Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 103
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252731
www.theseus.fi/bitstrea...ola_sari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lapseen tai nuoreen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö oli aiheena sellainen, johon ei mielellään perehtyisi ollenkaan. Toisaalta sen vaikutusten tunnistaminen on hyvin tärkeä teema kaikkialla, missä kohdataan lapsia ja nuoria. Tutkimusaineistossa alaikäiseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys: suomalaisen aineiston perusteella jopa n. 7% tytöistä ja 4% pojista oli ennen 14 ikävuottaan joutunut jonkinasteisen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tarkastellen lukema yllättää myös: kahden viime vuoden aikana Suomessa on tuomittu alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta 25 lähisuhteessa lapseen/nuoreen olevaa miestä. Samalla yhteiskunnassamme seksuaalisuuden ylikorostuminen hämärtää terveen ja poikkeavan käytöksen rajoja ja etenkin turvattomissa olosuhteissa elävät alaikäiset ovat kasvavassa vaaravyöhykkeessä myös suhteessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien voisi olettaa kohtaavan jossain uransa vaiheessa väistämättä myös nuoria, jotka elämänhistoriansa aikana ovat tulleet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Tästä syystä sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevien on hyvä myös tunnistaa ne myöhäänkin itse tapahtuman jälkeen ilmenevät oireet, jotka voivat johtaa juurensa tästä traumaattisesta kokemuksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää oirehdintaa ja vaikutuksia, jotta hyväksikäytettyjen nuorten kanssa työskentelevillä olisi paremmat mahdollisuudet kohdata ja auttaa nuoria. Yleisimpiä hyväksikäyttöön liitettyjä psyykkisiä oireita ovat mm. traumaperäinen stressihäiriö, masennus, itsetuhoisuus, ahdistuneisuushäiriö, dissosiaatiohäiriö sekä syömishäiriöproblematiikka. Toisaalta ei ole olemassa yksittäistä oiretta tai sairautta, joka viittaisi juuri seksuaaliseen hyväksikäyttöön, vaan kukin oireilee omalla tavallaan riippuen mm. siitä, millaisen ja kenen taholta tapahtuneen hyväksikäytön uhriksi on joutunut. Yhteistä uhreille lienee kuitenkin turvallisuudentunteen haavoittuminen sekä itsetuntoon ja seksuaali-identiteettiin liittyvät haasteet jossain elämän vaiheessa itse rikoksen jälkeen. Jotta lapset ja nuoret näinkin traumaattisten kokemusten jälkeen voisivat toipua ja eheytyä, he tarvitsevat tukea moniammatillisesti ja laajasti, myös sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevien taholta. Työntekijöiden on hyvä pyrkiä ensisijaisesti luomaan turvalliset puitteet nuorelle ja synnyttämään luottamukselliset välit, jotta traumaattisesta kokemuksesta voi toipua. Tämä teema saattaa herättää voimakkaita tunteita kokeneimmassakin työntekijässä, joten on hyvä yrittää huolehtia myös itsestään ja omasta jaksamisestaan tukeutuen mm. työyhteisöön sekä muihin ammattilaisiin nuoren ympärillä.
Insesti : nuoret seksuaalisen hyväksikäytön uhreina Näytä tarkat tiedot
Vaiennettu Anna : tarina särkyneestä lapsuudesta Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117732
www.theseus.fi/bitstrea...en_tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja aiheeksi on valittu lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, koska siihen liittyvä kansio vastasi erään lastensuojelulaitoksen henkilökunnan tarvetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen kohtaamisesta ja hoidollisesta tukemisesta erään lastensuojelulaitoksen henkilökunnalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kansio, josta olisi hyötyä lastensuojelulaitoksen henkilökunnalle heidän työssään lasten kanssa. Opinnäytetyön teoriaosassa kuvataan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä yleisellä tasolla, hyväksikäytön aiheuttamia oireita sekä hyväksikäytettyjen lasten kohtaamista ja hoidollista tukemista. Teoriaosuudessa on käsitelty suppeasti myös lastensuojelua niiltä osin, kuin se liittyy lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Opinnäytetyössä käsitellään myös terveydenhoitajan mahdollisuuksia seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoidossa, koska opinnäytetyön tekijä opiskelee terveydenhoitajaksi. Terveydenhoitaja kohtaa työssään lähes kaikki lapsiperheet ja on siksi tärkeässä asemassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa. Kansioon (Liite 1) on opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta koottu vain lastensuojelulaitoksen arjen kannalta oleellisin tieto. Kansiosta haluttiin tiivis ja selkeä tietopaketti, joka sopisi koko henkilökunnalle lastensuojelulaitoksessa. Erityisesti painotettiin seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen kohtaamista ja käytösoireisiin vastaamista. Kansion lopussa on myös linkkejä tietolähteille, josta löytää halutessaan enemmän tietoa asiasta.
Hyväksikäytettyjen ja traumatisoituneiden lasten auttaminen : direktiivisten ja nondirektiivisten lähestymistapojen integrointi Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722910
www.theseus.fi/bitstrea...ila_kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to find out children’s experiences of online grooming and sexual harassment in Pori. The goal was to find out what grooming and sexual harassment experienced by children has been like, and how the children have acted when faced with grooming and sexual harassment online. I did the thesis in cooperation with the Satakunta district of Mannerheim League for Child Welfare. I implemented a survey that was sent to the 5th-9th grade classes in Pori to be answered. The study was a quantative multiple-choice survey, and the answers were collected using an online questionnaire. I received responses to the survey from 4th and 5th graders, and there were a total of 40 children who responded (n=40). Based on the research results, the majority of respondents have not experienced grooming and sexual harassment online. However, experiences were still found, including messages with sexual connotations, receiving nude of semi-nude photos, and requests to photograph oneself via webcam. For some of the respondents, the experiences caused anxiety and feeling of loneliness. Some respondents were not bothered by the experiences. Children had acted in different ways when faced with grooming and sexual harassment online. Children told their experiences more often to their friends than to a guardian or another adult. As the range of the respondents remains narrowed than expected, an interesting topic for a follow-up work would be the increase in experiences of harassment with age. In follow-up work, the age range could be expanded from children to adults and their experiences.