Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 54
- Siirry seuraavalle sivulle
Water treatment handbook Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098779
www.theseus.fi/bitstrea...Kristian.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksen oli selvittää Boliden Harjavallan kuparirikasteen kuivauksen hiukkaspäästöjä suodattavan letkusuodattimen toiminta ja kuinka sitä voitaisiin tehostaa. Tavoite oli vähentää hiukkaspäästöjä, suodattimien vaihdosta aiheutuvia tuotantokatkoja sekä kunnossapitokustannuksia. Mahdollisen esisuodattimen liittämistä järjestelmään oli tarkoitus myös selvittää. Teoriaosuudessa käytiin läpi Boliden Harjavallan kuparituotannon prosessi pääpiirteittäin, hieman tarkemmin kuparirikasteen kuivaus ja siitä aiheutuvat päästöt, sekä vertailtiin pölynsuodatusjärjestelmiä. Tutkimukset aloitettiin selvittämällä poistokaasussa olevan pölyn ominaisuudet ja tarkastelemalla saatujen tulosten perusteella sopivinta suodatinmateriaalia yhdessä suodatinmateriaalin toimittajan kanssa. Tarkasteltiin myös kuparirikasteen kuivaimen keskeisimmät ajoparametrit ja niiden vaikutus hiukkaspäästöihin. Selvitettiin suodattimien puhdistukseen käytettävän paineilman laatu ja tarkasteltiin paineilmapuhdistusjärjestelmän toimivuutta. Tutkittiin myös suodatinta visuaalisesti sekä ulko- että sisäpuolelta. Vaihtoehtoinen ja huomattavasti halvempi suodatinmateriaali löydettiin. Tätä on jo 4 kuukauden ajan koekäytetty positiivisin tuloksin. Kehitys ja parannusehdotuksia on löydetty keskusteluissa asianosaisten ja suodatinlaitteistoja toimittavien yritysten edustajien kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010678
www.theseus.fi/bitstrea...kristian.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tuoda esiin seikkoja, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun vanhemmilla rahtilaivoilla, ja osin verrata sisäilmaa koskevia säädöksiä ja asetuksia merityöoloissa ja maissa. Lisäksi oli tarkoitus tuoda esiin seikkoja, jotka heikentävät aluksen paloturvallisuutta koskien ilmanvaihtokanaviin kertyneen pölyn aiheuttamaa syttymisriskiä. Käsittelin myös miehistön mahdollisia terveysriskejä, joita huonolaatuinen sisäilma mahdollisesti aiheuttaa. Opinnäytetyön aiheen valitseminen pohjautui omiin kokemuksiin huonosta sisäilmasta työpaikalla sekä niihin havaintoihin työurani aikana, jotka liittyvät pölyn leviämiseen, kerääntymiseen ja vaikutuksiin sisäilman laatuun nähden. Ilmastointikanavien puhdistamisesta ei merenkulun ammattilaisilla ole liiemmin kokemusta, joten tiedot LVI-ongelmien saneerauksesta on hankittu kyseisen alan ammattilaisilta sekä perehtymällä aiheeseen liittyviin asetuksiin ja ohjeisiin. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ollut niinkään perehdyttää itse ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen prosessina, vaan tuoda esiin seikkoja, miksi kyseinen operaatio tulisi suorittaa myös aluksilla. Opinnäytetyö ei rajoitu pelkästään tähän raporttiin, vaan havaittujen ongelmien keskeisimmät asiat on jo kevään aikana esitetty taholle, joka on saanut asiat käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysministeriössä järjestetyssä kokouksessa. Laivaväen asuinolojen asetuksiin on mahdollisesti tulossa muutoksia myös sisäilman laadun suhteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712494
www.theseus.fi/bitstrea...i_Akseli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työssä tutkittiin tehtaalla syntyvän epäpuhtaan lauhteen laatua. Tehtaalla ylimääräinen prosessivesi aiheuttaa haihduttamisen tarvetta. Normaalissa tilanteessa kaikki tehtaan ryhmät on peitelty peitteillä. Ainoa tapa ylimääräisen veden eroon pääsemiselle on haihduttaminen elektrolyyttialtailla avaamalla peitot ryhmistä. Tämä sitoo runsaasti lämpöä. Tavoitteena on jatkossa kuljettaa epäpuhdasta lauhdetta Harjavallassa sijaitsevalle Bolidenin jätevesilaitokselle. Tätä varten lauhteen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Työssä selvitettiin vesitasetta. Työn aikana epäpuhtaasta lauhteesta kerättiin näytteitä erilaisten prosessiolosuhteiden vallitessa. Johtokykyä käytettiin puhtauden mittarina. Työssä on käyty läpi epäpuhtaan lauhteen neutralointia lipeällä ja kerättiin yksi testierä epäpuhdasta lauhdetta. Laskettiin, kuinka paljon lipeää neutralointi vaatii teoriassa. Laboratoriossa testattiin neutralointia. Selvitettiin, kuinka paljon lipeää tarvitaan käytännössä. Testierä onnistuttiin keräämään ja neutraloimaan onnistuneesti. Testierä kerättiin vanhaan säiliöön, minkä kautta epäpuhtauksia pääsi liukenemaan epäpuhtaaseen lauhteeseen. Epäselväksi jäi kuinka paljon neutralointi vaikuttaa epäpuhtauksien määrään. Saatiin selville, mitkä asiat vaikuttavat epäpuhtaan lauhteen laatuun. Saatiin selville, millä tasolla johtokyvyn tulee olla, jotta saadaan riittävän puhdasta lauhdetta. Vielä ei tiedetä, mikä on suurin johtokyvyntaso, jolla voidaan kerättyä laatuvaatimukset täyttävää epäpuhdasta lauhdetta. Kesällä Harjavaltaan tullaan ajamaan 15 testierää, jos epäpuhtaan lauhteen laatu pysyy hyvänä, otetaan epäpuhtaan lauhteen kuljettaminen Harjavaltaan jatkuvaan käyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302132331
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Aini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tällä opinnäytetyöllä selvitettiin Raumalla sijaitsevan omakotitalon talousveden puhdistustarve ja siihen soveltuvat puhdistusmenetelmät. Opinnäytetyössä tutkittiin yksittäisen porakaivoveden laatuongelmia, sekä ongelmanratkaisuksi soveltuvia puhdistusmenetelmiä. Opinnäytetyö rajattiin tutkimustyöksi, jolla selvitettiin teoreettisesti kohteen talousveden tehokas puhdistus. Opinnäytetyössä kohteen vedenlaadun selvittämiseksi otettiin laajat talousvesinäytteet. Vesinäytteiden analyysien pohjalta saatiin käsitys talousveden puhdistustarpeesta. Kohteen vedenlaatu osoittautui muilta tutkituilta osin hyväksi talousvedeksi, paitsi hajultaan. Vedessä esiintyi voimakas rikkivedyn haju, joka tahdottiin poistaa vedestä. Toisena ongelmana koettiin veden korkea rautapitoisuus, joka muodosti esteettisiä ongelmia veden kanssa kosketuksissa oleville pinnoille. Vedessä esiintyvien ongelmien ratkaisuksi opinnäytetyössä perehdyttiin erilaisiin puhdistusmenetelmiin. Sopivan puhdistuslaitteen valinnassa tehtiin yhteistyötä vedenpuhdistukseen perehtyneen laitetoimittajan kanssa. Rikkivedyn poistamiseksi vedestä päädyttiin valitsemaan puhdistusmenetelmäksi ilmastus ja tähän tarkoitukseen sopivaksi laitteeksi Aqua Hapetin. Raudan poistamiseksi vedestä suodattaminen osoittautui tehokkaimmaksi puhdistusmenetelmäksi. Puhdistuslaitteeksi valittiin Aqua Fe hiekkasuodatin, joka on yhteensopiva Aqua Hapettimen kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301161346
www.theseus.fi/bitstrea...en_Veera.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tarkoituksena oli tutkia Reposaaren jätevedenpuhdistamolla käytettävän saostuskemikaalin ferrisulfaatin optimaalisia syöttöolosuhteita. Puhdistamolta lähtevän veden laatua pyrittiin parantamaan saostuskemikaalin syötön optimoinnilla. Sopivia ajo-olosuhteita saostuskemikaalille etsittiin säätämällä pH-arvoa ja kemikaalin syöttömäärää sekä syöttöpisteitä. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kuppikokeita, joissa etsittiin optimaalinen pH-arvo sekä kemikaalin syöttömäärä. Lisäksi laboratoriossa tutkittiin saostuskemikaalin ja fosfaatin välistä reaktionopeutta. Kokeet suoritettiin huhti-toukokuun aikana 2022. Parhaimmat laboratoriotulokset testattiin puhdistusprosessissa. Koeajojakso toteutettiin kesä-syyskuun aikana 2022, jolloin prosessin pH:ta säädettiin arvojen 6,0–7,5 välillä. Saostuskemikaalia syötettiin arvojen 40–50 l/d välillä. Lopulta prosessiin asennettiin saostuskemikaalin kaksipistesyöttö. Säätöjen välillä tutkittiin monta näytettä ja nähtiin, miten säädöt vaikuttivat jätevesiprosessin tilaan ja puhdistustulokseen. Parhaimmat puhdistustulokset saavutettiin pH-tasolla 6,0, jolloin kokonaisfosforin poistoteho oli 95 % ja kiintoaineen 94 %. Lisäksi hyviä puhdistustuloksia saatiin kaksipistesyötön yhteydessä pH:n ollessa 6,8. Tällöin kokonaisfosforin ja kiintoaineen poistoteho oli parhaimmillaan 95 %. Koeajojakso päätettiin syyskuussa 2022. Prosessin ajoa jatkettiin saostuskemikaalin kaksipistesyötöllä ja pH:n arvolla 6,8. Työn päätyttyä Porin Vesi jatkoi omatoimisesti koeajoa kaksipistesyötöllä ja pH-arvolla 6,0.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062919172
www.theseus.fi/bitstrea...en_Joona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa hiekkasuodatuksen hyödyntämistä murtoveden humuksen poistossa sekä huomioida myös muita mahdollisia humuksen poiston mahdollisuuksia. Kohteena oli vesijohtoverkoston ulkopuolella olevan kesämökin käyttöveden humuksen poisto. Kohteessa humukseen kaivattiin kustannustehokasta vaihto ehtoa humuksen poistolle vedelle, jota käytetään allas- ja pesuvetenä, mutta ei juomavetenä. Työn tarkoituksena oli tarkastella erilaisia humuksen poiston vaihtoehtoja ja huomioida myös teollisuudessa käytettyjen puhdistuslaitteistojen periaatteita. Tarkastelussa pyrit tiin huomioimaan humuksen poiston keinoja yleisesti sekä kyseisen kohteen vaatimukset huomioiden. Teoriaosassa käsiteltiin erilaisia käytössä olevia humuksenpoistomenetelmiä. Työssä pyrittiin löytämään toteutuskelpoinen puhdistusmenetelmä raakavedelle, joka oli murtovettä. Työ sisälsi myös laboratoriokokeita, joissa analysoitiin veden laatua ja puhdistettiin sitä eri menetelmillä, jotta saataisiin käsitys humuksen poistamisesta. Lisäksi testattiin veden desinfioinnin vaikutuksia allasveden humussaostumien muodostumiseen. Tutkimuksissa otettiin huomioon veden mekaanisen puhdistuksen lisäksi mahdollisuus kemiallisen puhdistuksen hyödyntämiselle. Tulosten mukaan mekaaninen hiekka- ja aktiivihiilisuodatus eivät juurikaan pienentäneet veden humuspitoisuutta. Sen sijaan pienet hypokloriittilisäykset allasveteen eliminoivat jopa merkittävästi saostumia pidemmän ajan kuluessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010831
www.theseus.fi/bitstrea...iitasalo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella Isojoen Lämpö Oy:n lämpölaitoksen letkusuodattimen paineilmajärjestelmän toiminnallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli esittää parannustoimenpiteitä letkusuodattimen paineilmajärjestelmän toimintaan, joilla lämpölaitoksen käyntijaksoja saataisiin pidennettyä. Savukaasujen puhdistusjärjestelmässä oli ollut ongelmia, jotka liittyivät letkusuodattimen paineilmapuhdistukseen. Nämä ongelmat aiheuttivat suodattimen tukkeutumisia ja sen vuoksi laitoksen käyntijaksot jäivät lyhyiksi. Työssä on esitetty yleistä teoriaa savukaasusuodattimista ja paineilmajärjestelmistä sekä esitelty Isojoen Lämmön lämpölaitoksen letkusuodatinta ja sen paineilmajärjestelmää tarkemmin. Työ sisälsi pohdintaa ja laskuja, joiden perusteella päätelmiä tehtiin. Työn tuloksena havaittiin tiettyjä kehityskohteita ja esitettiin niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Tulosten perusteella voitiin todeta, että paineilmajärjestelmässä kompressorin kapasiteetti on riittävä, mutta ongelmaksi muodostuu paineilman kuivauskapasiteetti sekä letkusuodattimen sisäisen paineilmaputkiston rakenne. Esitetyt ratkaisut liittyivätkin paineilman kuivauksen tehostamiseen ja letkusuodattimen sisäisen paineilmaputkiston rakenteellisiin muutokseen.