Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 2 126
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517842
www.theseus.fi/bitstrea...Ero-opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...Eveliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli tuottaa ero-opas lapsiperheiden vanhemmille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Porin perusturvakeskus. Opinnäytetyö koostuu raportista ja toiminnallisesta osuudesta eli oppaasta. Opinnäytetyöraportissa kuvataan opinnäytetyöprosessi ja teoreettinen viitekehys. Oppaan tavoite on ohjata perheitä palveluiden käyttäjiksi ja ennaltaehkäistä eron kielteisiä vaikutuksia perheenjäseniin välittämällä vanhemmille tietoa, mitä heidän pitää huomioida ja mistä he voivat hakea apua erotilanteessa. Oppaaseen koottiin erotilanteessa oleville lapsiperheille suunnatut julkisen ja kolmannen sektorin palvelut sekä teoreettiseen viitekehykseen perustuvaa tietoa. Oppaassa käsitellään vanhempien eroa parisuhteen päättymisen, eron juridiikan, vanhemmuuden, lasta koskevien sopimusten ja lapsen tukemisen näkökulmasta. Palveluiden tuottajia ovat Porin sosiaali- ja terveyspalvelut, Satakunnan käräjäoikeus, oikeusaputoimisto, Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ja yhdistykset. Lisäksi oppaaseen koottiin valtakunnallisia eroaiheisia www-sivuja sekä aikuisille ja lapsille suunnattua kirjallisuutta. Porin perheneuvola, perheasioiden yksikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Satakunnan käräjäoikeus aloittivat lokakuussa 2015 avoimet Eron edessä -illat. Opas toimii tiedottamisen välineenä Eron edessä -illoissa. Lisäksi opasta voidaan käyttää Porin perusturvan muissa yksiköissä tai sähköisessä muodossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604084042
www.theseus.fi/bitstrea...tolaIida.PDF (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektin lähtökohtana oli tuottaa sähköinen esite Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Lapset puheeksi -koulutuksesta. Opinnäytetyön aihe oli lähtöisin SAMK:n hoitotyön lehtori Eija Tuliniemen pyynnöstä. SAMK:ssa hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoiden opetussuunnitelmaan otettiin käyttöön syksyllä 2015 Lapset puheeksi -koulutus. Koulutus kestää 12 tuntia ja se on jaettu kolmeen neljän tunnin pituiseen päivään. Koulutuksen tarkoituksena on varustaa opiskelijoita pitämään lasten hyvinvointia tukevia keskusteluita työpaikoissaan. Esite tarvittiin perehdytysmateriaaliksi Lapset puheeksi -koulutusta varten, jotta opiskelijat voisivat etukäteen tutustua tulevaan koulutukseen ja sitä kautta saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon päivien aikana. Esitteen tavoitteena oli herättää opiskelijoissa mielenkiintoa tulevaa koulutusta kohtaan. Opinnäytetyön teoriaosassa syvennyttiin lapsen eri kehitysvaiheisiin, nykypäivän perhe-elämään ja lapsuuden sekä nuoruuden aikaan. Lisäksi opinnäytetyössä on käsitelty Lapset puheeksi -teoriaa ja sitä millainen on hyvä esite. Projektin tuotoksena valmistui 11-sivuinen esite, joka sisältää etusivun, yhdeksän tekstisivua ja takasivun. Esitteessä käsitellään Lapset puheeksi -menetelmän taustoja ja keskeisiä käsitteitä. Esiteen valmistuttua se palautettiin sähköisesti SAMK:lle. Projektin tuotoksena valmistunut esite sijoitetaan opiskelijoiden nähtäväksi Moodlen harjoittelupohjaan, jossa he saavat itsenäisesti käydä tutustumassa siihen. Tuotoksen arviointi tapahtuu suullisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025619
www.theseus.fi/bitstrea..._Mikkola.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössäni selvitin päihdeperheessä lapsuutensa eläneiden vanhemmaksi tulleiden aikuisten kokemuksia, selviytymistä ja kokemusten vaikutusta omaan vanhemmuuteen. Noin joka kymmenes suomalainen on elänyt lapsuutensa perheessä, jossa päihteet ovat olleet haitallisesti läsnä. Päihteiden käyttö perheissä on lisääntynyt, mikä lisää riskiä lasten kasvuolojen vaarantumiselle. Kyselyn opinnäytetyötäni varten julkaisin Pullopostia lapsuudesta-vertaisryhmän Facebook-sivulle maaliskuussa 2018. Opinnäytetyön aineisto koostuu kahdentoista kyselyyn vastanneen henkilön vastauksista, jotka pyysin heiltä kirjeen muodossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että mitä haittoja vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle on, mitkä asiat vaikuttavat positiivisesti selviytymiseen, mitä he ovat kokemuksista oppineet ja miten vanhempien päihteiden käyttö on vaikuttanut omaan vanhemmuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston analysoinnissa käytin teemoittelevaa sisällönanalyysimenetelmää. Tuloksista nousi esiin tutkimukseen osallistuneiden subjektiiviset kokemukset sekä kokemusten yhteneväisyydet. Tietyt teemat toistuivat vastastauksesta toiseen. Tutkimukseen osallistuvat kokivat päihdeongelmaisen vanhemman kanssa eletyn lapsuuden vaikuttaneen heidän elämäänsä ja vanhemmuuteensa. Tutkimuksen tuloksista nousi ilmi, että vertaistuki ja joku läheinen, jonka kanssa voi kokemukset jakaa koetaan tärkeänä selviytymisen kannalta ja siksi toivon, että opinnäytetyöni rohkaisee niitä henkilöitä hakemaan vertaistukea, jotka ovat tähän asti asian kanssa olleet yksin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825401
www.theseus.fi/bitstrea...na-Sofia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli perhelähtöisyys lastenpsykiatrisessa hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön opinnoissa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Analysoitavat tutkimusartikkelit etsittiin kahdeksasta eri tietokannasta. Lopulta analyysi tehtiin kuudelle tutkimusartikkelille. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla syntyi kaksi pääluokkaa, jotka jakautuivat ryhmittelyihin ja alaluokkiin. Keskeisimpiä aineistosta nousevia asioita olivat vanhempien emotionaalisen puolen huomioiminen, hoitajien ammattitaito sekä perhekeskeisyyden toteutumisen haasteet. Tuloksissa korostui etenkin hoitajien kyky kohdata sairastuneen lapsen perhe. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan kokemana. Tässä tutkimuksessa vanhempien ja hoitajien kokemukset lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Kaikki vanhemmat kokivat perhelähtöisyyden toteutuvan jossain määrin, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Hoitajat kokivat perhelähtöisyyden olevan osittain jo opittu tapa toimia hoitotyössä, mutta puutteitakin löytyi. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että perhelähtöisyyden toteutumisen edellytys on hoitajan kyky tunnistaa perheen yksilölliset tarpeet ja vastata niihin. Hoitajalta odotetaan tukea koko perheen terveyden edistämiseen. Aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisenä kohti perhelähtöisempää hoitotyötä. Jatkossa aihetta voidaan tutkia haastattelemalla lastenpsykiatrisessa hoitotyössä työskenteleviä ammattilaisia, lasten vanhempia sekä sisaruksia. Lisäksi voidaan tutkia myös sairastuneen lapsen omia kokemuksia perhelähtöisyydestä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042836
www.theseus.fi/bitstrea...maa_Teea.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille maahanmuuttajaperheiden ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia sen suhteen, miten he ovat kokeneet maahanmuuton vaikutukset vanhemmuuteen ja millaista tukea on saatavilla suhteessa siihen, mitä maahanmuuttajaperheet kokevat eniten tarvitsevansa. Tarkoituksena on siis selvittää, missä määrin nykyiset tukitoimet vastaavat oletettuun tarpeeseen sekä tuoda esille mahdollisia kehittämistä kaipaavia kohtia. Aiheen valinnan perustana oli sen ajankohtaisuus sekä oma kiinnostus maahanmuuttanmuuttajiin liittyviin asioihin. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla Porin aikuissosiaalityön ja sen yhteistyötahojen kautta tavoitettuja maahanmuuttajaperheitä, joista osa on tullut Suomeen pakolaisina ja osa perhesyistä. Työn teoreettisessa osassa selvennetään maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosuus käsittelee maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia vanhemmuuteen muun muassa tarkastelemalla vanhemmuuden eri rooleja. Maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja toimintaympäristöihin tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian valossa. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella tuodaan esille kaksikulttuurisen lapsen kasvatukseen liittyviä piirteitä. Tutkimusongelman pohjalta syntyivät haastattelun teemat. Teemojen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttoa ja kotoutumista ensin lapsen näkökulmasta ja sen jälkeen keskittyä vanhempien kokemuksiin sen suhteen, miten he ovat kokeneet vanhemmuuden uudessa kulttuurissa ja tuntevatko he perheinä saavansa tarvitsemaansa tukea. Vanhemmuuteen liittyvien teemojen kautta oli tarkoitus selvittää myös sitä, olivatko vanhemmat kokeneet maahanmuuton myötä tapahtuneita muutoksia vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa, onko heillä erityisiä huolenaiheita lapsen hyvinvointiin liittyen ja missä määrin he kokevat voivansa säilyttää omaa kulttuuriaan uudessa ympäristössä. Tutkimustuloksista selvisi, että kaikki perheet pystyivät nimeämään tahoja, joilta olivat kokeneet saaneensa apua ja tukea. Vanhemmat eivät vastauksissaan tuoneet suoraan esille maahanmuuton vaikutuksia vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Suurimmaksi uhaksi perheiden hyvinvoinnille nousi työttömyyden vaikutukset perheen sisäiseen dynamiikkaan. Oman kulttuurin säilyttäminen nähtiin erittäin tärkeänä ja perheitä yhdistävänä tekijänä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253176
www.theseus.fi/bitstrea..._%202009.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien päihteiden käyttöä, päihdetietoutta ja kokemuksia lastenneuvolasta saadusta päihdeohjauksesta. Tavoitteena oli saada sellaista tietoa, jonka avulla voidaan tarvittaessa kehittää lastenneuvoloiden päihdeohjausta. Tässä tutkimuksessa päihteillä tarkoitettiin tupakkaa, alkoholia ja huumeita. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Euran terveyskeskuksen ja Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän lastenneuvoloissa asioivat vanhemmat (N=150). Kyselyyn vastasi 79 perhettä, jolloin vastausprosentti oli 53. Strukturoitu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vanhempien käyttämät päihteet olivat tupakka ja alkoholi. Yleisimmät syyt päihteiden käyttöön olivat hauskanpito ja rentoutuminen. Osalle vanhemmista päihteiden käyttö oli jo aiheuttanut ongelmia, ja noin joka viidettä perhettä oli kehotettu vähentämään päihteiden käyttöä. Vanhempien päihdetietoudet olivat pääosin kiitettävät. Suurin osa vanhemmista koki lastenneuvolan päihdeohjauksen erittäin tärkeäksi, ja yli puolet vanhemmista ilmoitti myös saaneensa sitä. Vanhempien mukaan eniten tietoa oli annettu kirjallisesti, ja samalla menetelmällä myös suurin osa toivoi päihdeohjausta. Kolmannes vanhemmista oli saanut vähän tietoa passiivisesta tupakoinnista. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ilmoitti, etteivät he olleet saaneet lainkaan tietoa päihteiden käytön vaikutuksista. Lastenneuvoloiden päihdeohjaus koettiin myös tarpeelliseksi. Suurin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että heidän terveydenhoitajaltaan voi kysyä mitä tahansa päihteisiin liittyen. Valtaosa vanhemmista kuitenkin koki, ettei lastenneuvolan ohjaus ollut vaikuttanut lainkaan heidän päihteiden käyttöönsä, tietoihinsa päihteistä tai asenteisiinsa päihteitä kohtaan. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää päihdeohjausta terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi isien saamaa päihdeohjausta lastenneuvoloissa voisi selvittää. Mielenkiintoista olisi myös kartoittaa aikuisten päihdetietoutta laajemmassa mittakaavassa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310207
www.theseus.fi/bitstrea...ala_satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaista tukea perheet, joista toisella vanhemmalla on diagnosoitu aivovamma, olivat saaneet ja minkälaista tukea kaivattaisiin lisää. Tämän lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa perhedynamiikassa tapahtuneita muutoksia toisen vanhemman aivovammauduttua. Tutkimuksen tavoitteena oli saada perhedynamiikasta ja tuen tarpeesta sellaista tietoa, jota apuvälineenä käyttäen pystyttäisiin kehittämään aivovammautuneiden vanhempien perheiden tuensaantia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat perheet, joista toisella vanhemmista on diagnosoitu aivovamma. Lähtökohdaksi valittiin puolison näkökulma. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Aivovammaliitto ry:n kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Kyselyyn vastasi 23 aivovammautuneen henkilön puolisoa. Vastaukset analysoitiin sekä sisällön analyysillä että Tixel-taulukko-ohjelmalla. Tutkimustulokset osoittivat, että aivovammautuneiden ja heidän perheittensä tuensaanti oli puutteellista. Eteenkin tiedollisen ja konkreettisen tuen alueilla koettiin selviä puutteita puolison vammautumisen jälkeen. Lisäksi kyselyyn vastanneet olisivat kaivanneet enemmän emotionaalista tukea. Tutkimustulosten valossa voidaan siis todeta, että tulevaisuudessa tulisi kiinnittämään enemmän huomiota aivovammautuneiden henkilöiden sekä heidän perheittensä tuensaantiin. Aivovammaliitto ry:llä sekä muilla aivovammautuneiden ja heidän perheittensä tukemiseen osallistuvilla tahoilla on nyt mahdollisuus kehittää toimintaansa tutkimustulosten pohjalta. Muutaman vuoden kuluttua toteutettavalle jatkotutkimukselle, jossa selvitettäisiin muun muassa sitä onko tuen saannissa tapahtunut parannusta, voidaan katsoa olevan tarvetta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112016960
www.theseus.fi/bitstrea...virtanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia lapsiperheiden kotipalvelusta Porin seudulla. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään mistä syistä johtuen perheet ovat hakeneet kotipalveluapua, millaista apu on ollut ja onko apu ollut riittävää. Tutkimus oli aihetta kartoittava tutkimus. Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee aihetta perhe-käsitteen ja sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Perhekäsityksen ja –kuvan muutos, uuden sosiaalihuoltolain tuomat muutokset palveluiden painopisteeseen sekä perheiden palvelut ovat teoriaosan ydintä. Lisäksi teoriaosa käsittelee työn ja arjen sovittamista perhe-elämään. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin kirjallisella kyselylomakkeella, joka postitettiin tutkimukseen valikoitujen perheiden kotiosoitteisiin. Lomakkeessa oli kysymyksiä, joihin oli valmiit vastausvaihtoehdot ja lisäksi oli avoimia kysymyksiä, joihin asiakkaat saivat kuvailla vastaukset omin sanoin. Kyselyyn valittiin kaikkiaan 60 perhettä, jotka ovat viimeksi saaneet lapsiperheiden kotipalvelua Porin seudulla. Kyselylomakkeita palautui 22 kappaletta. Tutkimuksen mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä lapsiperheiden kotipalveluun. Asiakkaat olivat hakeneet kotipalvelua moninaisten syiden vuoksi. Pääasiallisia syitä olivat vanhemman uupumus, väsymys tai sairastuminen sekä lapsen terveydelliset syyt. Lapsiperheiden kotipalvelusta saatu apu oli lähes kaikissa perheissä ollut lastenhoitoapua. Monet perheet olivat saaneet apua myös kodinhoidossa. Lähes kaikkien kotipalvelua saaneiden asiakkaiden mielestä tuki oli ollut täysin riittävää tai osittain riittävää. Lisäksi tutkimus osoitti, että suurin osa perheistä oli saanut tietää kotipalvelusta jonkin viranomaisen kautta, esimerkiksi neuvolan tai sairaalan kautta. Suurin osa asiakkaista koki, että kotipalvelua oli helppoa tai jokseenkin helppoa saada.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239830
www.theseus.fi/bitstrea...ki_minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
HUOMAA LAPSI! LAPSET NÄKYVIKSI PÄIHDEPALVELUISSA – TYÖKALUPAKKI HENKILÖKUNNALLE Lähteenmäki, Minna Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosionomin koulutusohjelma Toukokuu 2017 Sivumäärä: 57 Liitteitä: 16 Asiasanat: lapsen asema, vanhemmuus, perhe-elämä, päihdeongelma, tukeminen ______________________________________________________________ Lastensuojelulain mukaan lapsen näkökulma tulee ottaa huomioon, kun vanhempia hoidetaan aikuisille suunnatuissa palveluissa, erityisesti mielenterveys- tai päihdepal-veluissa. Päihdetyöntekijät kuitenkin kokevat, että heiltä puuttuu työmenetelmiä lapsen näkökulman esiin tuomiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Opinnäytetyön aiheena oli lapsen näkökulman huomioon ottaminen ja vanhemmuuden tukeminen päihdeperheen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin käsitteet päihdeperhe ja päihdevanhemmuus sekä lapsen näkökulman huomioon ottaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin keskeisimmät asiat päihdepalveluista ja toiminnallisesta opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Porin kaupungin psykososiaaliset laitospalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työntekijät tiedostavat lapsen näkökulman huomioon ottamisen tärkeyden ja että lasten tarpeet tulevat näkyviksi vanhemmille. Opinnäytetyön tavoitteena oli siis lapsen näkökulman huomioon ottamisen ja vanhemmuuden tukemisen lisääntyminen psykososiaalisissa laitospalveluissa ja tätä kautta päihdeasiakkaiden vanhemmuuden taitojen vahvistuminen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä työmenetelmäkansio psykososiaalisten laitospalveluiden henkilökunnan käyttöön. Tuotoksena syntyi työkalupakki, joka sisältää 11 erilaista työmenetelmää, jotka auttavat lapsen näkökulman huomioon ottamisen ja vanhemmuuden tukemisen vakiintumisessa osaksi jokapäiväistä työtä. Opinnäytetyössä ajateltiin vanhemmuuden tukemisen olevan lapsen näkökulman huomioon ottamisen ohella vanhempien omien voimavarojen ja tukiverkoston vahvistamista. Menetelmät työmenetelmäkansioon valittiin tämän ajatuksen saattelemina. Opinnäytetyöstä hyötyvät psykososiaalisten laitospalvelujen henkilökunta ja tätä kautta myös asiakkaat.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234871
www.theseus.fi/bitstrea...ju_katri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunnan keskussairaalassa järjestettiin v. 2010 ensimmäistä kertaa ADHD sopeutumisvalmennus, jossa oli ryhmäjakona ADHD-lapset, heidän vanhempansa ja sisarukset kukin omassa ryhmässään. Opinnäytetyön aiheena oli selvittää v. 2010 Satakunnan keskussairaalassa järjestettyyn ADHD sopeutumisvalmennukseen osallistuvan ohjausta opiskelemaan tulleen henkilön kokemuksia saamastaan opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi selvitettiin oliko Suomen muissa sairaanhoitopiireissä käytössä samanlaista ryhmäjakoa sopeutumisvalmennuksissa ja niiden mahdolliset sisällöt. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee ADHD:tä, sen syitä, oireita, diagnosointia ja hoitoa. Työssä käsiteltiin myös ADHD:n mukanaan tuomia haasteita perheiden elämään. Aineisto kerättiin haastattelemalla sopeutumisvalmennusta opiskelemaan tullutta ulkopaikkakuntalaista henkilöä. Haastattelut painottuivat selvittämään miten hänet otettiin vastaan työyhteisöön, oliko hän saanut tarvittavat välineet toteuttaa valmennusta itsenäisesti ja miten hän koki sopeutumisvalmennuksen onnistumisen. Lisäksi selvitettiin oliko hänellä muutosehdotuksia valmennukseen. Muiden sairaanhoitopiirien kyselyt tapahtuivat kirjeitse ja sähköpostitse. Tuloksista ilmeni, että valmennuksen opiskelija oli saanut tarvittavat tiedot itsenäiseen toimintaan. Hänet oli heti otettu hyvin mukaan työyhteisöön ja häntä oli pidetty ajan tasalla asioista. Hän oli tyytyväinen valmennuksen sisältöön. Haastateltava toivoi enemmän yhteistyötä ohjaajien kesken, jotta kaikkiin valmennusryhmiin saataisiin samanlaiset sisällöt valmennustapaamisiin. Aikatauluongelmia ei päässyt syntymään, koska kaikki aikataulutettiin jo varhaisessa vaiheessa. Haastateltava toivoi lisää tunteja ohjaajien tapaamisiin. Muissa sairaanhoitopiireissä ei ollut käytössä vastaavalla ryhmäjaolla olevia sopeutumisvalmennuksia. Tämä opinnäytetyö on case-tutkimus, jossa kuvataan yhden sopeutumisvalmennuskurssin ohjausta opiskelleen henkilön kokemuksia eikä työn tulokset siksi ole yleistettävissä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116589
www.theseus.fi/bitstrea...Matleena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia merimiehen parisuhdetta. Kuinka suuri osa elämästä suodaan parisuhteelle? Kuinka paljon parisuhteessa tulisi joustaa toisen tai molempien työn vuoksi? Miten merimiehen parisuhde kestää työstä johtuvat poissaolot? Laivoilla usein törmätään ongelmiin, joiden laukaisijoina ovat toimineet maissa olevat parisuhdeongelmat. Merimiehet ja heidän puolisonsa joutuvat elämään osa-aikasuhteessa. Työssä selvitetään, mitä pitää ottaa huomioon aloittaessa suhde merimiehen kanssa, miten parisuhde saadaan toimimaan ja miten poissaolo vaikuttaa pariskuntiin ja heidän perhe-elämäänsä. Tutkimus suoritettiin lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välisenä aikana. Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään suomalaisen tämän päivän merimiehen parisuhdetta. Tärkeimpänä aineistona tutkimuksessa pidetään tehtyjä teemahaastatteluja. Työhön on haastateltu merenkulkijoista miehiä ja naisia sekä myös puolisoista molempia sukupuolia. Haastatellut merenkulkijat ovat olleet eripituisilla työjaksoilla. Mukana on myös jo merimiesammatin lopettaneita, jotka nykyään työskentelevät eri aloilla. Puolisoissa oli niin kotiäitejä kuin kodin ulkopuolella työelämässä olevia henkilöitäkin. Opinnäytetyö on jaettu kolmeen osioon: merimiehen työ, parisuhde ja perhe-elämä. Merellä työjakson pituus on merkittävä tekijä. Tehdyn tutkimuksen mukaan merimiesten puolisot ovat hyvin sopeutuneet neljän viikon vuorotteluun. Avaintekijä parisuhteen onnistumisessa on kumppanin oikea valinta. Maihin jäävän puolison on myös tärkeää pystyä rakentamaan itsenäinen elämä. Nykyään opiskellaan johtamistaitoa, ja sosiaalisia taitoja pidetään tärkeinä. Merimiesten ja heidän puolisoidensa ollessa osa-aikasuhteessa he tarvitsevat siinä kunnioitusta puolin ja toisin, huomioon ottamista, kompromisseja sekä tahtoa ja halua, että me-tunne saataisiin säilymään. Tulevaisuudessa merenkulun oppilaitoksissa voisi olla vapaasti valittava kurssi parisuhdetaidoista. Parisuhdetaitojen parantaminen pitäisi olla jo jonkinlainen velvollisuus hyvää parisuhdetta halutessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259837
www.theseus.fi/bitstrea...Neffling.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vuonna 2014 uudistunut sosiaalihuoltolaki on tuonut muutoksia perhetyön kentälle. Uudistuksen myötä kuntien velvollisuudeksi tuli kertoa kuntalaisille tulevista muutoksista ja muun muassa tätä kautta Naantalissa nousi tarve uusille tiedottamisen välineille. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli siis luoda Naantalin perhetyölle välineitä, joilla perhetyöstä ja sosiaalihuoltolain uudistuksista perhepalveluihin saisi välitettyä tietoa kuntalaisille ja yhteistyötahoille. Tilaajana oli Naantalin lapsiperheiden sosiaalityö ja opinnäytetyönä teimme heille kolme esitettä, www-sivun infon, sekä perhetyön infon aiheesta yhdelle Naantalin yhteistyötaholle. Opinnäytetyömme teoriaosassa käsittelimme perhe-käsitettä ja perheiden uusia haasteita, joihin perhetyö pohjautuu. Teoriaosuudessa käsittelimme myös perhetyön käsitettä ja uuden sosiaalihuoltolain tuomia muutoksia perhetyössä. Lisäksi perehdyimme Naantalissa tarjottaviin palveluihin, joista pääsääntöisesti keskityimme perhetyöhön. Myös muita lapsiperheille suunnattuja sosiaalihuollon palveluja on käsitelty opinnäytetyömme kirjallisessa osassa. Www-sivun infon teimme sosiaalitoimen perhetyöstä. Uudet esitteet teimme perhetyöstä ja lapsiperheiden sosiaalityöstä. Toteutimme myös vapaamuotoisen haastattelun Naantalin perhetyön tiimin palaverissa. Palaverissa saimme tietoa ja tiimin jäsenten toiveita esitteiden ja perhetyön infon rakentamisen tueksi. Ensimmäinen esite oli neuvolan perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta. Kaksi muuta esitettä olivat sosiaalitoimelle; Sosiaalitoimen perhetyön ja nuorten avohuollon ohjauksen esite sekä lapsiperheiden sosiaalityön esite, joka käsitteli Naantalin sosiaalitoimen perhepalveluita toteuttavaa kokonaisuutta. Esittelimme perhetyötä infon merkeissä yhdelle Naantalin perhetyön yhteistyötaholle; Väentuvan avoimelle päiväkodille. Kohderyhmänä infolle olivat Väentuvan henkilökunta sekä paikalla olleet asiakkaat. Perhetyön infon tavoitteena oli tuoda tietoa Naantalin lapsiperheille suunnatuista palveluista sekä uudistuksista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103007
www.theseus.fi/bitstrea...ra-maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia perheen historiaa, nykypäivän perhekokoonpanoja ja perhetyötä sekä sateenkaariperheen kohtaamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda tietoisuuteen sateenkaariperhe-asiakkaan tukeminen ja kohtaaminen. Tukemisen pääpaino on vuorovaikutuksellisessa avoimuudessa sekä suvaitsevassa ilmapiirissä. Työn avulla on tarkoitus herättää sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten tietoisuutta erilaisten perhekokoonpanojen monimuotoisuudesta yhteiskunnan palvelujen piirissä. Työn avulla on tarkoitus pyrkiä askelta edemmäs moninaisuutta hyväksyvään ajattelumalliin yhteiskunnan jäsenten sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Opinnäytetyö on teoreettisesti määriteltyä pohdintaa. Työssä kerrotaan perheen määritelmästä, jossa määritellään perhe juridisesta, biologisesta, sosiaalisesta, psykologisesta sekä uskonnollisesta näkökulmasta käsin. Työ etenee johdonmukaisesti kertoen perheen historiasta 2000- luvulle saavuttaen näkökulman perheen muutoksesta. Perhekokoonpanot kappaleen tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja tulevien ammattilaisten tietoisuutta perheiden monimuotoisuudesta yhteiskunnassa. Työssä pääpaino on perheen tukemisella ja sateenkaariperheen kohtaamisella. Työssä käytettiin perheen historiaa sekä nykypäivää kuvailevaa ammattikirjallisuutta. Kirjallisuuteen perehtymisellä ja ammatillisella pohdinnalla saatiin selville kuinka sateenkaariperheitä tulee kohdata ja miten pyrkiä tukemaan moninaisia perherakenteita avoimella ilmapiirillä ja luontevalla suhtautumisella. Moninaisuuden hyväksyminen on pieniä askelia jokaisen omista asenteista lähtien. Yhteiskunnan palvelun tarjoajan tulee kohdata kaikki väestöryhmät yksilöllisesti ja tasavertaisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135231
www.theseus.fi/bitstrea...enriikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää bonusvanhempien kokemuksia uusperheen aiheuttamista vaikutuksista kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tavoitteena oli tuottaa bonusvanhempien subjektiivisten kokemusten perusteella tietoa, mitä vaikutuksia uusperhe on tuonut bonusvanhempien kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tuotetun tiedon avulla Suomen Uusperheiden Liitto ry voi kehittää palveluitaan bonusvanhemmille sopivimmiksi. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten laaditun mittarin avulla marraskuussa 2022 Suomen Uusperheiden Liitto ry:n Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi 130 uusperheen bonusvanhempaa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoin kysymys sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan fyysisen hyvinvoinnin osa-alueelta liikunnan ja kasvikunnan tuotteiden käytön lisääntyminen oli suotuisaa uusperheen aikana. Puutteellisin hyvinvoinnin osa-alue oli psyykkinen hyvinvointi. Puutteita havaittiin yleisessä jaksamisessa, oman ajan riittävyydessä ja energisyydessä sekä yhteydenpidossa ystävien kanssa. Sosiaalinen hyvinvointi oli suotuisin hyvinvoinnin osa-alue. Tulosten mukaan puolison koettiin huomioivan tarpeeksi perhearjessa, tukiverkostoa sekä välejä puolison lapsiin pidettiin hyvinä. Omaa lasta, luottamusta puolisoon, ystäviä ja omaa aikaa sekä harrastuksia pidettiin hyvinvointia vahvistavina tekijöinä. Vastaavasti hyvinvointia heikentävinä tekijöitä olivat suhteet entisiin puolisoihin, vastuun suuri määrä ja parisuhteen rakennusvaihe sekä perheen dynamiikka. Jatkossa on tärkeää selvittää, miten bonusvanhempia voisi tukea oman ajan löytämisessä ja kannustaa pitämään yhteyttä omaan ystäväpiiriinsä. Olisi mielenkiintoista selvittää laadullisena tutkimuksena uusperheen bonusvanhempien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kyseisen tutkimuksen voisi tehdä myöhemmin käyttäen samaa tai muunneltua kyselylomaketta. Näin olisi mahdollista verrata ja havainnoida, miten asiat ovat muuttuneet.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703163360
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Rauman perhetukikeskuksen osastolla olleiden perheiden kokemuksia osastojaksosta. Osastolla perheiden kanssa tehdään intensiiviperhetyötä, jota kutsutaan myös perhekuntoutukseksi. Perhe asuu osastolla, osallistuu arjen rutiineihin ja perheitä tuetaan osastolla yksilöllisesti perheen tarpeet huomioon ottaen. Kartoitus toteutettiin teemahaastatteluin loppuvuodesta 2016. Tässä työssä kerrotaan kartoitusten tulosten lisäksi perheen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvin- tai pahoinvointi vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen. Tästä johtuen yhteiskunnan tehtävä on puuttua, mikäli perheessä ilmenee ongelmia. Perheen ongelmiin pyritään puuttumaan sosiaalitoimen järjestämän perhetyön keinoin. Perhetyön tarkoituksena on tukea ja auttaa perheitä vaikeissa elämäntilanteissa ja perimmäisenä tavoitteena on parantaa perheen hyvinvointia ja estää mahdolliset lasten huostaanotot. Perhetyön intensiivisimpiin muotoihin lukeutuu perhekuntoutus, jota toteutetaan erilaisissa laitosympäristöissä. Perhekuntoutuksessa koko perhe asuu yhdessä laitoksessa ja heidän ongelmiinsa pyritään löytämään ratkaisuja ja vastauksia koko perheenä. Rauman perhetukikeskuksen osastolla olleiden perheiden haastatteluilla pyrin selvittämään, miten asiakkaat kokivat osastojakson, mikä siinä oli hyvää tai huonoa. Haastatteluja tehtiin yhteensä seitsemän (7). Kartoituksessa selvisi, että useimmat asiakkaat olivat tyytyväisiä perhetukikeskuksella saamiinsa palveluihin. Erityisesti kiiteltiin henkilökuntaa, heidän ammattitaitoaan ja asiakkaan huomioon ottamista. Kaikki eivät kuitenkaan olleet pelkästään tyytyväisiä. Kartoituksessa selvisi, että osastolla olosta oli jäänyt myös sellainen vaikutelma, ettei ohjaajilla ole aikaa keskustella ja auttaa. Kartoituksessa tuli ilmi myös tilanteita, joissa asiakkaat olivat ihmetelleet ohjaajien toimintaa ja siinä olisi ollut mahdollisesti parannettavaa. Asiakkaat eivät kuitenkaan olleet tuoneet näitä epäkohtia esille, vaikka kokivat että heillä olisi ollut siihen oikeus. Kartoituksessa selvitettiin myös asiakkaiden ajatuksia perhetyön jat-kumisesta osastojakson jälkeen. Suurin osa asiakkaista piti perhetyön jatkumista hy-vänä asiana, mutta eräs asiakas myös kuvasi, että hän kokee menettäneensä hallinnan omassa tilanteessaan. Kaikkien asiakkaiden kohdalla perhetyö ei ollut jatkunut ja jotkut eivät sen jatkumista toivoneetkaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811785
www.theseus.fi/bitstrea...ki_tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kartoitettiin seuraavia asioita: millä perustein ja miten vanhemmat arvioivat parisuhdettaan, millä tavoin ovat valmiita siitä huolehtimaan, miltä osin ja millaista tukea parisuhteensa hoitamiseen tarvitsevat, palvelujen saatavuutta sekä palvelujen kehittämistarpeita. Empiirinen aineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselylomake jaettiin Rauman äitiys- ja lastenneuvoloiden kautta. Kumpikin puoliso sai oman lomakkeensa. Kyselyn tulokset kytketään osaksi Rauman kaupungin lakisääteisen lastensuojelun suunnitelmaan. Opinnäytetyöllä pyrittiin tuottamaan tietoa lapsiperheiden palveluja järjestäville tarvittavien palvelujen suunnittelua varten. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista lähestymistapaa. Kysely tehtiin strukturoidulla kyselylomakkeella, johon sisältyi myös joitakin avoimia kysymyksiä. Tulokset osoittivat, että vanhemmat arvostavat parisuhdettaan ja pitävät sitä merkittävänä vaikuttajana lasten kasvuun, kehitykseen sekä hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevää tukea parisuhteeseensa kaipaa vastaajista noin puolet ja kriisitilanteessa 4/5. Palveluja ei kuitenkaan tunnisteta kovin hyvin. Palveluilta, joita oli käytetty, toivottiin enemmän tukea ja vastaantuloa. Eniten tukea vastaajat olivat saaneet läheisiltään ja neuvolasta, tukea ei kuitenkaan ollut aina saatu tarvetta ja toiveita vastaavasti. Perheneuvolaa kaivattiin myös selvästi. Päätelmänä kaiken kaikkiaan on, että lapsiperheiden palveluissa on selvästi tarvetta parisuhdetuelle ja sen kehittämiselle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086484
www.theseus.fi/bitstrea...ia-Maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille lasten kokemuksia perheensä arjesta. Arki on laaja käsite ja sisältää paljon eri ympäristöjä. Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään vain lapsen perhettä ja arkea perheen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen aihe. Tutkimuksella halutaan tuoda esille arjen merkitystä lasten hyvinvoinnissa, painottaen lasten omia kokemuksia suhteessa heidän tarpeisiinsa. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsitellään hyvinvoinnin rakentumista, alakouluikäisen lapsen tarpeita sekä kasvuympäristöjä. Teoriassa tuodaan esille myös viihde-elektroniikka arjen yhtenä vaikuttajana sekä lapsen kasvuympäristönä. Haastattelun teemoiksi valikoitui teoriaosuudessa esille nousseita tekijöitä, jotka olivat lapsen tar-peita tai arjessa vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin Unajan koulussa keväällä 2014, haastattelemalla kymmentä oppilasta, joista viisi oli ensimmäisen luokan oppilaita ja viisi kolmannen luokan oppilaita. Tutkimuksen tulosten perusteella lasten arjessa on läsnä aikuisia. Lapset kokevat vapaa-ajan riittäväksi. Lapset toivovat, että perhe ulkoilisi ja pelaisi enemmän pelejä arkisin. Lasten arjessa on läheisyyttä, joka osoitetaan toiminnan avulla. Lapset ja heidän perheensä käyttävät paljon viihde-elektroniikkalaitteita. Lapset kokivat, että heidän viihde-elektroniikan käyttöään valvotaan. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lapset eivät välttämättä tarvitse arjessa sirkushuveja vaan yhteistä aikaa ja tekemistä aikuisen kanssa.
Lapsuus lasin varjossa : lapsi alkoholiperheessä : opas vanhemmille, ammattikasvattajille ja hoitotyöntekijöille Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004196594
www.theseus.fi/bitstrea...ika_2010.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät ja mitkä tekijät vähentävät monilapsisen perheen kotiäidin kokemaa väsymystä. Tutkimuksen kohteeksi valittiin äidit, joilla oli vähintään kolme lasta. Lapsista yksi oli alle kolme vuotias, josta äiti sai KELA:n maksamaa kotihoidon tukea. Tutkimukseen osallistui kuusi terveydenhoitajan valitsemaa äitiä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia huomioida kotiäidin jaksaminen ja äidin voinnin tiedusteleminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Äitejä pyydettiin kirjoittamaan esseemuotoisesti kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä tekijät lisäävät äidin kokemaa väsymystä ja Mitkä tekijät vähentävät äidin kokemaa väsymystä. Kysymykset olivat avoimia, jolloin äiti sai vastata vapaasti parhaalla katsomallaan tavalla. Tutkimustulosten mukaan väsymys oli äidille kokonaisvaltainen kokemus. Väsymys vaikutti niin itseen kuin perhe-elämään ja kodista huolehtimiseen. Suurin syy äidin väsymystä lisäävänä tekijänä olivat vähät yöunet ja taloudellinen tilanne. Lasten pieni ikäero koettiin väsymystä sekä lisäävänä, että vähentävänä tekijänä. Väsymystä vähentävinä tekijöinä merkittävimmäksi nousivat tukijoukot eli puoliso, isovanhemmat, muut äidit eli vertaistuki ja lapset. Sosiaalisen tuen saaminen oli äidille tärkeää. Tutkimus toi hyvin esiin tietoa äitien kokemasta väsymyksestä. Tutkimuksen valmistuttua opinnäytetyön tekijä jäi pohtimaan äitien kirjoituksia, joissa mainittiin liian vähäinen rahallinen korvaus, jota lastaan kotona hoitava äiti sai. Jatkotutkimushaasteena voisi olla, että minkä suuruinen raha korvaisi kotiäidin työn äidin mielestä ja minkälaista konkreettista ulkopuolista apua äiti kotona tarvitsisi.