Hakutulokset
- Näytetään 1 - 43 / 43
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809243225
www.theseus.fi/bitstrea..._tuurala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme tehtiin Porin väkivaltatyöryhmän pyynnöstä. Väkivaltatyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka koostuu eri työyksiköiden edustajista, jotka työssään kohtaavat väkivaltaa. Väkivaltatyöryhmä perustettiin vuonna 2000 ja se valmistelee saumatonta palveluketjua perheväkivaltaan puuttumiseksi laatimalla toimintamalleja ja järjestämällä yhteistä koulutusta. Vuoden 2006 tavoitteisiin Porin väkivaltatyöryhmä asetti Porin mallin laatimisen. Porin väkivaltatyöryhmältä saatiin pyyntö kerätä materiaalipaketin olemassa olevista väkivallan ennaltaehkäisyn, tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja jatkohoitoon ohjaamisen toimintamalleista. Selvitystyömme tarkoituksena oli selvittää, onko Porissa toimivilla työyksiköillä kirjattuja menetelmiä väkivaltatyötä tehdessään. Tavoitteena oli koota toimiva materiaalipaketti, jossa olisi koottuna toimintamalleja Porissa väkivaltatyötä tekeviltä työyksiköiltä. Materiaalien yhteen kokoamisen tuloksena toivottiin siitä tulevan toimiva ”työkalupakki” Porissa väkivaltatyötä tekevien työyksiköiden käyttöön. Materiaalipaketti tulee olemaan osa Porin mallia. Väkivaltatyötä tekeviä työyksiköitä lähestyttiin aluksi sähköpostitse. Tämä ei kuitenkaan tuottanut toivomaamme tulosta, joten yksiköihin otettiin yhteyttä puhelimitse ja heitä pyydettiin osallistumaan työkalupakin kokoamiseen. Materiaalia saatiin sekä sähköisessä että kirjallisessa muodossa. Vuoden 2007 alussa väkivaltatyö painottuu Porin mallin rakentamisen loppuun saattamiseen, seutukunnalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Porin mallin tavoitteena on selkeyttää Porissa tehtävää väkivaltatyötä. Tarkoituksena on tehdä selvemmäksi palveluiden piiriin ohjautuvuutta sekä aukikirjoittaa palvelupolkuja. Tällä hetkellä kentällä on paljon niin sanottua hiljaista tietoa ja se on pirstaleista, joten Porin mallin tavoitteena olisi koota asioita yhteen. Porin malli on niin sanottu prosessin kuvaus, jossa kuvataan työmenetelmiä ja havainnollistetaan prosessikaavioiden avulla käytänteitä. Se mahdollistaa työntekijää löytämään oman tyylinsä väkivaltatyötä tehdessään.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216654
www.theseus.fi/bitstrea...lin_Lila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimeksiannosta syyteasioiden nopean käsittelyn menettelyä Syyttäjälaitoksessa sekä pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin grounded theory–tutkimusmenetelmää. Teoriaosassa käsiteltiin syyskuussa 2018 käyttöön otettua nopean käsittelyn menettelyä, jonka tarkoituksena on hoitaa pienillä syyttäjäresursseilla suuria määrä asioita, jotka on mahdollista käsitellä nopeasti. Teoriaosan tarkoituksena oli selvittää lukijalle, mitä nopean käsittelyn menettely on sekä selvittää lukijalle tarkemmin nopean käsittelyn menettelyssä käsiteltäviä asioita ja prosesseja kuten kirjallista menettelyä, esitutkinnan rajoittamista sekä nopean käsittelyn kolmannen asiaryhmän asioita. Teoriaosan lähdemateriaalina käytettiin pääosin nopean käsittelyn menettelystä annettuja linjauspäätöksiä sekä muita Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksiä ja tiedotteita, lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja Hallituksen esitystä eduskunnalle koskien lakia Syyttäjälaitoksesta sekä eräitä siihen liittyviä lakeja. Opinnäytetyössä kuvattiin myös hieman nopean käsittelyn menettelyn prosessia sekä tarkasteltiin tilastoja siitä, miten nopean käsittelyn menettely on lähtenyt käyntiin valtakunnallisesti. Opinnäytetyön varsinaisen tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä keskustelemalla Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa toimivien henkilöiden kanssa nopean käsittelyn menettelystä. Haastateltavia ei esitelty tutkimuksessa niin, että haastateltavan henkilöllisyys tulisi ilmi. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohje poliisille siitä, minkälaisia pahoinpitelyasioita voisi ohjata nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimuksen tavoitteessa onnistuttiin ja työn loppuun muodostui hahmotelma ohjeistuksesta, joka rajaa melko tarkkaan nopean käsittelyn menettelyyn soveltuvia pahoinpitelyrikoksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121319432
www.theseus.fi/bitstrea...ta_sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten lastenneuvolan terveydenhoitaja tunnistaa lapsen kaltoinkohtelua ja puuttuu siihen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää lapsen kaltoinkohtelun tunnistamista ja puuttumista lastenneuvolassa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelurunko tehtiin tätä tutkimusta varten. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kahden kaupungin lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat (N=7), joilla oli työkokemusta lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puuttumisesta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja puuttuminen neuvolassa on tärkeää. Terveydenhoitajan tulee ensin tunnistaa kaltoinkohtelu, jotta siihen puuttuminen on mahdollista. Kaltoinkohtelun tunnistamiseen tarvittiin lapsen ja perheen havainnointia sekä perheen tilanteen kartoittamista kyselylomakkein sekä avoimin kysymyksin. Terveydenhoitajan huoli lapsen kaltoinkohtelusta heräsi tavallisesti perheen riskitekijöiden kasautumisesta, lapsen ja vanhemman epätavallisesta käytöksestä sekä näkyvistä kaltoinkohtelun merkeistä. Lapsen kaltoinkohteluun puuttumiseen tarvittiin puheeksiottamiskykyjä sekä tukikeinoja. Terveydenhoitajat puuttuivat kaltoinkohteluun kertomalla huolesta suoraan perheelle, kuulemalla vanhempia sekä kysymällä lapselta. Kaltoinkohteluun puuttumista heikensi kiire, oma jaksaminen ja tukikeinojen vähäisyys. Kaltoinkohteluun puuttumiseen koettiin tarvitsevan lisää koulutusta ja yhteisiä toimintaohjeita. Kehittämisehdotuksena voisi tutkia vielä perusteellisemmin lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen haasteita ja millaisia keinoja terveydenhoitajilla on päästä niiden haasteiden yli. Mielenkiintoista olisi tutkia myös määrällisellä tutkimuksella useampien eri kaupunkien terveydenhoitajia, kuinka he kykenevät tunnistamaan ja puuttumaan lapsen kaltoinkohteluun lastenneuvolassa. Jatkossa voisi tutkia myös, kuinka kouluterveydenhoitaja tunnistaa ja puuttuu lapsen kaltoinkohteluun alakoulussa.