Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 436
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096936
www.theseus.fi/bitstrea...Virtanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme on projektityyppinen opinnäytetyö, jonka tilaajana toimi Sastamalan kaupunki. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa perehdyttämiskansio Sastamalan kaupungin perhepäivähoitajille. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin tammi-maaliskuun aikana 2011. Toiminnallisessa osuudessa suunniteltiin yhteistyössä kahden perhepäivähoidon esimiehen kanssa perhepäivähoitajille suunnattu kysely. Perhepäivähoitajat työstivät kyselyä ensin itsenäisesti, jonka jälkeen tiimeittäin tekivät yhteenvedon omista mielipiteistään. Näiden kolmentoista palautetun lomakkeen aineiston perusteella aloimme kerätä perehdyttämiskansion materiaalia. Opinnäytetyömme sisältää perhepäivähoitoon ja ohjaukseen liittyvää teoriaa, jonka avulla halusimme saada perhepäivähoidon kokonaisuuden esiin. Tarkastelimme aihetta sekä varhaiskasvatuksen viitekehyksessä, että työntekijän työsuhdetta ohjaavien lakien ja säädösten viitekehyksessä. Sastamalan kaupungin perhepäivähoitoon liittyvää aineistoa olimme keränneet jo harjoittelujaksoillamme perhepäivähoidon esimiehen ohjauksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810013402
www.theseus.fi/bitstrea...la_virpi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektin tarkoituksena oli tehdä toimintakäsikirja Porin kaupungin perhepäivähoitajaksi aikoville. Projektin tavoitteena oli jakaa tietoa perhepäivähoitajan toimenkuvasta sekä ammatin harjoittamiseen tarvittavista resursseista. Kansio on väline tähän tavoitteeseen. Toimintakäsikirjan aihealueet muodostuivat perhepäivähoitajan ammatin harjoittamisen aloittamiseen vaikuttavista tekijöistä. Osatekijöitä oli kolme: perhepäivähoitajan ja perhepäivähoitokodin henkiset ja fyysiset edellytykset sekä arjen toimintaan liittyvät tekijät. Kansiosta pyrittiin tekemään tiivis tietopaketti. Käsikirjan sisällys jaettiin kymmenen pääotsikon alle. Porin kaupungin johtava perhepäivähoidon ohjaaja arvioi kansion olevan toimiva, positiivinen sekä tarpeellinen. Työn edetessä tehtiin muutoksia perhepäivähoidon ohjaajan toiveiden mukaisesti. Käsikirjan arvioitiin palvelevan hyvin perhepäivähoitajaksi aikovia. Käsikirja luovutettiin Porin kaupungin päivähoitotoimistoon elokuussa 2008. Käsikirja on paperiversion lisäksi myös sähköisessä muodossa, jotta sitä voidaan tarvittaessa päivittää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060311384
www.theseus.fi/bitstrea...aa_Katri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä käsitellään perhepäivähoitoa ja sen eri työskentelymuotoja vaihtoehtona varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelussa. Perhepäivähoito käsitteenä pitää sisällään moninaista työtä lasten parissa, joka voi tapahtua perhepäivähoitajan kotona, lapsen kotona tai perhepäivähoitajia voi olla useampi, jolloin lapsiryhmän koko suurenee ja puhutaan ryhmäperhepäiväkodista. Perhepäivähoito on useimmiten pienten lasten vanhempien suosima vaihtoehto varhaiskasvatuksessa, koska perhepäivähoitajalla on pieni ryhmä koko. Keskeisintä perhepäivähoitajan työssä on lapsen ja perheen kohtaaminen, jotta kasvatuskumppanuu-delle saadaan hyvä ja toimiva suhde. Perhepäivähoidossa tärkeänä ohjaavana yhteiskunnallisena asiakirjana pidetään päivähoitolakia (367/1973) ja asetusta (239/1973 ja siihen tehdyn muutoksen 490/1990). Työ on teoreettinen koonti eri perhepäivähoitoa käsittelevistä kirjalähteistä sekä perhepäivähoitoa koskevista artikkeleista, joissa käsitellään perhepäivähoidon eri työmuotoja sekä perhepäivähoidon historiaa ja nykypäivää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618027
www.theseus.fi/bitstrea...inenAnne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kangasalan kunnan, Pikkola-Keskusta varhaiskasvatusalueen päiväkodeissa toteutettavaa pienryhmäpedagogiikkaa. Tavoitteena oli tuoda esiin pienryhmäpedagogiikan mukaisen toimintamallin etuja ja haasteita varhaiskasvattajien kokemana. Tein opinnäytetyön tutkimusosan haastattelemalla varhaiskasvatusjohtajaa, varhaiskasvatussuunnittelijaa ja varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityisopettajaa. Lisäksi lähetin kyselylomakkeen tutkimusalueen varhaiskasvatushenkilöstölle. Lähetin kyselylomakkeita Kangasalan kunnan, Pikkola-Keskusta varhaiskasvatusalueen henkilöstölle 57 kappaletta ja vastauksia palautui 30 kappaletta eli 53 %. Päiväkotien neljästä esimiehestä puolet vastasivat heille laadittuun kyselyyn. Työn teoriaosuus painottui varhaiskasvatukseen ja sen asiakirjoihin sekä päivähoitoon ja pienryhmäpedagogiik-kaan. Haastatteluista saatiin laadullista aineistoa ja kyselylomakkeista tutkittiin määrällisiä tuloksia. Opinnäytetyössä siis käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, joten opinnäytetyöni on laadullinen. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimusalueen päiväkodeissa pienryhmäpedagogiikkaa toteutetaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Pääsääntöisesti pienryhmäpäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Pienryhmäpedagogiikkaa toteutetaan lähinnä aamupäivisin, jolloin ryhmän kaikki varhaiskasvattajat ovat paikalla. Pienryhmät jaetaan pääsääntöisesti lasten iän ja kehitystason mukaisesti. Varhaiskasvattajat tekevät pienryhmäjaot yhdessä. Pienryhmät ovat lasten ja tiimin nimeämiä. Lapset saavat olla osallisina leikin valinnassa useassa päiväkodissa lähes päivittäin. Lasten muu osallisuus on päiväkodeittain ja ryhmittäinkin hyvin vaihtelevaa. Vanhempia tiedotetaan pienryhmäpedagogiikasta ilmoitustauluilta löytyvillä viikkosuunnitelmilla, sähköpostilla ja kuukausikirjeellä, mutta myös hakutilanteessa suullisesti päivittäin. Pienryhmäpedagogiikan etuina koettiin muun muassa se, että lasten havainnointi helpottui ja vuoron odottelu väheni. Haasteina pienryhmäpedagogiikan toteutumisessa koettiin mm. henkilöstön poissaolot ja työvuorosuunnittelu. Kyselyyn vastanneista varhaiskasvattajista 89 % eli 24 varhaiskasvattajaa kokivat, että Pedagogisista kahviloista olisi hyötyä. Puolet vastanneista eli 14 varhaiskasvatta-jaa kaipaavat lisäkoulutusta tai perehdytystä pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082613826
www.theseus.fi/bitstrea...Eveliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli autistisen lapsen tukeminen ja huomioiminen päivähoidossa. Työn tavoitteena oli koota tiivis ja informatiivinen tietopaketti, joka käsittelee mitä autismi ja lapsuusiän autismi on, mitä tukimuotoja on kehitetty ja miten päivähoitopäivän aikana autistista lasta voi tukea ja auttaa. Työn tarkoituksena oli ennen kaikkea auttaa varhaiskasvatuksen työkentällä työskentelevää ammattilaista siinä kohtaa, kun hän ensimmäistä kertaa työuransa aikana kohtaa autistisen lapsen. Tämä tiivis tietopaketti on helppo ja nopea tapa ottaa selvää autismin peruspiirteistä ja siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon ja pitää mielessä tällaisen lapsen kanssa työskennellessä. Koska autistiset lapset integroidaan lapsiryhmiin, uskon, että opinnäytetyöllä on merkitys ja tarve työelämän näkökulmasta ajateltuna. Opinnäytetyö toteutui laadullisena tutkimuksena, jossa on perehdytty autismia käsittelevään kirjallisuuteen sekä käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelu toteutettiin yhteistyökumppanina toimineen porilaisen päiväkodin henkilökunnan kanssa. Haastattelussa kartoitettiin käytännössä hyväksi havaittuja apuvälineitä ja toimin-tamalleja. Käytetty kirjallisuus valittiin pääsääntöisesti kirjaston valikoimasta ja analysoitiin työn sisällysluetteloa ajatellen. Tutkimustuloksista päällimmäisenä mieleen jäi se, että monia apuvälineitä ja toimintamalleja on kehitetty autistisia henkilöitä auttamaan. Kuvat, strukturoitu arki ja erilaiset kuntoutusmuodot, kuten musiikkiterapia ovat esimerkkejä näistä. Yksilöllisyyttä korostettiin myös monessa eri lähteessä. Tulee pitää mielessä, että vaikka jokin kuntoutusmalli toimii jollakin, ei se automaattisesti tarkoita, että se toimii kaikilla autistisilla henkilöillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204305588
www.theseus.fi/bitstrea...ki_katja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kuvataan yleisesti päivähoidon kehitystä Suomessa sekä päivähoitoa yrittäjän näkökulmasta, tuoden esille sen tämän päivän haasteet ja mahdollisuudet. Työssä on pohdittu yhteistyön merkitystä kunnan kanssa ja sitä, miten kunta voi osaltaan joko rajoittaa tai edesauttaa yksityisen päivähoitoyrityksen toimintaa. Opinnäytetyössä kerrotaan teoriassa Päiväkoti Riemula nimisen, erityispäivähoitopalveluita tarjoavan yrityksen perustamiseen liittyvistä suunnitelmista. Suunnitellussa päiväkodissa toimii integroitu lapsiryhmä, josta osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia. Päiväkoti Riemulan erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä painottuu sosiaalis- emotionaalisia vaikeuksia ja kielenkehityksen ja kommunikoinnin vaikeuksia omaaviin lapsiin. Päiväkoti Riemula tarjoaa yli 3-vuotiaille lapsille kokopäivähoitoa, sekä esiopetusta ja osapäivähoitoa. Kuvitteellisena päiväkodin sijaintikuntana pidettiin Porin kaupunkia, joka suunnitelman mukaan ostaa esiopetusta ostopalveluna päiväkoti Riemulasta. Suunnitelman keskeisin osa on liiketoimintasuunnitelma, joka on toiminut opinnäytetyön tärkeimpänä työvälineenä. Liiketoimintasuunnitelma sisältää talouslaskelmien lisäksi SWOT -analyysin, kuvauksen liikeideasta, asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista. Liiketoimintasuunnitelman perusteella tehdyt suunnitelmat ovat tällä hetkellä toteutuskelpoisia, jos Porin kaupungin kanssa tehty yhteistyö toteutuisi suunnitelman mukaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100914291
www.theseus.fi/bitstrea...n_Annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tarkoituksena opinnäytetyössäni oli selvittää vanhempien tyytyväisyyttä päivähoi-don laatuun Muksulanmäki Oy:n Välskärin ja Vienolan toimipisteissä. Hain vastauk-sia kysymyksiin: miten tyytyväisiä vanhemmat ovat päivähoitoon Muksulanmäessä, mitä kehitettävää mahdollisesti on ja mitä asiat toimivat laadun kannalta erityisen hyvin. Opinnäytetyöni rakentui vahvasti päivähoidon laadun ympärille. Sitä ajatellen kerä-sin myös opinnäytetyöni kannalta keskeisen teorian. Päivähoitoon liittyvien asiakirjojen lisäksi tarkastelin muuta kirjallisuutta ja artikkeleita. Toteutin tutkimukseni verkkokyselynä e-lomake-ohjelmistoa hyödyntäen. Lähetin kyselyn linkin sähköpostitse Välskärin ja Vienolan asiakkaille, yhteensä 66 kappalet-ta, joista 45 kappaletta täytettiin. Vastauksia Välskäristä oli 37 ja Vienolasta 8. Verkkokysely oli jaettu osioihin, joihin olin koonnut asian keskeisen idean väittämi-nä. Osiot koostuivat lähinnä päivähoidon laatutekijöistä. Lomakkeessa oli myös kaksi avointa kysymystä. Tutkimuksen avulla selvisi, että vanhemmat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä päivähoitoon Muksulanmäessä. Tietysti kehittämisen paikkoja löytyi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518068
www.theseus.fi/bitstrea...na-lotta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nakkilan päivähoidossa, joka pitää sisällään päiväkodin, ryhmäperhepäivähoidon ja perhepäivähoidon, olevien lasten vanhempien tyytyväisyyttä päivähoidon laatuun. Tarkoituksena oli myös tuoda esille vanhempien mielipiteitä päivähoidon laadusta sekä toiminnasta Nakkilassa ja selvittää mahdolliset kehittämistarpeet. Laatua arvioitiin vain vanhempien näkökulmasta. Teoreettisessa osuudessa kerrotaan ensin lyhyesti Nakkilan päivähoidosta. Osuudessa käsitellään myös sekä valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa että Nakkilan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Teoriaosuudessa keskitytään erityisesti varhaiskasvatuksen laatuun sekä varhaiskasvatuksen neljään eri laatutekijään. Tutkimusongelmana oli selvittää, mitä mieltä vanhemmat ovat päivähoidon laadusta Nakkilassa. Tutkimuskysymyksiä olivat: mitä vanhemmat ajattelevat päivähoidosta Nakkilassa, miten varhaiskasvatuksen eri laatutekijät toteutuvat vanhempien mielestä Nakkilan päivähoidossa ja mitä kehitettävää Nakkilan päivähoidossa mahdollisesti on vanhempien mielestä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli 40 väittämää ja yksi avoin kysymys. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 50. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä päivähoidon laatuun Nakkilassa. Vanhempien mielestä kehittämiskohteitakin kuitenkin löytyi. Päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoidossa kehittämiskohteeksi nousi esimerkiksi se, että vanhemmat eivät aina saa tarpeeksi tietoa lapsen hoitopäivästä. Perhepäivähoidossa monet vastaajat toivoivat pysyvää varahoitopaikkaa lapsilleen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092015256
www.theseus.fi/bitstrea...7/1/OPAS.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...nen_sari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aihe perustui päivähoidon aloittamiseen liittyvän lapsille suunnatun materiaalin puutteeseen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli vastata tähän puutteeseen luomalla ennakoiva työväline päivähoidon aloittavalle lapselle Uotsolan päiväkodissa. Kehittämisprojekti oli lapsinäkökulmainen toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli lapsilähtöisesti ja lasten osallisuutta lisäten tuottaa opas lapsen päivähoidon aloituksen ennakointiin. Opinnäytetyössä yhdistyivät osallistava etnografinen lapsen päiväkotiarjen tutkimus ja näin saadusta aineistosta oppaan kehittäminen. Haastattelemalla Uotsolan päiväkodin seuraavaksi esikouluun siirtyviä lapsia ja osallistamalla lapset valokuvausprojektin myötä kuvaamaan haastatteluissa esiin tulleita asioita ja tulkitsemaan niitä, saatiin kerättyä aineisto, jonka perusteella tulkittiin lasten arkea päivähoidossa. Tutkimuksella saatiin selville lapsille tärkeimmiksi asioiksi heidän päiväkotiarjessaan leikki ja kaverit. Saadusta aineistosta koottiin opas päivähoidon aloituksen ennakointiin Uotsolan päiväkodissa. Arvio oppaan käyttökelpoisuudesta saatiin päivähoidon aloittaneiden perheiden arviointikyselyllä. Opas löytyy Uotsolan päiväkodin internet-sivuilta, mistä se on jokaisen päivähoidon aloittavan perheen saatavilla ja tulostettavissa.