkihuollon esimies. Tämä opinnäytetyö keskittyy yhden sijaishuollon laitoksen käytäntöihin sekä laitoksen työntekijöiden ja poismuuttaneiden nuorten haastatteluihin. Haastatelvavia ohjaajia oli neljä ja poismuuttaneita nuoria kolme. Tulokset ovat siksi viitteellisiä, vain suuntaa antavia eikä niitä voi laajemmin yleistää. Nuoren itsnäistämisprosessi on laaja osa-alue sijaishuollon työtehtävissä. Itsenäistymisprosessin onnistumiseen vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin osa-alueet. Opinnäytetyön haastatteluissa tuli esiin juuri tämä moninaisuus. Nuoren tulisi osata monia taitoja. Hänellä tulisi olla riittävästi tietoa monista eri elämän osaamisalueista, jotta itsenäisen elämän aloittaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Nuorilla on mahdollisuus jälkihuollon tukeen muutettuaan pois lastenkodista. Nuoria tulisi informoida jälkihuollon tarjoamista tukipalveluista mahdollisimman hyvin jotta he motivoituisivat vastaanottamaan tämän heille tarjottavan tuen. Työntekijöiden haastatteluissa tuli vahvasti esille yksilöllisen ohjauksen tarve. Jokainen nuori on yksilö ja tarvitsee tukea sekä apua eri elämänhallinnan osa-alueilla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173578
www.theseus.fi/bitstrea...sukangas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena tehtiin Ikaalisten koulun henkilökunnan käyttöön tiivis opas, joka olisi apuna, kun koulussa aloittaa lapsi, joka on sijoitettuna joko sijaisperheeseen tai laitokseen. Tavoitteena oli, että koulujen henkilökunnalla olisi käytettävissä ajantasaista tietoa niistä seikoista, jotka vaikuttavat tai vastaavasti ovat vaikuttamatta lapsen tai nuoren koulunkäyntiin silloin, kun lapsi on syystä tai toisesta sijoitettu oman kotinsa ulkopuolelle. Opinnäytetyön tuloksena syntyi opas kouluille, joten oli kyse toiminnallisesta opinnäytetyöstä. Opasta tehdessä käytiin keskusteluita Ikaalisten kaupungin sivistysjohtajan sekä opet-tajien kanssa verkkokyselyn muodossa. Näin saatiin esille Ikaalisiin liittyviä erityispiirteitä sijoitetun lapsen koulunkäyntiin liittyen. Näiden keskusteluiden aikana selvisi, että tarvetta etenkin sijoitetun lapsen koulunkäyntiin liittyvän lainsäädännön tuntemiseen sekä ratkaisumallien antamiseen on olemassa. Opetushenkilöstön lisäksi tavoitteena oli päästä keskustelemaan Ikaalisissa sijaitsevien kahden lastensuojelulaitoksen henkilökunnan kanssa, jotta saataisiin heidänkin ajatuksensa ja toiveensa mukaan oppaaseen. Toisen laitoksen kanssa yhteistyö olikin sujuvaa ja päästiin keskustelemaan paikan päälle sekä puhelimitse tulevasta oppaasta. Tämä avasi sopivasti uusia näkökulmia vaikkakin opas tuli nimenomaan opettajien käyttöön. Valitettavasti Ikaalisissa toimiva isompi lastensuojelulaitos kieltäytyi yh-teistyöstä kokonaan. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt opas lähetettiin vielä Ikaalisten sivistystoimessa työskentelevien viranhaltijoiden tarkastettavaksi, jonka tuloksena oppaaseen lisättiin vielä sijoitetun lapsen prosessi Ikaalisissa. Liitteenä on työn tuloksena syntynyt opas.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122908
www.theseus.fi/bitstrea..._Johanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to find out the work violence experienced by the employees of the children's home and how it affects to coping at work. Based on the research results, the aim was to highlight the effects of work violence on the employee and preventive ways in which the employer can support the employee after work violence situations. The quantitative research method was chosen as the research method for the thesis. The data collection method was a structured questionnaire, which consisted of three different sections with 8–10 questions. In total, the survey had 28 questions. The electronic survey was sent to the employees of the children's homes of a child welfare company in Southwest Finland, the response rate was 37%. According to the results of the study, by children´s home employee experiences less physical violence than mental violence. The way physical violence occurred had been more experienced in punching and kicking. Mental violence has been a threat or name-calling and has been experienced by most respondents on several occasions. Most respondents have not been on sick leave due to work violence, but experience exhaustion due to work violence. Respondents have experienced stress in the workplace due to physical or mental violence, but the stress experienced in the workplace did not cause stress in a large proportion of respondents during their free time. According to the results, respondents did not experience much fear at work or at home for reasons at work. According to the respondents, there were enough safety devices at the workplace. The employees who responded to the survey felt that the workplace adequately addresses both physical and mental violence. Some employees would like to receive even more support after labour violence situations. Further research could look at how situations of violence affect the interaction between the worker and the young person and what means have been perceived as good for investigating situations of violence.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221512
www.theseus.fi/bitstrea...iSinikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työmenetelmä, jonka avulla lasten-suojelun sijaishuoltolaitoksen tekemän hoito- ja kasvatustyön vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kehitystyö tehtiin Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksissa. Aihealue on ajankohtainen. Valtakunnallisen lastensuojelun kärkihankkeen (LAPE) tavoitteissa on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen lastensuojelussa. Lastensuojelulaitosten tehtävän työn vaikuttavuuden arviointi yhdessä lapsen ja hänen perheensä kanssa tukee asiakasperheiden osallisuutta sekä työn läpinäkyvyyttä. Opinnäytetyössä käydään läpi sijaishuoltoa ohjaavaa lakia sekä laatukriteeristöä. Koska sosiaaliala keskittyy ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, on myös näitä teemoja avattu kirjoituksessa, erityisesti tavoitteiden asetteluun sijaishuollossa, koska vaikuttavuutta ei voida todentaa seuraamatta muutosta. Teoreettista viitekehystä opinnäytteeseen tuo arvioinnin eri muodot, erityisesti empiristiseen arviointiin kuuluva tapauskohtainen evaluaatio ja pragmaattinen arviointi. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään vaikuttavuuden käsitettä. Mitä vaikuttavuus ylipäänsä on? Mitä vaikuttavuus tarkoittaa lastensuojelussa? Opinnäytetyössä esitellään myös tutkimuksia ja kehitettyjä työmenetelmiä sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimustuloksissa asiakastyön vaikuttavuutta tavoiteltaessa painottuu tavoitteellinen, asiakasta arvostava, luottamuksellinen yhteistyö. Näiden teorioiden ja tietojen viitoittamassa suunnassa aloitettiin varsinainen projektityö. Työryhmään osallistui ohjaaja viidestä eri lastenkodista ja työ alkoi toukokuussa. Työryhmän kehittämä menetelmä sijaishuoltolaitoksen työn vaikuttavuuden arviointiin pohjautuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa on jo itsessään tavoitteen asettelu. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tekoon osallistuu lapsi (ikä ja kehitystaso huomioon ottaen) ja hänen vanhempansa, aina kun vain mahdollista. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa muokattiin. Suunnitelmaan lisättiin ky-symyksiä, joiden tarkoitus on sekä helpottaa lapsen ja vanhempien osallistumista tavoitteen asetteluun, että lisätä heidän osallisuuttaan myös siinä, miten tavoitteet saavutetaan. Hoito ja kasvatussuunnitelman rinnalle kehitettiin kahden kuukauden välein täytettävä seurantalomake. Tarkoituksena on, että myös seurantalomakkeen täyttämiseen osallistuu sekä lapsi, että hänen vanhempansa. Työryhmän tekemän vaikuttavuuden arvioinnin työmenetelmän pilotointi aloitetaan kahdessa Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516264
www.theseus.fi/bitstrea...ela_Ismo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitoksessa tehtävää työtä, kun tätä tarkastellaan hoidon ja huolenpidon, kasvatuksen, ohjaamisen ja yhteistyöverkostojen kanssa tehtävän työn näkökulmasta. Tutkimuksessa pyrittiin jäsentämään lastenkodissa tehtävää työtä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä. Tutkimus toteutettiin neljätoistapaikkaisessa lastenkodissa, jossa lapset olivat iältään 12–17-vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin etnografista lähestymistapaa, jonka tavoitteena oli yhteisöstä kokemalla ja oppimalla ymmärtää ja jäsentää yhteisön toimintatapoja ja ajattelua. Etnografinen tutkimus tarkoittaa metodia, joka käyttää hyväkseen monenlaisia informaation lähteitä. Tutkimuksen aineisto muodostui sekä osallistuvasta että ilman osallistumista tapahtuvasta havainnoista, havaintomuistiinpanoista työntekijöiden ja verkostojen kanssa käydyistä keskusteluista sekä viiden työntekijän teemahaastattelusta valitsemistani työn ulottuvuuksista. Tutkimuksessani lastenkodissa tehtävässä työssä korostui työntekijän rooli luottamuksellisen ja turvallisen suhteen luomisessa lapseen. Työn onnistumisen edellytyksenä tutkimustuloksissa painottui työ perheiden ja verkostojen kanssa. Työntekijän työotteeksi olen nimennyt ohjauksen. Ohjaussuhde sosiaalipedagogisesti määriteltynä korostaa aikuisen tavoitetta tukea lapsen kasvua ja luottamusta tulevaisuuteen neljän ymmärtämisen periaatteen kautta: ymmärtämisen kykyä, ymmärtämisen välittämistä, ymmärtämisen lähtökohtia ja paremman ymmärtämisen periaatetta. Ohjaus on liikkumista kasvattamisen, opettamisen ja sosiaalistamisen muodostamassa pedagogisessa kentässä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042119
www.theseus.fi/bitstrea...Tuuliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tehtävänä oli toteuttaa kolmen lastensuojelun asiakkaana olevan nuoren kanssa projekti, jossa harjoiteltiin tunteiden ilmaisua taidelähtöisen menetelmän kautta. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja koostui nuorten tapaamisesta ja heidän kanssaan työskentelystä. Nuorten kanssa käytiin läpi kolmea eri tunnetta, joista heidän tuli kirjoittaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan ylös. Projektista kertyneet kokemukset ja tekstit raportoitiin ja ne jäävät yhteistyötahona toimivalle lastensuojeluyksikölle käyttöön. Nykyaikana nuoret tuntuvat voivan aina vain huonommin ja osalla yhteys omiin tunteisiin on hukassa, koska nuoret eivät ole saaneet elämässään työkaluja niiden käsittelyyn. Näihin haasteisiin lastensuojelun työntekijät vastaavat päivittäin ja taidelähtöiset menetelmät ovat yksi keino saada nuoria avaamaan tunteitaan silloin, kun asioita ei kykene sanomaan ääneen, eikä niitä vielä täysin itsekään ymmärrä. Taidelähtöisien menetelmien lisäksi viitekehyksinä opinnäytetyössä ovat toimineet lastensuojelun tukitoimet ja nuoren polku läpi asiakkuusprosessin, sekä tunnetyöskentely, jota hyödynnetään tunteiden läpikäymisessä ja käsittelyssä, jotta nuori saavuttaa taidot omien tunteidensa hallintaan. Opinnäytetyössä käytetty menetelmä soveltuu parhaiten lastensuojeluyksiköissä tapahtuvaan arjen työskentelyyn nuorten kanssa, mutta tämä projekti toteutettiin irrallisina tapaamisina, joiden ajankohdat oli sovittu etukäteen. Tämän vuoksi tulokset ovat yleisluontoisia, eivätkä kuvaa tarkasti sitä, mitä menetelmällä voi saada aikaan, kun sitä käytetään tunteen purkamiseen silloin, kun tunne on vahvimmillaan ja nuoren on vaikea sitä käsitellä. Projektiin osallistuneet nuoret saivat kuitenkin itselleen keinon ilmaista itseään paremmin huomatessaan, miten paljon helpompaa on kirjoittaa mielessä pyörivät asiat, kuin kertoa ne ääneen. Tällaiset hetket arjessa ovat tärkeitä, koska se antaa nuorelle luvan pysähtyä omien tunteidensa ja ajatuksiensa äärelle keskittyen vain itseensä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514062
www.theseus.fi/bitstrea...to_Jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio ja -suunnitelma yksityiselle lastensuojelulaitos Sinisiivelle uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä tueksi henkilökunnalle. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö ja perehdytyskansion ja -suunnitelman kokoamisen apuna olen käyttänyt koko Sinisiiven henkilökunnan ajatuksia perehdytykseen liittyen. Järjestin työyhteisöpalaverin yhteydessä työpajan, jonka avulla osallistin henkilökuntaa miettimään millainen on hyvä perehdytyskansio ja mitä perehdytyksessä tulee ottaa huomioon. Perehdytyskansiosta toivottiin lyhyttä, ytimekästä sekä helposti luettavaa. Perehdytyssuunnitelmassa otettiin huomioon niitä asioita, jotka henkilökunta koki tärkeäksi työn tekemisen kannalta. Perehdytysmateriaali koottiin sähköiseen muotoon, jotta se on helposti päivitettävissä ja tilaajalla säilyisi valmis pohja perehdytysmateriaaleille. Teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelulaitoksesta sijaishuollon järjestämispaikkana, perehdyttämisestä, lainsäädännöstä, omavalvonnasta ja työhyvinvoinnista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179604
www.theseus.fi/bitstrea...en_veijo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta sijaishuoltolaitoksessa. Tutkimuksen keskeinen ajatus oli selvittää, miten sijoitettu nuori kokee arjessa esiin tulevan tuen tarpeensa. Tutkimus yrittää myös valottaa ohjaajan roolia tuen antajana sekä erilaisten arjen työkalujen merkitystä nuorelle. Työkaluja ovat esimerkiksi asiakassuunnitelma, kasvatussuunnitelma ja nuortenkokoukset. Tutkimuksen kolmas aihe oli hahmottaa nuorten käsityksiä sijaishuollon nivelvaiheissa tapahtuvan tuen tarpeellisuudesta ja määrästä. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2008. Mukana oli kuusi Lehmuskolo oy:n sijaishuollon 15-17-vuotiasta nuorta. Kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonhankinnan perustana oli haastattelututkimus, ja haastattelun lähtökohtana oli teemahaastattelu. Nuorten haastatteluaineistosta pyrittiin löytämään yhdenmukaisuuksia ja mahdollisia poikkeavuuksia eri teemoista. Tutkimuksen mukaan sääntöjen noudattamista pidettiin hyvänä asiana, vaikka niiden määrä ja sisältö poikkesivat jonkun verran eri sijaishuoltolaitoksissa. Sääntöjen tulisi olla tarkoituksenmukaisia. Laitoksen ulkopuolisesta tuesta vanhempien ja kavereiden roolia korostettiin. Myös koulutuksen merkitys ymmärrettiin. Sosiaalityöntekijän merkitys koettiin hyvin vähäiseksi Nuoret odottivat ohjaajilta arjen tilanteissa enemmän läsnäoloa. Ohjaajan ja omaohjaajan rooli painottui käytännön asioiden hoitajaksi. Toisaalta nuorten tietämys erilaisista suunnitelmista, kokouksista tai virastoasioinneista osoittautui paikoin heikoksi. He eivät kaivanneetkaan jotain toimintoa helpottamaan heidän elämäänsä, koska he eivät olleet tietoisia siitä. Lisäksi arjen toiminnan ja suunnittelun välineet osoittautuivat tuen kannalta osin puutteellisiksi. Nuoret saattaisivat myös kaivata enemmän tukea sijaishuoltopaikan muutos- eli nivelvaiheissa. Nuoret halusivat, että ohjaajat kykenisivät ottamaan huomioon heidän ikätasonsa arkipäivän toiminnoissa. Nuoret myös korostivat, että sääntöjen noudattaminen on aiheellista, mutta niiden tulisi olla tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia. Nuoret eivät pitäneet erilaisia toiminnan ja suunnittelun välineitä välttämättä itselleen tärkeinä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125286
www.theseus.fi/bitstrea...Sampinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The main idea of the thesis was to clarify long-term placed children´s parents´ thoughts of parenthood and experiences of working with the foster care institution. The thesis was done in cooperation with the children`s home. The objective is to gather experiences of the cooperation with the children`s home and the parents. Based on the experiences and development proposals of the parents the cooperation with the parents in the unit should be developed. The methodology used in this thesis was qualitative and the data were collected with theme interviews. A framework of the questions and themes were prepared for the interviews. Interviews divided in two main themes, parenthood and cooperation with the foster care place. In the interviews the parents fairly experienced the parenthood in the same way. On the other hand, the parents disagreed the effects of the child`s foster care to the parenthood among themselves. The parents were mainly satisfied to the cooperation with the foster care place. According to the parents, the cooperation was fluent and they were satisfied to it. Especially the communication and its regularity emerged for development. The parents hoped for more common joint activities together with the foster care place.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144391
www.theseus.fi/bitstrea...i-Oukari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee koira-avusteista työtä lastensuojelussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa erilaisista koira-avusteisuuden menetelmistä ja kehittää esite, jota toimeksiantajamme jakaa eteenpäin asiakkailleen. Toimeksiantajamme oli Onnen Rakit, jolle teimme esitteen, jossa kerrottiin yrityksen toiminnasta sekä eläinavusteisista sosiaalihuollon palveluista. Toimeksiantajamme on ottanut esitteen käyttöön ja hyödyntää sitä omassa työssään. Tämän tekemämme esitteen myötä toivomme tietoisuuden koira-avusteisesta toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta lisääntyvän. Toivomme, että esite leviäisi yhteistyökumppanimme toimesta laajalle sosiaalihuollon palveluihin. Tämä mahdollistaa sen, että yhä useammille tahoille leviää tieto koira-avusteisesta toiminnasta ja mahdollisimman monella ihmisellä on mahdollisuus päästä hyötymään tämän kaltaisesta toiminnasta. Kerromme opinnäytetyössämme alkuun hieman lastensuojelun eri termeistä ja sijoitusmuodoista, jonka jälkeen kerromme koira-avusteisista menetelmistä. Koirat ovat ennenkin vierailleet lastensuojelulaitoksissa, mutta nykyään koira-avusteisuutta hyödynnetään lastensuojelussa mm. ohjaajan ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen parantamiseen. Koiran ja ihmisen välinen vuorovaikutus, on alkanut jo vuosisatoja sitten. Aiemmin koiria on käytetty pääasiassa ihmisten rinnalla lähinnä apuna erilaisissa työtehtävissä. Tänä päivänä kuitenkin suurimmaksi osaksi, ovat koirat vakiinnuttaneet paikkansa lähinnä ihmisten lemmikkeinä. Koirat ovat ihmisten parhaita ystäviä, ne luovat ihmisille turvallisuuden tunnetta ovat luotettavia ja poistavat yksinäisyyden tunnetta. Koirat tuottavat ihmisille mielihyvää, jakavat pyyteetöntä rakkauttaan häntä heiluen ja iloisina, sekä kuuntelevat kaikki meidän murheemme. Kerromme opinnäytetyössä lastensuojelusta, koira-avusteisista menetelmistä, ihmisen ja koiran välisestä vuorovaikutussuhteesta, Green Care toiminnasta, ohjaajan ja koiran koulutuksesta sekä koira-avusteisesta työskentelystä lastensuojelussa. Koirat tekevät ihmiset arjen kiireissä onnellisemmiksi, aktiivisemmiksi ja ylläpitää omistajiensa toimintakykyä. Tämän vuoksi erityisesti koirat, sopivat eläinavusteiseen työhön ja juuri näiden syiden vuoksi koira-avusteista työskentelyä suositaankin sosiaalialan eri palveluissa ja erityisesti juuri lastensuojelun parissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404106205
www.theseus.fi/bitstrea...la_roosa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tunnetaitoharjoitepaketti vaativaan sijaishuoltoon. Harjoitepaketin harjoitusten päämääränä on tukea tunnetaitojen kehittymistä. Tunnetaitojen kehittyminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat ihmisen toimintaan, käyttäytymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin taitoihin. Harjoitepaketti sisältää kohdennettuja harjoituksia omien tunteiden ja toisten ihmisten tunteiden kanssa selviämisen ja elämisen harjoittamiseksi. Harjoitepakettiin koottiin yksilöllisesti ja ryhmissä toteutettavia harjoitteita, joita olisi mahdollisuus toteuttaa tilaaja organisaation osastoilla pidettävillä yksilö- sekä ryhmätyöskentelyaikoina. Harjoitepaketin harjoitusten tavoitteena on vahvistaa ja tukea tilaaja organisaation osastoilla asuvien nuorten tunnetaitojen kehityksen matkaa. Harjoitepaketin harjoitukset tukevat tunnetaitojen kehitystä eri osa-alueilla. Ne ovat suunnattu harjoittamaan tunteiden tunnistamista, sietämistä, säätelyä, purkamista, käsittelyä ja ilmaisemista sekä niiden takana olevien syvempien tarpeiden ymmärtämistä. Harjoitepaketti pyrittiin luomaan selkeäksi ja helppo lukuiseksi kokonaisuudeksi. Harjoitepaketti on värikoodattu, jotta harjoitteita etsiessä olisi nopeampi ja helpompi löytää harjoitteet, jotka koskevat omia tunteita tai vastavuoroisesti muiden tunteita. Jokaisen harjoituksen kohdalle on lisäksi ilmoitettu, onko se suunnattu yksilö- vai ryhmätyöskentelyyn. Harjoitepaketin harjoituksia on tarvittaessa mukautettu tilaaja organisaation toimintaan sopivammiksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019093019410
www.theseus.fi/bitstrea...la_Netta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli järjestää toiminnallinen läheispäivä, jonka avulla kehitettiin lastensuojelulaitoksen työntekijöiden ja lasten läheisten välistä yhteistyötä. Lisäksi päivän avulla tuettiin lasten läheissuhteita. Tarkoituksena oli, että läheispäivämalli jäisi lastensuojelulaitoksen arkeen työvälineeksi lisäämään yhteistyötä lasten läheisten kanssa. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuoltopaikkaa yhteistyöhön lapsen läheisten kanssa. Usein kuitenkin arkisten askareiden parissa yhteistyö jää pintapuoliseksi. Läheissuhteiden tukemisella on todettu olevan suuri merkitys lapsen oman elämäntarinan eheyden sekä sijoituksen onnistumisen kannalta. Opinnäytetyön ensimmäisessä teoriaosuudessa käsiteltiin lastensuojelun sijaishuoltoa, sen vaikuttavuutta ja tuotiin esiin lain asettamia velvoitteita yhteistyölle. Toisessa osuudessa käsiteltiin sijoitetun lapsen läheissuhteiden moninaisuutta, kiintymyssuhteen merkitystä ja työntekijöiden roolia läheissuhteiden tukemisessa. Jaetun vanhemmuuden käsitettä, vanhempien näkökulmaa ja työntekijöiden roolia yhteistyön rakentumiselle käsiteltiin kolmannessa osuudessa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi läheispäivä, joka toteutettiin yhteistyökumppanin kanssa kesäkuussa 2019. Päivä pidettiin lastensuojelulaitoksen pihapiirissä. Läheispäivä koostui toiminnallisista pisteistä, rentoutushetkestä ja se huipentui lasten, läheisten ja työntekijöiden yhteiseen grillihetkeen. Saatujen palautteiden ja päivän yleisen ilmapiirin perusteella läheiset ja lapset pitivät päivästä ja toivoivat vastaavien päivien järjestämistä jatkossakin. Yhteistyökumppanilta saadun palautteen perusteella yksittäinen päivä ei itsessään tuonut muutosta, mutta läheispäivä toimi hyvänä mallina lisäämään yhteistyötä lasten läheisten kanssa. Jatkoehdotuksena on ottaa lapset mukaan suunnittelemaan tulevaa yhteistyötä ja läheispäiviä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809133091
www.theseus.fi/bitstrea...aa_jarvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme tilattiin Lehmuskolo Oy:ltä, joka on vuonna 2002 perustettu lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoava yritys. Se käsittää kolme itsenäisesti toimivaa yksikköä kolmessa Satakunnan kunnassa. Yrityksessä toteutettiin 1.9.2005−30.9.2006 SILTA- projekti, jonka tavoitteena oli kehittää lastensuojelun sijaishuoltoon soveltuva, erilaisista työmenetelmistä koostuva perhetyömalli, POLKU-perhetyö. SILTA- projekti oli osa Prizztech Oy:n ”Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman” Osaamisen siirto- projektin toimintaa. Yhteistyökumppaneina projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa toimivat Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikkö. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää SILTA- projektin vaikutuksia lastensuojelun sijaishuollon arkeen Lehmuskolo Oy:n henkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyössämme pyrittiin kartoittamaan henkilökunnan asenteita ja ajatuksia SILTA- projektia kohtaan. Työssämme tutkittiin sitä, mitä hyötyä projektista on yleisellä tasolla, ja sitä miten tarpeellisena henkilökunta koki projektin. Mielenkiintomme kohteena olivat myös projektin vaikutukset ja hyödyt käytännön työssä lastensuojelun sijaishuoltoyksiköissä. Opinnäytteessämme käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kahden kyselyn avulla, jotka lähetettiin kaikille Lehmuskolo Oy:n työntekijöille. Ensimmäinen kysely suoritettiin joulukuussa 2005 ja toinen kysely syyskuussa 2006. Henkilökunta koki perhetyölle olevan tarvetta lastensuojelun sijaishuollossa, vaikka suhtautuminen projektiin oli ainakin alussa hieman välinpitämätöntä. Projektin tärkeimpänä saavutuksena pidettiin yhteistyön lisääntymistä lastensuojelulaitosten ja sijoitettujen lasten ja nuorten perheiden välillä. Oman perhetyömallin kehittyminen ja yrityksen oman perhetyöntekijän palkkaaminen koettiin myös tärkeäksi. SILTA- projekti sai kritiikkiä henkilökunnalta vähäisestä tiedotuksesta ja lyhyestä kestosta. Henkilökuntaa huolestutti myös resurssien riittävyys, koska projektityöryhmän jäsenten projektiin käyttämä työaika oli pois laitosten päivittäisestä toiminnasta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327936
www.theseus.fi/bitstrea...nenErika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa esite Pelastakaa Lapset Ry:n sijaishuoltoyksikkö Suvilinnasta. Esite toimii Suvilinnan markkinointivälineenä, kun Suvilinnasta vapautuu asiakaspaikka. Sosiaalityön harkitessa Suvilinnaa sijoituspaikaksi, esite voidaan lähettää sosiaalityöntekijälle, jolloin hänen on helpompi harkita, onko Suvilinna sopiva sijoituspaikka sijoitettavalle lapselle tai nuorelle. Esitteen avulla sosiaalityölle on mahdollista antaa kattava kuvaus Suvilinnan tiloista, miljööstä, henkilöstöstä, erityisosaamisesta ja keskeisistä työmenetelmistä yhden tiedoston avulla. Suvilinnan keskeisimmät työmenetelmät ovat omaohjaajatyöskentely ja korjaavan kiintymyssuhteen luominen omaohjaajan ja lapsen tai nuoren välille. Omaohjaajan tehtävänä on vastata lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta koko sijoituksen ajan. Omaohjaajatyöskentelyn tavoitteena on luoda uusi, korjaava kiintymyssuhde. Turvattomissa oloissa kasvaneilla lapsilla kiintymyssuhde hänestä huolta pitäviin aikuisiin voi monista eri syistä olla turvaton tai puutteellinen. Suvilinnassa tämän turvattoman kiintymyssuhteen tilalle pyritään rakentamaan uusi turvallinen kiintymyssuhde niin, että uutena kiintymyksen kohteena on lapsen omaohjaaja. Esitteen teko osoittautui monessa mielessä haastavammaksi, mitä olisin osannut odottaa. Halutun visuaalisen ilmeen toteutumiseksi tarvittiin uusia kuvia ja taitoja kuvien editoinnissa sekä taitoa luoda visuaalisesti miellyttävä kokonaisuus. Tilaaja oli tyytyväinen kokonaisuuteen ja he ottavat esitteen käyttöön Suvilinnan markkinoinnissa. Olen itse myös tyytyväinen esitteen ulkoasuun ja sisältöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090125259
www.theseus.fi/bitstrea...Pekkinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Motivoivaa haastattelua käytetään lastensuojelulaitoksessa ohjaajan ja nuoren välisenä vuorovaikutusmenetelmä, joka perustuu yhteistyöhön. Sen avulla pyritään saamaan nuoret motivoitumaan elämäntapamuutokseen. Ajatuksena on, että nuori itse tunnistaa muutoksen tarpeet, jotta muutosprosessi voi käynnistyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä motivoivan haastattelun käyttöä estävistä ja mahdollistavista tekijöistä sijoitettujen nuorten kuntoutuksen ohjauksessa lastensuojelulaitoksessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää motivoivan haastattelun juurruttamisessa pysyväksi työotteeksi lastensuojelulaitoksessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä länsisuomalaisen lastensuojelulaitoksen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Lisäksi aineistoa kerättiin osallistavan työpajan avulla. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastateltavat kokevat motivoivan haastattelun onnistumisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi aidon kohtaamisen nuoren kanssa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että nuori tulee kohdata motivoivaa haastattelua käytettäessä tasavertaisesti ja siten, että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Hyvä koulutus motivoivan haastattelun käyttöön koettiin tärkeäksi, esimerkiksi koulutuksen riittävyys sekä oikea-aikaisuus. Vahvuudeksi koettiin myös ohjaajien kokemus ja usko siihen, että nuorella on mahdollisuus muuttaa toimintatapojaan, kun taas haasteeksi koettiin se, jos motivoivaa haastattelua käyttävältä aikuiselta puuttui luottamus nuoren muutoskykyyn. Lisäksi haasteena koettiin menetelmän oppiminen ja sen luonteva käyttö. Työpajan tuloksena löytyi useita keinoja, joita voidaan hyödyntää motivoivan haastattelun pysyvään käyttöön lastensuojelulaitoksen arjessa. Keinojen hyödyntäminen vaatii työnantajan, työntekijöiden ja nuorten panosta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810310
www.theseus.fi/bitstrea...ro_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää miten lastensuojeluyksikkö Haikaranpesän asiakkaat kokevat omaohjaajatyön. Haikaranpesä on yksi Lehmuskolo oy:n yksiköistä, ja se on profiloitunut perhetyöhön. Lehmuskolossa aloitettiin vuonna 2021 omaohjaajatyön kehittämisen työryhmä, josta tämä opinnäytetyö sai inspiraation. Työn tarkoitus oli selvittää miten Haikaranpesän nykyiset ja entiset asiakkaat ovat kokeneet omaohjaajatyöskentelyn. Ovatko he kokeneet omaohjaajatyön riittäväksi ja hyödylliseksi? Mikä on ollut heidän mielestään parasta omaohjaajatyössä? Millaista omaohjaajatyötä he toivoisivat heidän ja heidän lastensa kanssa tehtävän? Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista kyselytutkimusta. Koska tutkimuksen tavoite oli kerätä vastauksina tietyn ryhmän kokemuksia ja ajatuksia vastauksena tutkimusongelmaan, oli kvalitatiivinen tutkimus tähän tarkoitukseen sopiva. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joita voisi verrata puolistrukturoituun haastatteluun. Lomake lähetettiin sähköisesti neljälletoista Haikaranpesän entiselle ja nykyiselle asiakkaalle. Vastauksia kyselyyn saatiin viisi. Vastauksista koottiin yhteenveto ja niitä analysoitiin tutkimusongelmaan peilaten. Kaikilla vastaajilla oli pysynyt vähintään toinen omaohjaaja samana koko sijoituksen ajan ja kolme vastaajaa oli jo muuttanut pois Haikaranpesästä. Voidaan päätellä, että vastatessaan heillä on jo pidempiaikaista kokemusta omaohjaajiensa kanssa työskentelystä. Tutkimuksen mukaan Haikaranpesän asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä heidän kanssaan tehtävään omaohjaajatyöhön ja kokevat saavansa riittävästi aikaa omaohjaajiensa kanssa. Ajan tasapuolisuus molempien omaohjaajien kanssa sen sijaan ei toteutunut suuremmalla osalla vastaajista. Asiakkaat kokevat luottamusta ja molemminpuolista kunnioitusta sekä tuntevat että heitä kuunnellaan. Omaohjaajat olivat asiakkaiden mielestä riittävästi perillä heidän elämästään ja asioistaan sekä tukivat riittävästi arjessa ja vanhemmuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052714926
www.theseus.fi/bitstrea...io_Remes.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aihe on perehdytysopas lastensuojelulaitokseen, ja se toteutettiin toiminnallisena työnä sijaishuollon erityistason lastensuojeluyksikköön. Perehdytysoppaasta tehtiin niin perinteinen paperinen versio, kuin myös digitaalinen. Paperinen versio löytyy lastensuojelulaitoksen yksikön pöydältä, josta sitä on helppo ikään kuin ohimennen selailla. Digitaalinen versio löytyy yrityksen intrasta, jonka sisällysluettelo on hyperlinkein varustettu, jolloin käytettävyys on helpompaa ja sujuvampaa, sekä tiedon hakeminen nopeampaa. Opinnäytetyön tavoitteena on vastata tarpeeseen. Tilaajayrityksellä oli paljon perehdyttämiseen liittyvää materiaalia itsellään, mutta paljon myös niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei ollut painettu mihinkään. Perehdyttämiseen liittyvä materiaali oli myös pirstaloitunut ja sitä oli vaikea löytää. Perehdytysoppaan ei ole tarkoitus sisältää kaikkea mahdollista tietoa arjessa operointiin, vaan antaa myös ohjeita, että mistä tietoa voi lähteä etsimään. Oppaassa pyritään antamaan kokonaiskuva ja avaimet kyseisessä toimintaympäristössä toimimiseen. Perehdytysoppaan on myös tarkoitus olla kokeneemman työntekijän apuna, johon voi aina palata uudestaan. Perehdytysopasta tehdessä toteutettiin kysely, jonka kysymykset mietittiin yhdessä tilaajayrityksen toiminnanjohtajan kanssa. Kyselyn vastauksia tulkitessa voidaan todeta, että varsinaiseen perehdytykseen kaivataan ja johdonmukaisuutta. Silmiinpistävää on myös se, että varsinaiseen hoito- ja kasvatustyönohjaukseen kaivataan perehdytystä enemmän. Oppaan sisältöä ja sen lukemisen mielekkyyttä pohdittaessa päädyttiin siihen, että tekstin tulee olla helposti lähestyttävää. Tekstin tulee olla armollista, kun se on mahdollista, mutta myös erittäin selkeää ja jämäkkää, kun tarve sen vaatii. Esimerkiksi lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä käsiteltäessä teksti on melko jämäkkää, kun taas arjen rutiineja käsiteltäessä enemmän kertovaa ja hyväksyvää. Varsinaisen työn tekeminen osoittautui mielekkääksi ja opettavaiseksi kokemukseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201141306
www.theseus.fi/bitstrea...mela_Mia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The partner organization in this development work was Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy. The objective of the company is to provide high-quality, special unit level services for demanding substitute care in child welfare to meet the changing needs of municipalities. The company’s strategy raises the improvement of service assessment and the increase in the effectiveness of the services as focus points in the development. The need for the development work started from the need of the partner organizations to have an evaluation method suitable for assessing the effectiveness of substitute care and education. GAS, i.e. Goal Attainment Scaling, is an assessment method that enables the setting of individual goals for each rehabilitee and the statistical measurement of these goals. During the planning stage, the development of the drafting and assessment of the care and education plan objectives of the children in placement by using the GAS method was defined as the subject of the development work. My development work took the form of a project and followed the participatory action research approach. Four GAS training/coaching days were held during the process of the development work. The professionals doing the practical work were actively involved in the implementation stage of the development work and based on their experiences, I aimed to assess the suitability of the GAS method for assessing care and education plan objectives for children in substitute care. The evaluation of my development work is based on feedback from the children in placement, their primary counsellors and the commissioner of the work, as well as on self-evaluation. The experiences of the professionals in using the GAS method were encouraging and, based on them, it is definitely worthwhile to continue introducing the GAS method in partner organizations. The GAS method was perceived to increase the child's own involvement and to strengthen the observation of progress. According to the feedback from the client, my development work as a whole met the needs of the client in an excellent way.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912181
www.theseus.fi/bitstrea...gas_Nita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi lastensuojelulaitos SiniSiipi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää lastensuojelulaitos SiniSiiven henkilökunnalle suunnattu selkeä, käytännönläheinen ja ajantasainen kansio sähköisessä sekä fyysisessä muodossa. Kansioon oli tarkoitus koota toimintaohje sekä keskeisimmät työtehtävät työntekijöille uuden lapsen saapuessa lastensuojelulaitos SiniSiipeen. Oppaan tavoitteena oli vahvistaa SiniSiiven henkilöstön yhteneväisiä toimintamalleja ja toimia ohjeistuksena uusia työntekijöitä sekä opiskelijoita varten. Oppaan tavoitteena oli myös vahvistaa SiniSiipeen tulevaisuudessa saapuvien lasten positiivista kokemusta sijaishuoltopaikkaan siirtymisestä. Opinnäytetyön teoriaperustassa käsiteltiin lastensuojelua, sijaishuoltoa sekä lapsen sijoitusprosessia sijaishuoltopaikkaan. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodosti lastensuojelulaki sekä lastensuojelun laatusuositus ja lisäksi alan keskeinen kirjallisuus. Opinnäytetyön aineistonkeruussa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineistonkeruu on tehty yksilöhaastatteluina toteutettuja teemahaastatteluja hyödyntämällä. Teemahaastatteluissa hyödynnettiin triangulaatiota, keräämällä tietoa eri tiedonantajaryhmiltä. Teemahaastatteluja toteutettiin lastensuojelulaitos SiniSiiven henkilökunnalle sekä SiniSiipeen sijoitetuille nuorille, joka mahdollisti monipuolisen aineiston kansion kokoamiseksi. Haastatteluaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelun menetelmää. Lastensuojelulaitos SiniSiiven henkilökunnalle toteutettujen haastatteluiden perusteella rakentui valmistautumisen, omaohjaajuuden, tiedonkulun sekä opinnäytetyönä syntyvän kansion kehittämisen teema. Lisäksi SiniSiivessä asuvien nuorten haastattelujen pohjalta muodostui omaohjaajuuden sekä tutustumisen teema. Teemahaastatteluista saadun aineiston, sekä lastensuojelulain ja laatusuosituksen perusteella rakentui tämän opinnäytetyön kehittämistyönä syntynyt ”Saapuva nuori” -kansio lastensuojelulaitos SiniSiiven henkilökuntaa varten. Kansio on parhaimmillaan käytettävissä uuden lapsen saapuessa lastensuojelulaitos SiniSiipeen. Tarvittaessa kansio on helposti päivitettävissä sähkö sen muodon vuoksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092026074
www.theseus.fi/bitstrea...nen_satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Omaohjaajatyöskentely on keskeisin työmenetelmä laitoshoitoon sijoitettujen lasten kohdalla. Se on ammatillista ihmissuhdetyötä, jossa painottuu kiintymys- ja hoitosuhdenäkökulma. Työskentelyssä korostuvat omien tunteiden ja vuorovaikutuksen tunnistaminen, sekä ymmärrys suhteissa tapahtuvista ilmiöistä lapsen ja aikuisen välillä. Omaohjaajatyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jonka tavoitteena on lapsen arjen tasoittuminen ja hoidolle, sekä kasvatukselle asetettujen tavoitteiden täyttyminen. Omaohjaaja mahdollistaa lapselle hoitavan, turvallisen ja lapsen ikätasoista kehitystä ja kasvua tukevan arjen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Omaohjaajan tärkein tehtävä on luoda turvallinen luottamussuhde ja rakentaa korjaavaa kiintymyssuhdetta lapseen terapeuttisen, auttavan ja vaikuttavan työskentelyn mahdollistamiseksi. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli lisätä ja vahvistaa omaohjaajien ymmärrystä kiintymyssuhteista ja niiden merkityksestä ja vaikutuksesta lapsen elämässä ja omaohjaajatyöskentelyssä, sekä kehittää työntekijöiden vuorovaikutusosaamista. Tässä tutkimuksellisessa kehittämisprosessissa tutkimusaineistoa kerättiin osana työpajatyöskentelyssä, sekä yksilöhaastatteluina. Tutkimustulosten perusteella kohtaamis- ja vuorovaikutustaito-osaamisessa oli työryhmän sisällä vielä vaihtelua. Omaohjaajat kokivat, ettei heillä ollut vielä riittävästi tietoa kiintymyssuhteista ja niiden merkityksestä ja vaikutuksesta lapsen elämänkaaressa, sekä kehityksessä ja omaohjaajasuhteen rakentamisessa. Kerätyn aineiston ja materiaalin perusteella luotiin koulutuskokonaisuus työryhmälle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912262
www.theseus.fi/bitstrea...ja_julia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The topic of this thesis is school bullying of young people placed in children's home. The thesis examined the experiences of young child welfare customers in school bullying through interviews and dealt with school bullying and its prevention. The aim was to map the need for support for placed young people in relation to school bullying and to look into their experiences for ways that have been perceived to work in terms of promoting well-being and resources. The thesis consists of a theoretical part and interviews. The themes of the interview questions are opened in the thesis in the light of theoretical and research information. The theoretical framework provides the basis for this thesis. I interviewed three young people who have been customers of child welfare and placed in a children's home, and in the interview section I open the content of these three interviews. Interviews revealed that placed young people have experienced a lot of bullying and that there is still a need for effective measures to reduce or stop bullying. The purpose of this thesis was to bring more experiential information directly from young people placed in the Home of Konkari. In my thesis, I also wanted to highlight current information related to school bullying, so that the information could be utilized from the perspective of a young person placed in care, a child welfare education counselor and also a family member.