Hakutulokset
- Näytetään 1 - 22 / 22
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503042751
www.theseus.fi/bitstrea...a_Heikki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää millä tavoin kotimaan matkustaja-alusyrittäjät voivat osallistua heitä koskevan lainsäädännön laadintaan. Työ perustuu aikaisempaan lainsäädäntötutkimukseen, kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuusselvityksiin, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisuihin, Trafin järjestämien tilaisuuksien materiaaliin, kotimaan matkustajalaivayhdistyksen edustajan haastatteluun sekä edellä mainitun aineiston perusteella tehtyihin empiirisiin päätelmiin. Työssä esitellään keskeiset lainsäädännön instituutiot, lainsäädännön syntyprosessit, aikaisemman tutkimuksen havainnot sidosryhmävaikuttamisesta sekä pyritään selvittämään miten sidosryhmävaikuttaminen toimii kotimaan matkustaja-alusyrittäjien kohdalla. Keskeisenä havaintona voidaan todeta, että kotimaan matkustaja-alusyrittäjien keskeinen kosketuspinta lainsäädäntötyöhön on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Työssä tuodaan lisäksi esille, ettei yhteistyö ja vuorovaikutus Trafin ja kotimaan matkustaja-alusyrittäjien välillä toimi kaikilta osin parhaalla mahdollisella tavalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712454
www.theseus.fi/bitstrea...as_Henna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EU) 2019/1937 annettu direktiivi eli niin kutsuttu Whistleblower-direktiivi vaatii kansallisen lainsäädännön tullessa voimaan toimenpiteitä yli 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyseisen direktiivin vaikutuksia kohdeyritykseen sekä erilaisia mahdollisuuksia millä tavoin direktiivissä säädetty ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön uuden ilmoittajansuojelulain tullessa voimaan. Teoriaosassa tutkittiin Whistleblower-direktiiviä ja kansallista lainvalmisteluaineistoa. Teoriaosassa selvitettiin direktiivin sisältöä ja sitä, miten lainvalmistelussa sisältöä on tulkittu sekä minkälaisia toimenpiteitä direktiivi todennäköisesti vaatii kohdeyritykseltä tulevaisuudessa. Empiriaosassa käsiteltiin ilmoituskanavalle asetettuja vaatimuksia ja laadittiin erilaisia ehdotuksia siitä, millä tavoin ilmoituskanava voitaisiin ottaa käyttöön kohdeyrityksessä kansallisen lain astuessa voimaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää yritykselle ratkaisu toimia direktiivin edellyttämällä tavalla ja valmistaa etukäteen yrityksen hallinnon ja lakiyksikön prosesseja tulevaa kansallista lakiuudistusta silmällä pitäen. Opinnäytetyö tehtiin keväällä 2022, jolloin uusi kansallinen lainsäädäntö oli vielä valmisteilla. Johtopäätöksenä todettiin ilmoituskanavan toteuttamistapoja olevan useita varsinkin ennen uuden kansallisen sääntelyn voimaantuloa, opinnäytetyössä vaihtoehtoja esitettiin neljä. Kohdeyrityksen työllistäessä yli 50 henkilöä, mutta alle 250 henkilöä voitiin todeta, että hyvinkin yksinkertaisella ilmoituskanavan toteutuksella voidaan päästä tässä vaiheessa direktiivin vaatimaan lopputulokseen. Lopulliset kansallisen ilmoittajansuojelulain myötä tulevat vaatimukset ilmoituskanavalle selviävät kuitenkin vasta lain astuessa voimaan.