Hakutulokset
- Näytetään 1 - 6 / 6
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323717
www.theseus.fi/bitstrea...nenPilvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien haastattelujen avulla, millaista ruokakasvatusta musiikkipäiväkoti Rytmissä toteutetaan, sekä miten Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat kehittäisivät sitä. Opinnäytetyön teoriaosuus selvittää ruokakasvatuksen laadun tärkeyttä päiväkodissa, sekä sitä miten ruokakasvatus tukee lasten tervettä ruokasuhdetta ja ruokatottumuksia. Tämä opinnäytetyö toteutettiin musiikkipäiväkoti Rytmissä, ja se oli laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelujen avulla tutkittiin Rytmin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja mielipiteitä heidän ryhmässään toteutetusta ruokakasvatuksesta ruokailuihin liittyen. Ennen haastattelujen toteuttamista perehdyttiin ruokakasvatuksen teoriaan ja pedagogiikkaan, miten aihe määritellään varhaiskasvatuslaissa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, sekä valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina neljälle varhaiskasvatuksen opettajalle heinäkuussa 2020. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat ovat selvästi pohtineet toteuttamaansa ruokakasvatusta, sekä mitä kehitettävää siinä vielä on. Päiväkodin ryhmillä oli paljon eroja haasteiden välillä, sillä eri ryhmillä oli erilaisia haasteita eri tilanteissa. Eniten yhteisiä kehittämisen kohteita haastateltavien mielestä oli ruuan laadussa, ruokailuympäristöissä, sekä ruokailujen kiireettömyydessä. Hyvin toimivat asiat vaihtelivat myös paljon ryhmien välillä, ja kaikilla oli omat vahvuutensa. Suurin osa kuitenkin kokivat, että ruokailujen arviointi sekä lasten itsenäisen ruokailun tukeminen toimivat heidän ryhmässään hyvin. Kaikki haastateltavat kokivat aikuisen roolin tärkeäksi lapsen ruokakasvattajana. Aikuisen mallilla ja sillä, miten aikuinen käyttäytyy ruokailutilanteissa, koettiin olevan suuri merkitys siihen, miten lapsi kokee ruokailun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199078
www.theseus.fi/bitstrea...ristiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Projektiluonteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Kaarisillan koulun ruokalaan pöytästandit hyvistä käytöstavoista ruokailutilanteessa. Opinnäytetyössä tehtiin helppolukuiset ja selkeät standit, joissa oli esillä toivottuja käyttäytymistapoja kouluruokailussa. Tavoitteena oli, että oppilaat oppivat kiinnittämään huomiota omaan käyttäytymiseensä kouluruokailussa ja noudattavat pöytästandeista oppimiansa käytöstapoja. Opinnäytetyön tekijöiden henkilökohtainen tavoite oli kehittää omia taitojaan asiasisällön tiivistämisessä sekä tärkeimpien sisältöjen poimimisessa, koska se on olennaista potilasohjauksessa. Tavoitteena oli myös kehittää valmiuksia yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää asiakielen käyttöä ja lähdekritiikkiä. Aihe oli tärkeä ja ajankohtainen, koska sen avulla voidaan yhtenäistää oppilaiden käsitystä kouluruokailussa toivotuista käytöstavoista. Pöytästandeissa on kuvia, eikä niinkään tekstiä, jolloin nuorempienkin oppilaiden on helppo tulkita niitä. Useimmat posterit kouluruokaloissa liittyvät hyviin ja terveellisiin ruokavalintoihin, tästä syystä oli tärkeää tehdä myös käytöstapoja käsittelevä tuotos. Koulun oppilailla teetettiin aluksi alkukysely, johon vastasivat 2., 4. ja 8.-luokan oppilaat. Kyselyssä kartoitettiin oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta. Kyselystä lähetettiin saatekirjeet koteihin, noin viikkoa ennen kyselyn toteuttamista. Standit tehtiin aiheeseen liittyvän näyttöön perustuvan tiedon, koulun opettajan huomioiden ja oppilaille suunnatun alkukyselyn pohjalta. Tavoitteiden täyttymistä arvioitiin palautekyselyn avulla, jonka 3., 5. ja 7.-luokan oppilaat täyttivät standeista. Sekä alku- että palautekysely tehtiin oppitunnin aikana ja opettajat keräsivät kyselylomakkeet kyselyn loputtua. Kyselyihin vastattiin nimettömästi. Palautekyselyn vastauksista selvisi, että standit olivat koulun ruokalassa selvästi nähtävissä ja niistä sai hyvin selvää. Metelin vähenemistä ei osattu arvioida, vaan suurin osa vastasi, ettei osaa sanoa. Uusien käytöstapojen oppimiseen vastaavaan kysymykseen vastaukset jakautuivat tasaisesti. Osalle yläasteikäisistä standeissa olleet käytöstavat olivat tuttuja. Vapaamuotoisesta palautteesta selvisi, että osa vastaajista oli sitä mieltä, että meteli ja puhelimen käyttö on hieman vähentynyt.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113288
www.theseus.fi/bitstrea...manSofie.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ruokailu ja ravitsemus sekä ruokakasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Jo varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä, joka sisältää oikeassa suhteessa levon, liikunnan ja ravinnon. Pedagogisesta näkökulmasta ruokailua ja ruokakasvatusta toteutetaan pedagogisesti suunniteltuna liian vähän tai sen merkitystä kasvatuksellisena tilanteena ei välttämättä osata ajatella tai pitää niin isossa arvossa. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö ja kehittämistoiminta toteutettiin yhteistyössä päiväkoti Touhula Väinölän kanssa. Tämän opinnäytetyön kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Touhula Väinölän 5–6 -vuotiaiden lasten ruokailuhetkeä kokonaisvaltaisesti paremmaksi. Tavoitteena oli kehittää tämän esikouluryhmän ruokailuhetki sellaiseksi, että sen merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelussa ja arjen pedagogiikkaa sisältävänä opetushetkenä nousisi tärkeämpään arvoon. Kehittämistyönä toteutettiin erilainen ruokailumalli, jossa hyödynnettiin kodinomaisempaa pöydänkattausta, erilaista istumajärjestystä ja tarkasteltiin, miten paljon ryhmän aikuisen eli tässä tapauksessa varhaiskasvatuksen opettajan läsnäolo vaikuttaa lasten ruokakasvatuksessa. Kodinomaisemman ruokailuhetken tarkoitus oli tehdä ruokailusta rauhallisempi ja mielekkäämpi kokemus lapsille. Tämä myös motivoisi ja kannustaisi lapsia paremmin maistelemaan ja syömään. Teoriaosuudessa käsiteltiin mitä ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa merkitsee ja mitä lapsilähtöisellä ruokakasvatuksella tarkoitetaan. Lisäksi tarkasteltiin lasten ravitsemusta ja ruokailua, jossa yhtenä osa-alueena oli lapsen syömisen ongelmat ja haasteet. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös asioita, jotka vaikuttavat päiväkotiruokailun viihtyvyyteen. Kehittämistyön toiminta toteutettiin ja sen onnistumista arvioitiin ja sen pohjalta saatiin hyviä ideoita ruokailun toteuttamiseen jatkossa. Kehittämistoiminta oli todella onnistunut ja sen myötä ruokailun merkitys kasvatuksellisena opetushetkenä korostui. Tämä opinnäytetyö onnistui tuomaan esille ruokakasvatuksen tärkeyden ja sen, miten hyvä olisi varhaiskasvatuksen ammattilaisten miettiä ruokailuhetkien pedagogiikkaa ja niiden sisältöä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna lasten ruokailuhetki voi pitää sisällään paljon uusia kokemuksia ja elämyksiä.