Hakutulokset
- Näytetään 1 - 45 / 45
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076296
www.theseus.fi/bitstrea...pa_vilma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kirjallisuuskatsauksena tietoa INCL- lapsen hoidon erityispiireistä ja tuottaa sen pohjalta hoito-opas INCL- lapsen hoitajille. INCL on varhaislapsuuden etenevä keskushermostotauti, joka alkaa oireilla noin 1-2 vuoden iässä ja johtaa lapsen ennenaikaiseen kuolemaan Tavoitteena oli antaa informaatiota ja käytännön ohjeita uudelle hoitajalle, joka ei välttämättä ole aikaisemmin kuullutkaan kyseisestä sairaudesta. Opinnäytetyöntilaaja on Suomen INCL- yhdistys. Opinnäytetyö tehtiin koska aikaisempia hoitajalle suunnattuja teoksia aiheesta ei ole tehty. Laajasti INCL- taudista kertovaa tietoa on olemassa melko vähäisesti, joten tiedon kokoaminen yhteen oli tarpeellista. Opinnäytetyö koottiin kirjallisuuskatsauksen vaiheiden mukaisesti. Aiheiden valin-nassa käytettiin Pirjo Saaren kattavaa INCL- kansiota, johon on koottu INCL- taudin keskeisimmät asiat, sekä tekijöiden omia näkemyksiä hoito-oppaan kannalta keskei-simmistä asioista. Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää kuvauksen sairaudesta ja sen luonteesta. Lisäksi siinä käsitellään vanhempien tukemista, työntekijän jaksamista ja lapsen kohtaami-seen liittyviä asioista sekä jokapäiväiseen elämään liittyviä hoitotoimenpiteitä. INCL- lapsen hoito-oppaaseen on koottu teoriaosuuden keskeisimmät asiat tiiviste-tysti.
Perhekeskeisen työn opas : käytännön vihjeitä lastensuojeluun Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825401
www.theseus.fi/bitstrea...na-Sofia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli perhelähtöisyys lastenpsykiatrisessa hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön opinnoissa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Analysoitavat tutkimusartikkelit etsittiin kahdeksasta eri tietokannasta. Lopulta analyysi tehtiin kuudelle tutkimusartikkelille. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla syntyi kaksi pääluokkaa, jotka jakautuivat ryhmittelyihin ja alaluokkiin. Keskeisimpiä aineistosta nousevia asioita olivat vanhempien emotionaalisen puolen huomioiminen, hoitajien ammattitaito sekä perhekeskeisyyden toteutumisen haasteet. Tuloksissa korostui etenkin hoitajien kyky kohdata sairastuneen lapsen perhe. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan kokemana. Tässä tutkimuksessa vanhempien ja hoitajien kokemukset lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Kaikki vanhemmat kokivat perhelähtöisyyden toteutuvan jossain määrin, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Hoitajat kokivat perhelähtöisyyden olevan osittain jo opittu tapa toimia hoitotyössä, mutta puutteitakin löytyi. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että perhelähtöisyyden toteutumisen edellytys on hoitajan kyky tunnistaa perheen yksilölliset tarpeet ja vastata niihin. Hoitajalta odotetaan tukea koko perheen terveyden edistämiseen. Aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisenä kohti perhelähtöisempää hoitotyötä. Jatkossa aihetta voidaan tutkia haastattelemalla lastenpsykiatrisessa hoitotyössä työskenteleviä ammattilaisia, lasten vanhempia sekä sisaruksia. Lisäksi voidaan tutkia myös sairastuneen lapsen omia kokemuksia perhelähtöisyydestä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501111161
www.theseus.fi/bitstrea..._junnila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää hämeenkyröläisille ja kyröskoskelaisille ensisynnyttäjäperheille perhevalmennus. Näistä kerroista tuotettiin materiaalia PowerPoint- esityksen muodossa Hämeenkyrön ja Kyröskosken äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käyttöön tuleviin perhevalmennuksiin. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä perhevalmennuksen avulla ensisynnyttäjäperheiden tietoisuutta ja valmiuksia vanhemmuudesta sekä tarjota heille mahdollisuus vertaistuen saamiseen. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen. Perhevalmennus toteutettiin Hämeenkyrössä marraskuussa 2013. Kohderyhmänä olivat Hämeenkyrön ja Kyröskosken ensisynnyttäjäperheet, joiden laskettu aika oli joulukuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Perhevalmennukseen osallistui ensimmäisellä kerralla 15 vanhempaa, toisella kerralla 10 vanhempaa ja kolmannella kerralla 18 vanhempaa. Perhevalmennuskerrat toteutettiin yhteistyössä asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisen perhevalmennuskerran päätteeksi osallistujat antoivat palautetta toteutuskerroista palautelomakkeen avulla. Näihin palautteisiin vastasi 100% osallistujista. Osallistujien vauvojen synnyttyä perheille lähetettiin loppupalautekyselyt postitse. Näihin kyselyihin vastasi 72% perhevalmennukseen osallistuneista vanhemmista. Osallistujilta saadun palautteen mukaan tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Esisynnyttäjäperheet kokivat saaneensa perhevalmennuskerroilla riittävästi tietoa käsittelyistä aiheista ja he kokivat olevansa valmiimpia vanhemmuuteen. Palautteiden mukaan varhainen vuorovaikutus ei ollut vastanneiden vanhempien mielestä vauvan synnyttyä niin tärkeä aihe perhevalmennuksessa, kuin he olivat ajatelleet sen olevan ennen vauvan syntymistä. Myös vauvan hoito menetti perhevalmennuksen aiheena merkitystään vauvan syntymän jälkeen. Nimenanto, kaste ja kummius lisäsivät merkitystään osallistujien kokemana vauvan syntymän jälkeen. Synnytys, imetys ja synnytyssairaalan esittely pysyivät osallistujien mielestä erittäin tarpeellisina aiheina ennen ja jälkeen vauvan syntymän. Palautteiden mukaan erityisen kiitollisia perhevalmennukseen osallistuneet olivat vertaistuen saamisesta. Jatkotutkimusaiheeksi nousi perhevalmennuksen osallistujille tehtävä haastattelu esimerkiksi muutaman vuoden päästä perhevalmennuksesta. Kyselyllä voisi kartoittaa heidän mielipiteitään siitä, oliko perhevalmennuksen käymisestä hyötyä pidemmällä aikavälillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719707
www.theseus.fi/bitstrea...Pauliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastenneuvolan terveydenhoitajan kokemuksia 4-vuotiaita lapsia sekä heidän perheitään koskevista huolenaiheista laajassa 4-vuotistarkastuksessa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata lastenneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien keinoja tukea perhettä heidän huolissaan. Tutkimus suoritettiin osana Satakunnan sairaanhoitopiirin Pois syrjästä –hanketta, jonka käyttöön opinnäytetyö tuli. Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä puolistrukturoitua nettikyselylomaketta, joka koostui neljästä avoimesta kysymyksestä. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli Porin alueen lastenneuvoloiden terveydenhoitajat (N=7). Analyysimenetelmänä käytin induktiivista sisällönanalyysia ja tulosten havainnoimiseksi käytin taulukoita. Tutkimustuloksina nousivat yleisimmiksi 4-vuotiaita sekä heidän perheitään koskevista huolenaiheista terveydenhoitajien kokemana lapsen puheen kehitykselliset ongelmat sekä käyttäytymiseen ja rauhattomuuteen liittyvät ongelmat. Perheen yleisimmiksi ongelmiksi korostuivat parisuhteeseen, perheen toimeentuloon, kasvatukseen sekä vanhempien jaksamiseen liittyvät asiat. Terveydenhoitajan keinoja tukea 4-vuotiaan perhettä 4-vuotistarkastuksessa esille nousseissa huolenaiheissa ovat perheneuvolan palvelut, puheterapiaan ohjaaminen, uusi sovittu neuvolakäynti, vastavuoroinen keskustelu sekä lääkärin arvio. Myös moniammatillisuus ja muut palvelut nähtiin hyvinä keinoina perheen tukemisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060112978
www.theseus.fi/bitstrea...en_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö tehtiin Satasairaalan synnytys- ja naistentautien osastolle ja opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten osastolla käytössä oleva perhekeskeisyyttä vahvistava toimintamalli toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä. Perhekeskeisyyttä vahvistava toimintamalli pohjautuu Vanhemmat Vahvasti mukana toimintamalliin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perehdytys perhekeskeisyyttä vahvistavaan toimintamalliin toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä, miten perhekeskeisyyttä vahvistava toimintamalli toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä osastolla sekä miten hoitohenkilökunta mahdollisesti kehittäisi perhekeskeisyyttä vahvistavaa toimintamallia. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla synnytys- ja naistentautien hoitohenkilökunnalta. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 42 kysymystä, joista 5 oli avoimia kysymyksiä ja loput suljettuja kysymyksiä, joista vastaaja sai ympyröidä mielestään parhaimman vaihtoehdon. Synnytys- ja naistentautien osastolla on yhteensä 48 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Kyselylomakkeita palautui takaisin 23. Kyselylomakkeen vastausprosentiksi muodostui 48%. Vastausten perusteella todettiin, että perehdytys perhekeskeisyyttä vahvistavaan toimintamalliin toteutuu hyvin, vaikkakin osa vastaajista koki perehdytyksen toteutuvan huonosti. Perehdytyksen koki huonoksi työntekijät, jotka olivat työskennelleet osastolla 0-2 vuotta. Perhekeskeisyyttä vahvistavan toimintamallin kaikki osa-alueet koettiin pääsääntöisesti toteutuvan hyvin, vastaajat kuitenkin kokivat perhekeskeisyyttä vahvistavassa toimintamallissa myöskin kehitettävää. Vastaajien mukaan kehitettävää olisi, perehdytyksessä. Vastaajat kokivat myös, että osastolla tulisi hyödyntää enemmän materiaalia perhekeskeisyyttä vahvistavan toimintamallin mukaisessa kotiutuksessa. Tulevaisuudessa perehdytyksen laatuun vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia laajemmin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055912
www.theseus.fi/bitstrea..._susanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta lastenneuvolassa. Tavoitteena oli saada tietoja terveystarkastusten kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla, jonka aineistosta tehtiin sisällönanalyysi. Teemahaastattelu toteutettiin kolmelle Porin perusturvakeskuksessa työskentelevälle lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Tutkimuksesta tuli ilmi, että terveydenhoitajat olivat ottaneet laajat terveystarkastukset hyvin vastaan. Laajojen terveystarkastusten sisältö ei heidän mukaansa poikennut paljoa tarkastuksista joita he ovat aiemminkin toteuttaneet. Kaikilla terveydenhoitajilla oli pitkä kokemus lastenneuvolassa työskentelemisestä, joten he kokivat omaavansa vahvan kokemuspohjan ja näin ollen he eivät kokeneet laajojen terveystarkastusten tekoa hankalaksi. Ongelmaksi laajojen terveystarkastusten teossa nousi aikaresurssien riittämättömyys sekä erityistä tukea tarjoavien ammattilaisten puute. Terveydenhoitajat joutuivat usein jäämään työajan jälkeen kirjaamaan päivän aikana tehtyjä asioita asiakkaiden papereihin. Terveydenhoitajat kertoivat että vaikka heillä on kiire, eivät he näytä sitä asiakkaillensa. Vastaanottoja ei voi venyttää asiakkaan ollessa sisällä, sillä oven toisella puolella on uusi asiakas odottamassa vuoroaan. Terveydenhoitajat kokivat että perheet hyötyvät laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta, sillä ne ovat erittäin perhekeskeisiä. Tarkastusten ansiosta on perheiden aiempaa helpompaa ottaa hankalia asioita puheeksi, sekä terveydenhoitajalla on lomakkeet keskustelun apuna. Laajojen terveystarkastusten ansiosta varhainen puuttu-minen on aiempaa helpompaa. Kehittämisideoina tutkimuksessa ilmeni neuvolan lisähenkilökunnan tarve, aikaresurs-sien lisääminen, tapaamiset terveydenhoitajien ja johdon kesken, lääkäreiden vastaanottojen kehittäminen ja lisäkoulutus parisuhteeseen sekä varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. Jatkossa laajojen terveystarkastusten toimivuutta olisi hyvä selvittää myös Porin alueen perheiden näkökulmasta. Lääkäreiden mielipide olisi myös hyvä ottaa huomioon laajojen terveystarkastusten toteutuksesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114948
www.theseus.fi/bitstrea...la_Jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
VANHEMPIEN KOKEMUKSIA LASTEN PSYKIATRISESTA OSASTOHOIDOSTA Rahkola, Jenni Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sosiaali- ja terveysala Pori Joulukuu 2011 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lastenpsykiatrisesta osastohoidosta. Tutkimuksen tavoitteena on, että osasto saisi tietoa vanhempien kokemuksista lapsensa hoidosta, ja voisi tarvittaessa kehittää toimintaansa. Tutkimuk-sen kohderyhmän muodostivat vanhemmat, joiden lapsi oli ollut hoidettava eräällä lastenpsykiatrian kokovuorokausiosastolla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin avoimella ky-selylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyn 2011 aikana. Lomakkeita lähettiin kahdellekymmenelle (20) vanhemmalle. Vastauksia palautettiin kuusi (6) kappaletta. Vastausprosentti jäi pieneksi (30 %). Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittavat vanhempien olleen pääasiassa tyytyväisiä lapsensa hoitoon psykiatrisella osastolla. Vanhemmat olivat yleisesti tyytyväisiä henkilökunnan toimintaan ja kanssakäymiseen heidän kanssaan. Hoitoneuvottelut ja omahoitajuus korostuivat merkittäviksi asioiksi vanhemmille. Vanhemmat kuvasivat hoitoneuvotteluita erittäin hyviksi tilanteiksi, joissa käydyt keskustelut olivat hyödyllisiä. Hoitoneuvotteluissa vanhemmat kokivat tulleensa kuulluiksi ja saavansa tärkeää tietoa. Vanhemmat olivat tyytyväisiä omahoitajan kanssa käytyyn yhteistyöhön. Omahoitajan kanssa tehty yhteistyö oli sujunut suurimmaksi osaksi erinomaisesti. Vanhemmat kokivat osaston ilmapiirin hyväksi ja tiedonkulun toimivaksi. Tutkimustulokset osoittavat että myös parannettavaa löytyi, mm. sairaan lapsen terveen sisarusten- ja perheen normaalin arjen huomioimisessa. Tällä tutkimuksella on merkitystä lastenpsykiatrisella osastolla vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiselle. Tutkimuksesta saatiin tietoa vanhempien kokemuksista ja näkökulmasta lastenpsykiatriseen hoitotyöhön. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tämän tutkimuksen kohdeosastolla sen toimintaa kehitettäessä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin lastenpsykiatrisiin osastoihin, koska vastausprosentti jäi pieneksi (30 %).
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615793
www.theseus.fi/bitstrea...om_Kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää uusi perhekeskeinen toimintamalli Satakunnan keskussairaalan synnytys- ja naistentautien osastolle. Tavoitteena oli sitouttaa synnytys- ja naistentautien osaston hoitohenkilökunta uuteen perhekeskeiseen toimintamalliin, arvioida hoitohenkilökunnan kokemuksia uuden toimintamallin vaikutuksista sekä oman ammattitaidon kehittämisestä sekä ottaa käyttöön uusi perhekeskeinen toimintamalli. Tutkimus toteutettiin osallistavana toimintatutkimuksena, joka muodostui seitsemästä toimintaa kehittävästä syklistä. Neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs sykli ovat kehittämisosioita. Neljännessä syklissä otettiin käyttöön uusi perhekeskeinen toimintamalli koulutusintervention avulla. Osallistavassa toimintatutkimuksessa käytettiin apuna SWOT- nelikenttäanalyysia sekä palautekyselyä aineistonkeruun välineenä. Aineistonkeruu toteutettiin synnytys- ja naistentautien osastolla kevään 2017 aikana ja kohderyhmänä olivat tutkimukseen osallistuneet 24 (n=24) hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. SWOT- nelikenttä-analyysien vastausprosentti oli 58,3 (n=14) ja palautekyselylomakkeiden vastausprosentti oli 79,2 (n=19). Tutkimuksessa käytetyn palautekyselyn strukturoitujen kysymysten vastaukset esitettiin käyttäen kuvailevia tilastollisia menetelmiä. SWOT- nelikenttäanalyysien ja palautekyselyiden tuottaman aineiston analyysissä käytettiin kuvailevaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että uuden perhekeskeisen toimintamallin käyttöönotto onnistui hyvin. Tutkimustulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä koulutusintervention käytännön toteutukseen. Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että koulutuksen myötä oma ammattitaito kasvoi ja kehittyi sekä koulutuksen myötä sai uutta näkökulmaa perhekeskeiseen hoitotyöhön ja uusia työvälineitä omaan työhön. Uusi perhekeskeinen toimintamalli auttaa jäsentämään vanhempien osallisuutta vastasyntyneen hoidossa, osallisuuden merkitystä vanhempien ja vastasyntyneen väliseen vuorovaikutukseen sekä perhekeskeisen hoitotyön vaikutuksia perheen hyvinvointiin. Tulevaisuudessa tulisi selvittää perhekeskeisyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä työyhteisön kesken vielä enemmän sekä arvioida kehitetyn osallisuutta vahvistavan perhekeskeisen toimintamallin vaikutuksia käytännön hoitotyössä.