Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 349
- Siirry seuraavalle sivulle
Auttajan peili : hyviä kysymyksiä ja yllättäviä vastauksia auttamistyötä tekeville Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116656
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Sami.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli keskijännite ja pienjännite maakaapeliverkon rakentaminen tehokkaammin. Tarkoituksena oli tutkia tehokkuuden kannalta merkityksellisiä asioita. Metodina käytettiin haastattelututkimusta ja siitä saadun materiaalin vertailemista muihin tutkimuksiin ja tietoihin. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena tehokkuuteen vaikuttivat selvimmin työhyvinvointi, informaation kulku ja ammattitaito.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313348
www.theseus.fi/bitstrea...io_veera.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia ovat matkailuyrittäjän yksilölliset työhyvinvointia sekä resilienssiä tukevat voimavarat erilaisissa muutos- ja sopeutumistilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia muutoksia matkailuyrittäjien työnteon tapoihin sekä hyvinvointiin on tullut koronapandemian seurauksena sekä onko poikkeustilasta noussut matkailuyrittäjille uudenlaisia voimavaroja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia matkailuyrittäjien sisäisten sekä ulkoisten voimavarojen merkitystä työhyvinvoinnin ja resilienssin näkökulmasta. Opinnäytetyön keskeisemmät aihealueet olivat matkailuyrittäjien voimavarat, resilienssi sekä työhyvinvointi. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona RestarT -hankkeelle. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, jotka toteutettiin maaliskuussa 2023. Teemahaastatteluihin osallistui neljä matkailuyrittäjää. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Teemahaastattelun tuloksista selvisi, että matkailuyrittäjien työnteon tavat muuttuivat koronapandemian aikana ja poikkeustilan vaikutus hyvinvointiin oli pääosin negatiivinen. Poikkeustilasta matkailuyrittäjille nousi uudenlaisia voimavaroja, jotka olivat uuden oppiminen, muutosjoustavuus sekä luonnon merkityksellisyys. Teemahaastatteluissa nousi esille, että matkailuyrittäjällä on monipuolisesti erilaisia voimavaroja, jotka tukevat heidän työhyvinvointiaan sekä resilienssiä muutostilanteissa. Näitä voimavaroja työhyvinvoinnin ja resilienssin tukemiseksi olivat luonto, perhe sekä muut sosiaaliset verkostot.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239441
www.theseus.fi/bitstrea...o_Markus.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
MIELENTERVEYS VOIMAVARANA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA Kukko, Markus Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2012 Ohjaaja: Flinck, Marja Sivumäärä: 46 Liitteitä: 3 Asiasanat: ammattikorkeakoulu, opiskelu, mielenterveys, voimavarat Tämän opinnäytetyön aiheena oli mielenterveys voimavarana ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden henkilökohtaisia käsityksiä mielenterveydestä voimavarana ammattikorkeakouluopintojen aikana. Tavoitteena oli selvittää nimenomaan ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten omia käsityksiä mielenterveyttä ylläpitävistä ja heikentävistä tekijöistä koulutuksen aikana. Lisäksi tässä opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita siitä, miten opiskelijat itse huolehtivat omasta mielenterveydestään ammattiin opiskellessaan ja miten ammattikorkeakoulu voisi tukea opiskelijan mielenterveyttä opiskelun aikana. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään opiskelua, mielenterveyttä ja voimavaroja. Opinnäytetyö liittyi Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)-projektiin, joka oli Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima 14 ammattikorkeakoulun yhteishanke. Projektin tavoitteena oli tukea kotimaisten ja ulkomaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen loppuunsaattamista. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ja hoitotyön opiskelijat. Tutkimuksen otannan koko oli 60 (N) ja vastattuja kyselylomakkeita palautettiin kaikkiaan 40 (n). Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 67%. Kyselylomakkeiden avulla kerätty tutkimusaineisto järjesteltiin havaintomatriisiksi, joka analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla käyttäen Tixel- ohjelmaa. Tutkimustulosten perusteella kävi ilmi, että neljännes opiskelijoista koki, ettei heillä ollut tarpeeksi vapaa- aikaa ja kolmannes koki, että opiskelu vie kaiken vapaa- ajan. Alkoholin suhteen yli puolet vastaajista koki alkoholin kuuluvan opiskelijaelämään. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti nukkuvansa liian vähän ja joka kymmenes kertoi, ettei kokenut itseään onnelliseksi. Opiskelun koki stressaavaksi reilusti yli puolet vastanneista ja lisäksi reilusti yli puolet teki työtä opintojensa ohessa. Osa opiskelijoista koki, ettei opettajilla ole riittävästi aikaa opiskelijoiden ohjaukseen ja, että opettajat voisivat olla kannustavampia. Toisaalta suurin osa opiskelijoista oli tyytyväisiä tutor- opettajan toimintaan. Noin puolet vastaajista oli havainnut kiusaamista oppilaitoksessaan ja yli puolet oli tyytymättömiä oppilaitoksen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Noin neljä viidesosaa vastaajista kertoi, että heillä on riittävästi ystäviä ja kavereita sekä heillä oli joku kenelle puhua ongelmistaan ja että perhe tuki heidän opiskeluaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092620453
www.theseus.fi/bitstrea...mo_Ilona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli vuonna 2015 perustettu yritys Headai Oy, joka on erikoistunut kognitiivisen tekoälyn sekä luonnollisen kielen analysoinnin parissa työskentelemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kohdeyritykselle projekti, jossa tutkittiin sovelluskonttien asentamista, niiden välistä kommunikointia, resurssien käytön mittaamista sekä resurssien käytön optimointia. Tutkimuksen tavoitteena oli testata yleistä mitattavuutta, energiankulutusta ja tehokkuutta. Työ alkaa teoriaosuudella, jossa tutustutaan yleisesti konttiteknologian peruskäsitteisiin sekä suosittuun sovelluskonttialustaan Dockeriin. Tätä seuraavassa osiossa kerrotaan itse toiminallisen projektin toteuttamisesta, jossa lähdettiin liikkeelle asentamalla Docker-sovelluskontteja Linux-palvelimelle. Sovelluskonttien välille luotiin niiden välisen kommunikoinnin mahdollistamiseksi jaettu tietoverkko. Tämän jälkeen mitattiin konttien käyttämiä resursseja hyödyntäen useita konttiteknologiassa suosittuja työkaluja ja tutkittiin mahdollisuutta optimoida resurssien käyttöä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911292
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Janne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena on pohtia miten sorateiden kunnossapito toteutetaan Satakunnassa resurssien vähentyessä. Työssä käydään läpi sorateiden kunnossapidon nykytilanne sekä toteutus. Tärkeimpänä tavoitteena ja haasteena on pohtia, onko joku osa-alue mihin tulisi erityisesti panostaa sekä mitkä menetelmät nousevat päällimmäisiksi, jotta sorateiden kunnossapito saadaan toteutettua mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tiestö pysyy liikennettä tyydyttävässä kunnossa pitkillä toimenpideväleillä. Tienpidon rahoitusresurssien heikentymisen taustalla on rahoituksen pysyminen vuosia samalla tasolla ja kustannusten noustessa on ostovoima heikentynyt radikaalisti. Tästä johtuen budjetoiduista määrärahoista pääosa ohjataan päätiestön liikennöitävyyden turvaamiseksi. Vähäliikenteisellä tieverkolla joudutaan tinkimään toimenpiteistä ja käytännössä liikennöitävyys on kunnossapidon varassa, koska rakenteen parantamishankkeet eivät ole taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kunnossapidon kustannuksia soratiestöllä, koska sulanmaan aika pidentyy ja vakiintunut talviolosuhde jää lyhyeksi. Tiestön liikennöitävyyden varmistamiseksi sorateillä tulee huolehtia kuivatuksesta ja oikealla ajoituksella laadukkaasti toteutetusta kevätmuokkauksesta sekä sorastuksista. Lisättävän murskemateriaalin ominaisuuksiin on kiinnitettävä huomiota sekä varmistettava, että kunnossapitäjillä on riittävät tiedot ja valmiudet työn toteuttamiseen. Ratkaisevaa on olemassa olevien resurssien kustannustehokas hyödyntäminen, jolla saadaan tuotettua liikennettä tyydyttävä lopputulos. Tämä edellyttää oikeat välineet ja ammattitaitoiset kunnossapitäjät, joilla on kyky tehdä oikea-aikaiset toimenpiteet tiestölle.