Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 159
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318182
www.theseus.fi/bitstrea...ho_Jouni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 astuu voimaan uudet rikkipäästömääräykset, jotka rajoittavat rikin oksidien määrän pakokaasuissa itämeren alueella 0,1 painoprosenttiin vielä voimassa olevan 1 painoprosentin sijaan. Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia millaisilla eri vaihtoehdoilla on mahdollista saavuttaa asetettujen määräysten mukaiset rikin oksidi päästöt. Tutkimuksessani keskitytään Tallink Silja Oy:n M/S Silja Serenade alukseen. Tavoitteena oli löytää Serenadelle parhaiten sopiva ratkaisu, jolla aluksen rikin oksidien määrä saadaan sallitulle tasolle. Parhaaksi vaihtoehdoksi rikin oksidien vähentämiseksi todettiin kevyen polttoaineen käyttöönotto. Opinnäytetyön loppuosassa käsitellään kevyen polttoaineen käyttöönotosta johtuvia ongelmia ja tarvittavia muutostöitä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239875
www.theseus.fi/bitstrea...as_Jonne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Merenkulusta aiheutuvia päästöjä on yritetty pienentää lainsäädännöllä jo pidemmän aikaa, mutta alusmäärän kasvaessa uusien lakien vaikutukset häviävät uusien aluksien aiheuttamien päästöjen määrään. Tästä syystä IMO (International maritime organi-sation) on tuottanut koulutuspaketin, jonka avulla pyritään lisäämään satamien, laivan miehistön sekä omistajan ja viranomaisten tietoisuutta laivojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä työ pohjautuu kyseiseen IMO:n Train The Trainer pakettiin ja tarkoituksena oli saada paketista tehtyä suomenkielinen koulutuspaketti
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072927
www.theseus.fi/bitstrea...nta_olli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää merenkulussa kiristyvien päästömääräysten myötä kysymykseen tulevien vaihtoehtoisten polttoaineiden varteenotettavuutta ja mahdollisuuksia, mahdollisimman tuoretta ja luotettavaa aineistoa käyttäen. Pääpaino erilaisten vaihtoehtojen joukossa oli erityisesti nesteytetyssä maakaasussa, ottaen huomioon sen turvallisuus sekä edut ja haitat. Teemana läpi työn on lisäksi maakaasun tietynlainen vertailu merenkulussa yleisesti käytettyjen polttoaineiden ominaisuuksiin, niiden etuihin ja heikkouksiin. Tarkoitus oli keskittyä erityisesti nykyajan ja tulevaisuuden suuntauksiin jättäen historia vähemmälle huomiolle, kuitenkaan kokonaan sitä unohtamatta. Työhön sisältyy maakaasun ja siihen rinnastettavissa olevien kaasujen yleisen teorian, nesteytysprosessien sekä uudelleenkaasutuksen, erilaisten kaasumoottorityyppien ja maakaasun käyttöön, siirtoon sekä varastointiin liittyvien laitteistojen tarkasteleminen ja läpikäyminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610989
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Tita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajalle eli Merilogistiikan tutkimuskeskukselle opinnäytetyö osaksi UUPO-projektia, jossa selvitetään, mitä uusia polttoaineita satamalogistiikassa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa sekä satamalogistiikan ymmärrystä ja mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen. Tutkittavaksi valittiin neljä uutta päästötöntä polttoainetta, joiden ominaisuuksia ja logistisia näkökulmia tutkittiin tarkemmin. Suurin keskittyminen oli vihreään vetyyn, jonka avulla voidaan johtaa muita synteettisiä polttoaineita. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena tutkimalla ja yhdistelemällä laajasti olemassa olevaa teoriaa sekä haastattelemalla toimijoita niin satamalogistiikassa kuin polttoaineiden valmistuksen saralla. Vihreään siirtymään liittyen käytiin läpi teoriaa eri lakien, säädösten ja ilmastonmuutoksen kannalta. Satamalogistiikan osalta pohjustettiin meriklustereita Satakunnan osalta. Tutkimuksen perusteella todettiin, että satamalogistiikassa ymmärretään vihreän siirtymän tarkoitus ja että sitä varten tulee tehdä muutoksia yritysten toimintaan. Uudet polttoaineet nähtiin tulevaisuuden vastauksena hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mutta vain yhtä polttoainetta ei voida nimetä selkeäksi ”voittajaksi”, sillä useamman eri polttoaineen käyttö on jo alueellisesti sekä tuotantokapasiteettien kannalta pakollista. Aihe vaatii vielä laajempaa tutkimusta ja pilotointia sekä laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Jatkotutkimusmahdollisuuksia löydettiin myös useita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811144007
www.theseus.fi/bitstrea...liina_IM.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ympäristöasiat ja niiden hoitaminen ovat nousseet tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. Jatkuva lainsäädännön ja vaatimusten tiukkeneminen edellyttää yrityksiltä panostusta ympäristöratkaisuiden kehittämiseen. Tuotantolaitokset tuotantojärjestelmineen on hiottu mahdollisimman ympäristöystävällisiksi, joten haitallisten ympäristövaikutusten pienentämisessä on keskityttävä yrityksen muiden toimintojen ympäristövaikutuksiin. Kuljetusketju osoittautuu useassa yrityksessä ympäristörasitteeksi. Jatkuvasti kehitetään teknisiä keinoja kuljetuskaluston aiheuttamien ympäristövaikutusten pienentämiseksi, mutta uudesta teknologiasta ei ole hyötyä, mikäli sitä ei sitouduta käyttämään. Kuljetustoiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi yrityksillä on käytettävään myös lukuisia ympäristöjohtamisen työkaluja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja Forchemin kuljetusten ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Mahdollisuuksia kuljetusten ympäristöystävällisempään suuntaan ohjaamiseksi on runsaasti. Vaihtoehtoja yhdistelemällä ja perehtymällä asiaan syvemmin voidaan löytää edelleen uusia keinoja kuljetusten ympäristökuormituksen pienentämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että ympäristöhyöty ei aina kohtaa taloudellista hyötyä, joten ympäristöasioiden jatkuva parantaminen edellyttää yritykseltä panostusta ympäristötoimintaan. Tämän työn tarkoituksena oli etsiä mahdollisuuksia ympäristöystävällisemmän kuljetustoiminnan toteuttamiseksi. Työn ulkopuolelle jätettiin muutosmahdollisuuksien taloudelliset näkökulmat.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117367
www.theseus.fi/bitstrea..._Maritta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tyhjien konttien kuljetukset Suomen satamien välillä. Työssä tutkittiin tyhjien konttien liikennettä Suomessa sekä vertailtiin käytettyjä kuljetusmuotoja. Työssä etsittiin syitä tyhjien konttien liikenteelle ja tarkasteltiin, kuinka paljon Suomeen tulee tyhjiä kontteja ulkomailta ja kuinka paljon tyhjiä kontteja liikkuu Suomen satamien välillä. Työssä myös selvitettiin mahdollisuuksia lisätä Suomen satamien välisiä tyhjien konttien kuljetuksia. Lisäksi vertailtiin, kuinka paljon päästöjä tyhjien konttien kuljetuksista syntyy maantie-, rautatie ja merikuljetuksissa. Tyhjien konttien kuljetukset johtuvat mm. tuonnin ja viennin epätasapainosta, erilaisesta konttityyppien tarpeesta sekä tuonnin ja viennin kohdistumisesta eri alueille. Tyhjien konttien liikennettä tutkittiin, koska haluttiin selvittää, onko merikuljetuksien lisäämiselle mahdollisuuksia ja taloudellisia edellytyksiä. Haluttiin myös selvittää, onko merikuljetusten lisäämisellä vaikutuksia ympäristöön. Mahdollisuuksia tyhjien konttien merikuljetusten lisäämiselle selvitettiin satamille, operaattoreille ja varustamoille lähetetyn kyselyn avulla. Suurimmaksi osaksi ei nähty tarvetta tai mahdollisuuksia tyhjien konttien Suomen satamien välisten merikuljetusten lisäämiseen. Toisaalta tarvetta ja mahdollisuuksia myös nähtiin, minkä perusteella tulkittiin, että merikuljetusten lisääminen ei ole mahdotonta, mutta vaikeaa se on. Maantie- ja rautatiekuljetusten etuina nähtiin nopea reagointi asiakkaiden toiveiden mukaan sekä olemassa olevat liikenneyhteydet. Tyhjien konttien merikuljetuksien kannattavuudelle edellytettiin kustannusten riittävän alhaista tasoa ja riittävän volyymin saamista. Konttikuljetusten päästöjen vertailussa käytettiin pohjana VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmästä saatuja arvioita tavaraliikenteen päästöistä. Sähkövetoisella konttijunalla kuljetetut kontit tuottivat laskelmissa vähiten päästöjä ja puoliperävaunulla kuljetetut kontit eniten. Konttialuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat 40 prosenttia pienemmät kuin puoliperävaunun suhteutettuna kuljetettuun määrään. Sähkö-vetoisen konttijunan kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 13 prosenttia konttialuksen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 8 prosenttia puoliperävaunun kasvihuonekaasupäästöistä. Todettiin, että tyhjien konttien merikuljetuksien lisäämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, jos kuljetuksia siirretään maanteiltä merelle.