Hakutulokset
- Näytetään 1 - 18 / 18
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223664
www.theseus.fi/bitstrea...atariina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kirurgiset potilaat nukkuivat sairaalassa ja mitkä asiat potilaiden kokemina vaikuttivat unen laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla potilaiden unen laatua voidaan parantaa sairaalassaolon aikana. Tutkimusaineisto kerättiin Rauman aluesairaalan ja Satakunnan keskussairaalan kirurgisilla osastoilla olevilta aikuispotilailta (N=100) lokakuun 2006 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Vastausprosentiksi saatiin 92 %. Kyselylomakkeessa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten tutkimustulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin sekä prosentti- että frekvenssijakaumina. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla ja esitettiin tutkimuksessa suorina lainauksina. Tutkimustulosten mukaan vain viidesosa (20 %) potilaista nukkui sairaalassa hyvin, kun taas kotona hyvin nukkuvien määrä oli yli kaksi kolmasosaa (75 %). Kuitenkin melkein puolet (49 %) potilaista nukkui sairaalassa tyydyttävästi. Yleisimmät joka ilta tai usein käytetyistä nukkumista edistävistä keinoista sairaalassa olivat hyvän asennon ottaminen vuoteessa (85 %), iltapalan syöminen (68 %) ja television katsominen (66 %). Vastaajat kokivat hoitajien edistäneen heidän untaan antamalla kipulääkettä (74 %) ja unilääkettä (36 %). Tutkimuksessa unta häiritsevät tekijät jaettiin sisäisiin tekijöihin ja ympäristötekijöihin. Eniten unta häirinneitä sisäisiä tekijöitä olivat leikkausalueen kivut (56 %), virtsaamisen tarve (41 %) ja suun kuivuminen (40 %). Sen sijaan painajaisunet (89 %), suonenveto (84 %), tiedonpuute (74 %) ja toimenpiteestä johtuva pelko (58 %) eivät vastaajien mukaan vaikuttaneet unta häiritsevästi. Eniten unta häirinneitä ympäristötekijöitä olivat vastaajien mukaan huonetovereiden kuorsaaminen ja liikehdintä (15 %) sekä epämukava vuode (11 %). Vähiten häirinnyt ympäristötekijä oli vastaajien mielestä televisio tai radio (67 %).
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401161456
www.theseus.fi/bitstrea...inen_anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa kotihoidon tarkistuslista kotiutustilanteisiin ja kirkastaa kotiutusmallia. Kehittämistyön tuloksena laaditun tarkistuslistan on tarkoitus antaa henkilöstölle työväline, jolla pystytään varmistamaan asiakkaille turvallinen kotiutustilanne. Tavoitteena on saada tarkistuslista jokapäiväiseen käyttöön sekä lisätä organisaatioiden välistä yhteistyötä. Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen konstruktiivista tutkimusotetta. Aineiston keruu- ja kehittämismenetelminä käytettiin teemahaastatteluja sekä learning cafe-menetelmää. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina syksyllä 2023. Haastatteluihin ja learning cafe-tilaisuuksiin osallistui yhtensä 12 työntekijää. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysina ja aineiston sisältö luokiteltiin sovittuihin teemoihin liittyen. Kehittämistyössä käytettyjä teemoja olivat kotiutuksiin liittyvät nykytilat, ongelmat sekä kehittämisehdotukset. Teemat syntyivät aihevalintaa tehdessä henkilöstön toiveista. Esiin nousivat epäselvät kotiutusten ohjeistukset, henkilöstön resurssit sekä halu kehittää selkeä kotiutuksen tarkistuslista työkaluksi. Yhteistyötä myös haluttiin parantaa kotihoidon ja vuodeosaston välille. Haastatteluiden perusteella olemassa olevaa selkeää kotiutusmallia ei ole laadittu. Kotiutusmallia haluttiin kehittää. Kotiutuksen tarkistuslistasta haluttiin selkeä pieni taskukokoinen malli, joka kulkee työntekijän mukana. Tarkistuslistasta on tarkoitus tehdä laminoitu kukkaroversio sen jälkeen, kun se on jalkautettu käyttöön ja todettu sopivaksi. Käytön jatkuvuudesta huolehtivat tulevaisuudessa organisaatiot. Toisena kehittämistyön tuotoksena laadittiin vuodeosastolle kotiutuksen tueksi muistilista tärkeistä huomioon otettavista asioista. Kehittämistyön tulokset ja kehittämisehdotukset auttavat kehittämään kotiutusta turvallisemmaksi sekä parantamaan yhteistyötä organisaatioiden välillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416589
www.theseus.fi/bitstrea...ila_Satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunnan työhön ja työyhteisöön sitoutuneisuutta. Tavoitteena oli löytää sitoutumista edistäviä ja ehkäiseviä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Henkilökunnan sitoutuminen on organisaation tärkein voimavara. Hyvinvoiva, sitoutunut työyhteisö jaksaa kehittää työtään ja takaa laadukkaan, parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Koettu työtyytyväisyys vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin tutkimusta varten laadittua kyselylomaketta, joka sisälsi sekä strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Seinäjoen keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunta (N=100). Tutkimuksen vastausprosentti oli 67 %. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulokset esitettiin sanallisesti ja kaavioiden avulla. Avointen vastausten analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä ja tulokset esitettiin yhteenvetoina ja suorina lainauksina. Vastaajista 82 % koki olevansa sitoutunut työhönsä. Sitoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat kokemus oman työn merkityksellisyydestä, työtovereiden tuki ja työyhteisön työilmapiiri. Suurin osa vastaajista koki toimivan työvuorosuunnittelun ja suunnitelmallisen perehdytyksen vaikuttavan työhyvinvointia lisäävästi. Heikkoon sitoutumiseen olivat yhteydessä vähäiset kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, tiedottamiseen liittyvät ongelmat, palautteen saaminen ja antaminen sekä esimiestyön koettu huono laatu. Tämän tutkimuksen perusteella suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat esimiestyöhön, henkilöstön kehittämis- ja kehittymismahdollisuuksien lisäämiseen, avoimeen ilmapiiriin ja tiimityöhön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103092995
www.theseus.fi/bitstrea...anenOona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata fyysisen- ja tiedollisen yksityisyyden toteutumista vuodeosastoilla potilaan näkökulmasta. Tavoitteena on saada tietoa sii-tä, miten potilaat kokevat fyysisen- ja tiedollisen yksityisyyden toteutuvan osastolla ja miten sitä voidaan parantaa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä TYKS Vakka - Suomen sairaalan kirurgian- ja sisätautienosaston kanssa, jossa fyysinen ja tiedolli-nen yksityisyys on merkittävässä asemassa. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Molemmille osastoille vietiin 50 kyselylomaketta (N=100). Ai-neisto kerättiin 29.11.2010 – 10.1.2011 välisenä aikana. Kohdejoukkona olivat vuo-deosaston potilaat, joiden terveydentila mahdollistaa tutkimukseen vastaamisen ja jotka kykenevät itse täyttämään lomakkeen. Vastattuja lomakkeita tuli yhteensä mo-lemmilta osastoilta 52 kappaletta, vastausprosentti oli näin ollen 52 %. Fyysinen yksityisyys toteutui pääasiassa hyvin osastoilla. Riisuutuessa ja erilaisissa hoitotoimenpiteissä osa vastanneista oli kokenut yksityisyyden toteutuvan heikom-min. Väliverhojen ja sermien käyttöä toivottiin enemmän. Henkilökohtaisen tilan to-teutuminen osastoilla toteutui hyvin. Tiedollinen yksityisyys toteutui pääasiassa hy-vin, mutta potilaat haluaisivat enemmän vaikuttaa siihen kerrotaanko heidän asiois-taan muiden kuullen. Vastanneet myös toivoivat, että hoitoon liittyvistä suurista ja vakavista asioista keskusteltaisiin kahden kesken. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten hoitajat kokevat samojen asioiden toteutu-van osastolla ja omassa työskentelyssään. Onko havaittavissa ristiriitoja potilaiden ja hoitajien vastausten välillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303032836
www.theseus.fi/bitstrea...en_Tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektina toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ohjeistus helpottamaan hengitysvajauspotilaiden siirtotilanteita teho-osastolta keuhkosairauksien osastolle. Tavoitteena oli ohjeistuksen avulla saada keuhkosairauksien osaston toimintatapoja yhdistettyä ja hengitysvajauspotilaiden siirtotilanteisiin sujuvuutta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin hengitysvajausta sairautena ja sen hoitokeinoja, tehohoitoa ja Outreach-toimintaa sekä potilassiirtoja ja moniammatillista yhteistyötä. Osastojen välisen yhteistyön ja potilassiirtojen sujuvuuden kartoittamiseksi tehtiin teemahaastattelu. Projektin tuotoksena syntynyt ohjeistus pohjautuu nykyisiin käytäntöihin, teoriatietoon ja aiheesta tehtyihin aiempiin tutkimuksiin ja projekteihin. Projektin tuotoksessa käsiteltiin hengitysvajauspotilaita, potilassiirtoja sekä Bipap Visionin käyttöä. Näiden avulla hengitysvajauspotilaiden osastosiirtojen toteutusta voidaan ennakoida ja vastaanottotilanteita helpottaa. Haastattelujen mukaan teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston väliset potilassiirrot sujuvat pääsääntöisesti ongelmitta. Haasteita tuovat tilanteet, joissa potilassiirto joudutaan suorittamaan suunnittelematta tehohoitopaikan äkillisen tarpeen vuoksi. Tällaisia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, jolloin valmistelu jää viimehetkeen tai tapahtuu potilaan jo saavuttua osastolle. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös siirrettävän potilaan eristystarve. Haastateltavina olleet sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä osastojen tämänhetkiseen yhteistyöhön, mutta olivat myös valmiita kehittämään sitä. Kehitysajatuksena esille nousi keuhkosairauksien osaston hoitajan ja fysioterapeutin yhdessä suorittama ennakkokäynti teho-osastolle suunnitelluissa ja pitkäaikaisissa hoidoissa. Käynnin tarkoituksena olisi kartoittaa potilaan hoidon tarve ja mahdolliset vaatimukset hoidon toteuttamiselle keuhkosairauksien osastolla. Jatkotutkimuksena voisi kartoittaa potilaiden kokemuksia teho-osaston ja keuhkosairauksien osaston välillä tapahtuvista potilassiirroista ja niiden sujuvuudesta. Mielenkiintoista olisi myös saada tietoa teho-osaston ja sen yhteistyöosastojen välisten potilassiirtojen toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092615594
www.theseus.fi/bitstrea...n_Matias.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kirurgisilla vuodeosastoilla hoidossa olevien potilaiden kokemuksia leikkauksen jälkeisestä eli postoperatiivisesta kivusta sekä postoperatiivisesta kivunarvioinnista ja kivunhoidosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää postoperatiivista kivunhoitoa kehitettäessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselylomakkeilla. Aineistonkeruu toteutettiin Satakunnan keskussairaalan kirurgisilla vuodeosastoilla B3 ja N2A talvella 2012 - 2013. Hyväksytysti täytettyjä kyselylomakkeita kertyi yhteensä 51 kappaletta. Tuloksia analysoitaessa käytettiin apuna Microsoft Excel- ohjelmaa. Tutkimustulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet potilaat kärsivät suhteellisen voimakkaista postoperatiivisista kivuista. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli tyytyväisiä kivun arvioinnin määrään. Erilaisten kivunarvioinnin menetelmien käyttö oli suhteellisen vähäistä. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista potilaista sai mielestään ainakin jonkin verran kivunhoitoon liittyvää ohjausta ennen heille tehtyä toimenpidettä ja suurin osa vastaajista pystyy mielestään vaikuttamaan keinoihin, joilla heidän kipujaan hoidetaan. Osallistuneet potilaat olivat tulosten mukaan yleisesti tyytyväisiä kipulääkkeiden riittävyyteen. Jonkin verran puutteita havaittiin potilaiden kipulääkkeisiin liittyvässä tietämyksestä, sillä vain noin puolet vastaajista sai mielestään riittävästi tietoa saamistaan kipulääkkeistä. Tämä tiedon puute ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan potilaiden tyytyväisyyteen kivunhoitoa kohtaan. Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käyttö oli melko vähäistä ja monia lääkkeettömän kivunhoidon menetelmiä pidettiin tarpeettomina. Yleisesti ottaen potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa postoperatiiviseen kivunhoitoon. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää esimerkiksi, että minkälaista kipulääkkeisiin liittyvää potilasohjausta potilaat haluaisivat saada ja mitä lääkkeettömän kivunhoidon menetelmiä pidetään tarpeellisina.