Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 81
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082614135
www.theseus.fi/bitstrea...raPakjou.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...4/2/Opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas maahanmuuttajille terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Opinnäytetyön tavoitteena on saada opas käyttöön ja saada maahanmuuttajat kiinnostumaan terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta ja muuttamaan elämäntapojaan. Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisina tavoitteina oli saada, erityisesti maahanmuuttajien tietoisuuteen ravinnon ja liikunnan ja yleisen terveellisen elämäntavan tärkeys. Uuteen ympäristöön ja kulttuuriin sopeutuminen voi olla maahanmuuttajalle hankalaa, jolloin yleisen ohjaamisen ja oppaiden merkitys on suuri. Uuteen maahan asettuminen kaikkine vieraine piirteineen ei ole itsestäänselvyys ja vaatii sekä maahan muuttaneilta että kantaväestöltä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Maahan muuttaneella voi olla korkea kynnys saada selville tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista, ja toisaalta kanaväestö voi kulttuurillisten eroavaisuuksien takia kokea kommunikaatiota vaikeana. Tästä johtuen, maahanmuuttajan ja kantaväestön välille voi tulla etäisyyttä, mikä pitkittänee sopeutumista. Tarjolla olevista palveluista kertominen ei vain auta maahanmuuttajaa sopeutumaan uuteen ympäristöön ja kulttuuriin vaan voi parhaimmillaan toimia siltana kahden kulttuuriin välillä. Opinnäytetyö on tehty projektityönä ja sen tuotoksena on opas, joka sisältää tietoja Turun kaupungissa olevien liikuntapalveluja tarjoavien tahojen yhteystietoja ja muita hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä. Kohderyhmästä johtuen opas on tehty selkosuomen kielellä ja tällä tavoin varmistetaan, että se palvelisi kohderyhmää parhaalla mahdollisella tavalla. Oppaan koko, kuvitus ja selkeys tekevät siitä mieluisen luettavan maahanmuuttajalle, auttaen heitä jokapäiväisissä valinnoissa. Terveellinen elämäntapa ja mahdollinen yhteys kantaväestöön voi edesauttaa maahanmuuttajaa soputumaan uuteen maahan paremmin ja helpommin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110929006
www.theseus.fi/bitstrea...en_virpi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on vaihdellut 2000-luvulla 1500 ja 6000 välillä. Poikkeuksena on vuosi 2015, jolloin turvapaikanhakijoita saapui Suomeen yli 30 000. Osa heistä asuu edelleen Suomen vastaanottokeskuksissa. Turvapaikkaprosessi on pitkä ja siihen ajanjaksoon voi sisältyä useita kielteisiä päätöksiä, aikaa paperittomana henkilönä Suomessa, valituksia hallinto-oikeuteen ja palaamista taas vastanottokeskuksen palveluiden piiriin. Kun turvapaikanhakija vihdoin saa oleskeluluvan ja kotikunta-merkinnän, alkaa siirtyminen vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä kuntaan. Tämä vaihe on lyhyt, mutta merkittävä askel kohti kotoutumista kotikuntaan. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin turvapaikanhakijan kokemuksia vaiheesta, jossa hän siirtyy vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä kunnan palveluiden piiriin. Tutkimuksen kohderyhmänä oli SPR Satakunnan piirin Porin vastaanottokeskuksen palveluiden piirissä olleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluluvan huhtikuun 2023 jälkeen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään ne kehityskohteet, mihin vastaanottokeskuksen sosiaalitiimin ohjaus- ja neuvontapalvelulla voidaan vaikuttaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli monivalintakysymyksiä, väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Koska osa kohderyhmään kuuluvista henkilöistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, kutsuttiin kaikki tutkimukseen osallistujat tapaamiseen, jossa lomake täytettiin yhdessä keskustellen. Samalla saatiin tutkimusta täydentäviä huomioita, jotka kirjattiin tutkimuspäiväkirjaan. Tarvittaessa tapaamisella käytettiin puhelintulkkausta. Tutkimuksesta nousi esiin kolme kehityskohdetta: Yhteistyö SPR:n vapaaehtoisten jäsenien kanssa, viranomaisyhteistyö ja vertaistuen hyödyntäminen. Kyselyä varten onnistuttiin tavoittamaan verrattain pieni määrä, vain viisi henkilöä. Tutkimus olisi voitu toteuttaa myös teemahaastattelulla. Tällä menetelmällä aiheesta olisi saatu tarkempaa ja syvempää tietoa. Tämä onkin aihe jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin tarkemmin pureutua turvapaikanhakijoiden tarpeisiin kuntaan siirtymisen nivelvaiheessa ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516320
www.theseus.fi/bitstrea..._jennika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössäni tutkin Suomen Punaisen Ristin Spirit-projektin vaikutuksia asen-teisiin ja asenneilmapiiriin niin SPR:n työntekijöiden, kunnanpäättäjienkin kuin tavallisen kansankin keskuudessa ja näiden asennemuutosten syvyyttä ja syitä. SPR tilasi Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja Terveysalan oppilaitoksesta Porista arvioinnin Spirit-projektista. Spirit on Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pir-kanmaan SPR:n piirien pakolaishanke, jonka tarkoituksena on vaikuttaa asenteisiin ja lisätä suvaitsevaisuutta näillä alueilla. Itse sain opinnäytetyö- ja arviointitehtäväkseni haastatella työntekijöitä, jotka olivat tehneet työtä Spirit-projektin kanssa. Tutkimuksen tein käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineiston keräys tapahtui teemahaastattelulla. Haastateltuja oli neljä ja he työskentelivät, joko SPR:llä tai Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Haastatteluilla oli tarkoitus selvittää haastateltujen ja heidän toimikenttänsä asenteet pakolaisia kohtaan ennen ja jälkeen projektin, eli asenteiden muutoksen projektin aikana. Halusin myös selvittää mistä asenteiden muutokset johtuivat ja miten muutokset näkyivät henkilön elämässä. Haastatellut korostivat asennemuutosten tärkeyttä erityisesti kuntien päättäjien ja viranomaisten keskuudessa ja totesivat Spirit-projektin vaikuttaneen niihin erilaisilla koulutustilaisuuksilla, tapaamisilla ja informoinneilla. Spirit oli myös vaikuttanut asenteisiin SPR:n työntekijöiden ja vapaaehtoisten keskuudessa ja lisännyt tietämystä pakolaisista, pakolaisuudesta ja pakolaisten kohtaamista ongelmista Suomessa. Spirit:iä pidettiin tärkeänä keskustelun avaajana ja asioiden edelleen viejänä, mutta sen työtä pidettiin myös vasta alkuna tarvittavalle työlle. Haastatellut tiesivät, että Spirit-projektia ei enää vuoden 2011 jälkeen jatketa, mutta toivoivat kuitenkin samanlaista työtä jotenkin Suomessa ja erityisesti Satakunnassa jatkettavan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148093
www.theseus.fi/bitstrea..._Joensuu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksemme kohdistui Suomen Punaisen Ristin ylläpitämään läksykerhoon osallistuvien Porissa asuvien pakolaisperheiden peruskouluikäisiin lapsiin ja nuoriin, joista osa oli vielä alkuopetusiässä. Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän läksykerhon tarkoituksena on antaa osallistujille tukea läksyjen tekemiseen koulutuntien jälkeen. Tarkastelimme edellä mainitun kohderyhmän koulunkäynnissä tapahtunutta muutosta läksykerhoon osallistumisen seurauksena. Oliko läksykerho auttanut heitä pysymään koulussa oman ikäryhmänsä tasossa, helpottanut koulunkäyntiä, parantanut arvosanoja? Tutkimusaiheemme kehittyi hiljalleen ja lopullisen idean saimme yhteistyökumppaniltamme. Läksykerhon vetäjä, Heimo Nurminen kertoi heillä olevan tarvetta tämän tyyliselle tutkimukselle. Oma kiinnostuksemme maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen kehittämiseen johti lopulliseen päätökseen lähteä tutkimaan aihetta. Tutkimustehtävänämme oli siis tarkastella onko SPR:n Porin osaston läksykerhoon osallistuminen muuttanut osallistujien koulunkäyntiä. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin pyytämällä läksykerholaisia, heidän vanhempiaan, opettajiaan ja läksykerhon ohjaajia arvioimaan mahdollista muutosta koulunkäynnin suhteen. Läksykerholaisten koulunkäynnin arviointia lähdimme tutkimaan strukturoitujen haastattelujen avulla. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja strukturoidun haastattelun lisäksi käytimme monitahoarviointia. Tutkimuksellamme saimme selville läksykerhon osallistujien, sekä taustatekijöiden arviot ja kehittämisideat läksykerhotoiminnasta. Tulosten seurauksena SPR:n läksykerhotoimintaa on mahdollista kehittää ja laajentaa toimivampaan suuntaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden tahojen alkavissa toiminnoissa.