Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 96
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517553
www.theseus.fi/bitstrea...la_Roope.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön ongelmana oli selvittää suojatievalvonnan käytännöt Lounais-Suomen poliisilaitoksella ja keinoja Porin poliisiaseman poliisimiehille vaikuttaa suojateiden turvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen yleisesti. Työssä kuvattiin myös suojatievalvontaan liittyvä keskeisin lainsäädäntö ja liikennesuunnittelun huomioiminen suojatievalvonnan apuna. Myös rikosprosessi kuvattiin pääpiirteissään sekä uusi voimaantuleva sakkomenettelylaki. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosuudessa käytettiin lähteenä oikeuskirjallisuutta, lakia, lain esitöitä, liikennetutkimuksia ja tilastotietoa liikenteestä. Tutkimustieto hankittiin yksilöhaastatteluina ja sähköpostihaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelua, jossa teemat on laadittu tutkijan havaintojen perusteella. Suojatievalvonnan käytännöt ja nykytila on kuvattu haastatteluiden perusteella. Rikosprosessi on kuvattu oikeuslähteiden avulla. Käytäntöjä kuvatessa tuli esille hyvin monia eri käytäntöjä, joita voidaan soveltaa eri tilanteisiin. Yhtä ainoaa keinoa ei tutkimuksessa pyritty löytämään. Suojatievalvonnan vaikeutena koettiin jalankulkijan oma toiminta, jonka tarkoitusta on vaikea selvittää. Tärkeimmäksi valvontakohteeksi nousi sellaiset tieosuudet, joissa on kaksi tai useampi kaista yhteen suuntaan. Rikosprosessin kuvauksessa haasteellista oli muuttuva lainsäädäntö, jonka toimivuudesta tai käytännöistä ei ole vielä kokemuksia. Muuttuva prosessi vaatii poliisimiehiltä entistä enemmän rikosprosessin tuntemusta. Työn johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että suojatietä koskevien sääntöjen monimutkaisuuden vuoksi, poliisin on puututtava rikkeisiin matalalla kynnyksellä ensisijaisesti neuvoen ja ohjeistaen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020702
www.theseus.fi/bitstrea...a_Ketola.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin esitutkinnan päättämisvaiheen loppulausuntomenettelyn prosessia sekä sen vaikutuksia rikosprosessiin ja loppulausuntomenettelyn hyviä puolia sekä puutteita loppulausuntomenettelyssä. Tapaustutkimuksella tarkasteltiin sitä, miten loppulausuntomenettelyyn päädyttiin, missä vaiheessa asia tuli esille ja minkälaisia loppulausuntoja annettiin. Selvitettiin lisäksi miten loppulausuntomenettelyä toteutettiin. Tästä opinnäytetyöstä rajattiin pois esitutkintayhteistyö loppulausuntomenettelyssä. Opinnäytetyö pohjautui vuonna 2014 uudistuneeseen esitutkintalakiin (805/2011), jota vertailtiin edeltävään kumottuun esitutkintalakiin (449/1987) sekä niiden esitöihin. Tietoperustaa kerättiin mm. myös oikeuskirjallisuudesta, oikeuskäytännöistä ja oikeudellisesta artikkelista. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin esitutkintaa yleisesti, loppulausuntomenettelyä ja sen tarkoitusta sekä loppulausuntomenettelyn etenemistä. Opinnäytetyötä varten tutkittiin kolmea rikostapausta, joissa oli kaikissa toteutettu loppulausuntomenettely. Verrattiin näiden tapausten keskinäisiä yhtäläisyyksiä ja eroja loppulausuntomenettelyn suhteen sekä tehtiin päätelmiä, miten menettely on edennyt kussakin tapauksessa. Opinnäytetyössä selvisi, että loppulausuntomenettely toteutetaan useimmiten poliisijohtoisesti ja syyttäjä ei ole ollut tapaustutkimuksen kohteena olleiden tapausten loppulausuntomenettelyssä mukana. Loppulausuntomenettelyn vaikutusta tuomioistuimen antamaan tuomioon ei pystynyt päätellä tapaustutkimuksen kohteena olevien rikostapausten tuomioista. Loppulausuntomenettely on useimmiten käytössä talousrikosasioissa. Loppulausuntomenettely on toimiva malli kaikissa rikostapauksissa, joissa on riidanalaisia seikkoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216654
www.theseus.fi/bitstrea...lin_Lila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimeksiannosta syyteasioiden nopean käsittelyn menettelyä Syyttäjälaitoksessa sekä pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin grounded theory–tutkimusmenetelmää. Teoriaosassa käsiteltiin syyskuussa 2018 käyttöön otettua nopean käsittelyn menettelyä, jonka tarkoituksena on hoitaa pienillä syyttäjäresursseilla suuria määrä asioita, jotka on mahdollista käsitellä nopeasti. Teoriaosan tarkoituksena oli selvittää lukijalle, mitä nopean käsittelyn menettely on sekä selvittää lukijalle tarkemmin nopean käsittelyn menettelyssä käsiteltäviä asioita ja prosesseja kuten kirjallista menettelyä, esitutkinnan rajoittamista sekä nopean käsittelyn kolmannen asiaryhmän asioita. Teoriaosan lähdemateriaalina käytettiin pääosin nopean käsittelyn menettelystä annettuja linjauspäätöksiä sekä muita Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksiä ja tiedotteita, lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja Hallituksen esitystä eduskunnalle koskien lakia Syyttäjälaitoksesta sekä eräitä siihen liittyviä lakeja. Opinnäytetyössä kuvattiin myös hieman nopean käsittelyn menettelyn prosessia sekä tarkasteltiin tilastoja siitä, miten nopean käsittelyn menettely on lähtenyt käyntiin valtakunnallisesti. Opinnäytetyön varsinaisen tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä keskustelemalla Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa toimivien henkilöiden kanssa nopean käsittelyn menettelystä. Haastateltavia ei esitelty tutkimuksessa niin, että haastateltavan henkilöllisyys tulisi ilmi. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohje poliisille siitä, minkälaisia pahoinpitelyasioita voisi ohjata nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimuksen tavoitteessa onnistuttiin ja työn loppuun muodostui hahmotelma ohjeistuksesta, joka rajaa melko tarkkaan nopean käsittelyn menettelyyn soveltuvia pahoinpitelyrikoksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092914697
www.theseus.fi/bitstrea...sto_kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Syyteneuvottelu, jossa rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus tunnustamalla saada lievempi rangaistus, tuli mahdolliseksi vuoden 2015 alusta. Sen tarkoituksena on saavuttaa prosessiekonomisia säästöjä nopeuttamalla laajoissa ja vaativissa asioissa rikosprosessimenettelyä, jotta viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Varsinkin talousrikokset ovat hyvin otollisia syyteneuvottelun kohteita. Tunnustamisoikeudenkäynnin pitäisi keventää tuomioistuimen työtaakkaa, koska talousrikoksissa käsittelyajat istunnossa ovat pitkiä. Tässä työssä pyritään osoittamaan, että tunnustamisoikeudenkäynti säästää resursseja. Opinnäytetyössä tutkittiin tunnustamisoikeudenkäyntiä osana syyteneuvottelumenettelyä. Lisäksi työssä käydään koko syyteneuvotteluprosessi läpi, keskittyen työn loppupuolella itse tunnustamisoikeudenkäyntiin, joka on syyteneuvottelun viimeinen vaihe. Syyteneuvottelu oli tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Opinnäytetyötä aloitettaessa aiheesta ei ollut montaakaan työtä lakiuudistuksen jälkeen valmiina, mutta vuoden 2016 kesään mennessä niitä oli tullut muutama lisää. Aiheen laajuuden ja viime aikoina lisääntyneiden tutkimustöiden vuoksi päädyttiin rajaamaan opinnäytetyö tunnustamisoikeudenkäyntiin. Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena perehtyen lakiin, oikeuskirjallisuuteen, Oikeusministeriön koulutusmateriaaliin, oikeustapauksiin sekä käytäntöä henkilökohtaisesti havainnoiden. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kahta talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää, joilla on hyvin erilainen tilanne: toisella heistä on Suomessa eniten kokemusta syyteneuvottelun käytöstä, toinen on juuri ensimmäistä kertaa neuvotellut syytteistä. Opinnäytetyöntekijä kävi myös havainnoimassa kolmea tunnustamisoikeudenkäyntiä. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa syyteneuvottelun käyttö vieläkin arveluttaa ja menettely on jäänyt kokonaan käyttämättä. Työ todentaa sen, että varsinkin tuomioistuimissa tunnustamisoikeudenkäynnillä saavutetaan suuriakin prosessiekonomisia säästöjä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118704
www.theseus.fi/bitstrea...n_Annina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Etelä-Savon käräjäoikeus. Etelä-Savon käräjäoikeudessa ilmeni tarve yhtenäistää käräjäsihteerien työskentelytavat rikosasioissa. Lisäksi toimeksiantaja halusi rikosasioiden käsikirjan uusien käräjäsihteerien perehdyttämistä varten. Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa aineistoa kerättiin lainsäädännöstä, oikeuskirjallisuudesta ja luotettavista internet-lähteistä. Opinnäytetyön empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Suoritin työharjoittelun Etelä-Savon käräjäoikeudessa, jonka jälkeen jäin määräaikaiseksi käräjäsihteeriksi. Opinnäytetyöhön on kerätty aineistoa 1,5 vuoden havainnoinnin perusteella. Opinnäytetyön aikana järjestettiin tapaamisia toimeksiantajan kanssa, joissa aineistoa kerättiin muiden viraston virkamiesten omien havainnointien kautta sekä haastattelun omaisesti kyselemällä käräjäsihteerin työtehtävistä rikosasioissa. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyi käräjäsihteerien rikosasioiden käsikirja, joka yhtenäistää käräjäsihteerien työskentelytavat rikosasioissa. Käsikirjaa voidaan hyödyntää uusien käräjäsihteerien perehdyttämisessä. Käsikirja tulee käyttöön Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjäsihteereille. Rikosasiat siirtyvät uuteen asianhallinta- ja päätöksentekojärjestelmään vuonna 2022–2023 aikana, jolloin käräjäsihteerien käytössä olevaa käsikirjaa on syytä päivittää vastaamaan uutta järjestelmää ja sen toimintoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042120
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Mika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin miten esitutkinnassa kannattaa visuaalisesti esittää paikkatietoa karttapohjalla esitutkintapöytäkirjojen niin kutsutuissa karttaliitteissä. Näitä paikkatietoja saadaan useista eri paikkatietojärjestelmistä, silloin kun esitutkinnassa paikkatietoa tarvitaan. Opinnäytetyössä käydään läpi mitä käytännön tai periaatetason ongelmia näihin karttaliitteisiin voi liittyä. Opinnäytetyön teoreettista taustaa selvitettiin lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden kautta. Tämä teoreettinen osuus on työn tekstissä sidottu käsiteltävään aiheeseen. Työn tavoitteena oli luoda ohjeistus toimeksiantajalle siitä, miten tällainen karttaliite saadaan rakennettua parhaalla mahdollisella tapaa laadukkaan esitutkinnan varmistamiseksi. Rikosprosessissa esitutkintaa seuraa syyteharkinta. Näin ollen lähtökohdaksi valittiin tiedon hankkiminen syyteharkintaa tekeviltä syyttäjältä, jotka työssään karttaliitteitä säännöllisesti esitutkintapöytäkirjoissa kohtaavat. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiista eli laadullista tutkimusta. Syyttäjiä haastateltiin teemahaastatteluilla ja haastattelut analysoitiin käyttäen diskurssianalyysiä. Näistä tuloksista saatiin suoraa palautetta seikoista, joita karttaliitteitä laatiessa tulee huomioida ja huomioitavien seikkojen painotuksesta. Edellä mainittujen tulosten myötä syntyi lyhyt ja ytimekäs ohjeistus, mitä tulee huomioida esitutkinnassa kun aletaan laatia esitutkintapöytäkirjan karttaliitteitä. Ohjeistuksen huomiot ovat kirjoitettu minkä tahansa esitutkintaviranomaisen käyttöön soveltuen. Ohjeistuksessa on myös huomioitu sen soveltuminen yhtä lailla päivittäisjuttujen tutkintaan kuin pitkäkestoisen esitutkinnan käyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259894
www.theseus.fi/bitstrea...en_tanja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010) tuli voimaan 1.1.2011. Lain nojalla Rikosseuraamuslaitos vastaa nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä ja laatii nuoresta seuraamusselvityksen. Seuraamusselvitystä käytetään hyväksi syyteharkinnassa ja nuoreen kohdistuvassa seuraamuksen arvioinnissa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Rikosseuraamuslaitoksen toimenpiteitä ja menettelytapoja seuraamusselvityksen laadinnan yhteydessä ja henkilökunnan kokemuksia kyseessä olevan lain toimeenpanosta. Tutkimuksessa saatiin vastaukset kysymyksiin, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä henkilökunnan mielestä ja miten lain edellyttämät käytännön toimet eroavat eri rikosseuraamusalueilla. Lain vaikutusten tutkiminen viranomaisten tehtäväpiirissä auttaa lain tehokasta toteuttamista. Tutkimusaihe perustui aiheen ajankohtaisuuteen, monimuotoisuuteen ja käytännönläheisyyteen. Opinnäytetyö laadittiin parityönä. Molemmat tekijät työskentelevät rikosseuraamusalalla. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa esiteltiin Rikosseuraamuslaitos, eri viranomaistahot nuorisoprosessissa, rikollisuus yleisellä tasolla ja käytiin läpi lainsäädännöllisesti nuoren asema rikoksesta epäiltynä. Lisäksi osiossa tarkasteltiin lakia nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, kyseisen lain esitöitä, lakia edeltävää lainsäädäntöä ja historiaa. Osiossa käsiteltiin myös lain laadinta, lain vaikutusten tutkiminen ja hyvän lain kriteerit. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa toteutettiin laadullinen haastattelututkimus. Työn näkökulma oli oikeussosiologinen. Rikosseuraamuslaitoksen kolmelta eri alueelta haastateltiin kuutta selvitystyötä laativaa virkamiestä. Virkamiehet työskentelevät yhteistyössä nuorisoprosessiin kuuluvien eri viranomaisten kanssa. Haastattelut suoritettiin videoyhteyden välityksellä ryhmä- ja teemahaastatteluina. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla. Uuden lain säätämistä pidettiin tarpeellisena, koska nuoria rikoksentekijöitä koskeva lainsäädäntö oli osittain vanhentunut ja puutteellinen. Uuden lain pyrkimyksenä on auttaa nuoria sekä selkeyttää viranomaisten toimintaa ja roolijakoa nuorisoprosessissa. Tulosten yhteenvetona todettiin, että lakiuudistus on ollut välttämätön, mutta sen käytännön toteutus on pirstaleista. Tutkimuksen mukaan yhteistyö ja tiedonkulku ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita viranomaistyössä. Haastateltavien mielestä seuraamusselvitys on käyttökelpoisempi työväline kuin sitä edeltänyt henkilötutkinta. Eroja eri rikosseuraamusalueiden välillä on nuorisoprosessin nopeutumisen kokemuksessa, tukipalveluihin ohjaamisessa sekä terveydenhuollon tai muiden salaisten tietojen tarvitsemisessa tai saamisessa.