Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 150
- Siirry seuraavalle sivulle
Miten voitat riippuvuudet : 7 vallankumouksellista keinoa riippuvuuksista vapautumiseksi Näytä tarkat tiedot
Kun riippuvuus ajaa umpikujaan : miten auttaa päihderiippuvaista? Näytä tarkat tiedot
Minä ja riippuvuus : kirja riippuvuuspersoonallisuuden syntymisestä ja toipumisesta Näytä tarkat tiedot
Levottomat : huomiotalous ja keskittymiskyvyttömyys Näytä tarkat tiedot
Riippuvuusajattelu : itsepetoksen ymmärtäminen Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410150
www.theseus.fi/bitstrea...ateijula.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Meistä jokainen on riippuvainen jostain, halusimmepa tai emme. Koska riippuvuudesta tulee sairautta ja koska on aika saada siihen apua. Ihmisillä on tarve auttaa lähimmäistään, mutta miten auttamista tehdään silloin kun sitä tehdään toisen kotona. Omassa kodissaan jokainen on kotinsa herra tai rouva. Tämä tuo haastetta itse työhön. Kotiin annettavan tuen määrä on lisääntynyt ja tulee lisääntymään vielä enemmän vuosien saatossa. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan omahoitajasta ja mikä merkitys kyseisellä henkilöllä on sitten asiakkaalle, kun työtä tehdään vielä asiakkaan kotona. Sain todeta, että kiitosten tulvalla ei ole loppua. Tämä lämmittää omaa sydäntä. Kohtaamiset ja niistä syntyneet hyvät asiakassuhteet auttavat eteenpäin niin asiakasta kuin työntekijääkin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018093015527
www.theseus.fi/bitstrea...a-Maarit.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli löytää toiminnallisten ryhmäprosessien kautta mahdollisimman hyvin toimiva kokonaisuus ryhmätoiminnalle, jota toteutettiin kuvataideterapeuttista menetelmää käyttäen. Ryhmä oli avoin ryhmä ja sen asiakkaita olivat psykososiaalisten laitospalveluiden asiakkaat, tarkemmin ottaen päihdekuntoutumisyksikössä asiakkaina olevia henkilöitä. Varsinainen kehittämistyö alkoi syksyn 2017 aikana ja jatkui kevään 2018 aikana. Syksyllä analysoitiin ensimmäistä ryhmäprosessia, joka oli toteutunut kevätlukukaudella 2017. Analysoinnin aikana pohdittiin sekä hyvin toteutuneita asioita, että kehittämistä vaativia kohtia, jotka olivat nousseet päällimmäisiksi kehittämistarpeiksi. Pääpiirteittäin nämä asiat ja kehittämistarpeet olivat sellaisia, joihin ryhmänohjaaja toivoi löytävänsä uusia toimintatapoja, lisäyksiä tai muutoksia, jotta kaikkien osapuolien kokemus ryhmään osallistumisesta olisi mahdollisimman myönteinen. Uusi ryhmä aloitti kevätlukukaudella 2018, alkutalvesta. Silloin toteutettiin uusi prosessi ryhmän kanssa, minkä aikana otettiin käyttöön ja testattiin aiemmin syntyneitä kehittämisideoita. Kokonaisuudessaan kehittämistyö pohjautui ryhmänohjaajan kirjoittamiin muistiinpanoihin, joissa oli huomioitu asiakkaiden näkemykset ja kokemukset. Muistiinpanoja kirjoitettiin jokaisen ryhmäprosessin aikana. Muistiinpanoja analysoimalla ja ryhmään osallistuneiden jäsenten toimintaa ja kommentteja havainnoimalla, sekä uudistettuja toimintatapoja testaamalla, lopputulos syntyi. Tulokset kirjattiin sekä suullisten asiakaskokemusten, että ryhmänohjaajan omien havaintojen pohjalta. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden tekeminen oli luovaa toimintaa ja koko prosessi muodostui mielenkiintoiseksi kehittämistyöksi matkan varrella. Tulokseksi saatiin toimivampi malli ryhmätoiminnalle, jota toteutetaan kuvataideterapeuttisella menetelmällä päihdekuntoutujille. Työn tilannut yksikkö sai prosessien aikana tarjotakseen asiakkailleen tavanomaisista keskusteluryhmistä poikkeavan, erilaisen ryhmätoimintamahdollisuuden ja samalla lisää tietoa kuvataideterapeuttisesta menetelmästä. Lisäksi kuntoutumisyksikkö sai toimivamman työmenetelmän, jota voi soveltaa siihen oikeanlaisen koulutuksen omaava työntekijä, ohjatessaan kuvataideterapeuttista ryhmätoimintaa päihdekuntoutujille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255286
www.theseus.fi/bitstrea...aJanetta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaat kokevat hyötyvänsä Kankaanpään A-kodin intervallikuntoutuksesta. Intervallikuntoutus on jatkokuntoutusmuoto asiakkaille, jotka ovat olleet peruskuntoutusjaksonsa A-kodilla. Peruskuntoutusyhteisöjen lisäksi myös A-kodin muista yhteisöistä voi hakeutua intervallikuntoutukseen. Intervallikuntoutuksessa asiakas on laitoskuntoutusjaksojen välillä kotonaan noin 3-8 viikon mittaisia jaksoja. Intervallin laitoskuntoutusjakso on mitaltaan kuusi vuorokautta. Tässä opinnäytetyössä vertailtiin nuorten, alle 29-vuotiaiden, asiakkaiden kokemuksia yli 29-vuotiaiden asiakkaiden kokemuksiin. Vertailua tehtiin, jotta saataisiin selville, miten nuorten asiakkaiden osuutta intervallikuntoutuksen asiakkaissa saataisiin kasvatettua. Tämä opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla teemojen kautta seitsemää intervallikuntoutuksen asiakasta. Haastatteluissa käsiteltiin kolmea intervallikuntoutuksen keskeistä osa-aluetta: kotijaksoja, laitosjaksoja sekä intervallipuheluita. Näiden lisäksi haastatteluissa käytiin läpi myös asiakkaiden kokemaa hyötyä intervallikuntoutuksesta sekä kehitysehdotuksia. Intervallikuntoutuksen asiakkaista valtaosa on iältään yli 29-vuotiaita. Tästä syystä aineiston tulkintaa tehtiin vertaillen kahden eri ikäryhmän kokemuksia. Vertailussa ilmenee, että kokemuksissa ei juurikaan ole eroja. Pääsääntöisesti nuoret asiakkaat kokevat tarvitsevansa intensiivisempää tukea kuin iältään yli 29-vuotiaat. A-kodin intervallikuntoutukseen oltiin hyvin tyytyväisiä. Tiivis laitosjakso koettiin toimivaksi vastapariksi kotijaksolle. Kotijaksolla yhteydenpitoa ylläpidettiin puhelimitse säännöllisesti intervallikuntoutuksen ohjaajien toimesta. Myös intervallipuhelut koettiin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Intervallikuntoutuksen asiakasmäärän tulisi kasvaa, jotta kuntoutusmuoto toteutuisi toimivana myös jatkossa. Asiakkaiden kokemukset intervallikuntoutuksesta ovat kuitenkin niin myönteisiä, että kehitettävää lienee asiakkaiden motivoinnissa intervallikuntoutukseen hakeutumisvaiheessa, eikä niinkään itse kuntoutustoiminnassa.
Peliriippuvuus : valikoima kartoitusinstrumentteja kliiniseen ja tutkimuskäyttöön : projekti 2002-2003 Näytä tarkat tiedot
Voiko stressi tappaa? : näin katkaiset kierteen Näytä tarkat tiedot
Anonyymien ylensyöjien kaksitoista askelta ja kaksitoista perinnettä Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622963
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Rahapeliriippuvuus altistaa yksilön ja tämän lähipiirin erilaisille vakaville sosiaalisille, taloudellisille ja terveydellisille ongelmille. Rahapeliriippuvuuden moninaisuus ja liittyminen moniin muihin ongelmiin tekee peliriippuvuudesta myös yhteiskunnallisesti haastavan ongelman. Palvelujärjestelmämme onkin vaikeaa tunnistaa rahapeliriippuvuutta ja kohdentaa oikeanlaista ja oikea-aikaista apua rahapeliriippuvaiselle ja tämän läheisille. Tutkimukseni tarkoituksena on löytää ja kuvailla niitä haasteita, joita rahapeliriippuvuuden kanssa kamppailevat kokevat hoitoon hakeutumisessa olevan. Tavoitteenani on myös lisätä tietoisuutta rahapeliriippuvuudesta ja sen mukanaan tuomista haasteista ja tällä tavoin vähentää rahapeliriippuvuuden yksilölle aiheuttavaa stigmaa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena- eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistoa varten haastateltiin neljää täysi-ikäistä rahapeliriippuvaista. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka haastatellut tiedostivat itse hyvin varhaisessa vaiheessa oman tilanteensa, moni uskotteli virheellisesti itselleen selviytyvänsä yksin ongelmansa kanssa. Useat haastatellut kertoivat oman tilanteen tuoman häpeän lisänneen ongelman syvyyden salailua ja pitkittäneen hoitoon hakeutumista. Avun piiriin pyrkiessään osa koki turhautuneisuutta hoitohenkilökunnan puutteellisten tietojen ja hoitotaholta toiselle pompottelun vuoksi. Jokaisessa haastattelussa nousi esiin myös vertaistukiryhmien vähyys ja niiden pitkät jonotusajat.