Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 137
- Siirry seuraavalle sivulle
Inkluusio : vinkkejä, välineitä ja käytännön neuvoja inklusiivisen ja kaikkia arvostavan kouluympäristön luomiseen Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838039
www.theseus.fi/bitstrea...us_tukee.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904074508
www.theseus.fi/bitstrea...vaskonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this study was to organise the Kunkku relaa [‘Relax, Kuninkaanhaka school’] theme day on wellbeing in cooperation with the personnel of the Kuninkaanhaa school, a public health nurse, and other agents involved in organising the theme day. The authors of this thesis were responsible for planning, implementing and assessing a stress management booth available for the pupils at the school. The stress management booth provided the young people with an informative stress management session that engaged the young people in the activities. The aim was to involve the young people in considering their stress factors and stress management methods by providing the young people with an informative stress management session that utilised a participatory method. As the study progressed, the present authors aimed to learn about the factors inflicting stress in the young people at the upper comprehensive school, the different ways in which the stress manifested, stress prevention, and methods for managing stress from the perspective of a public health nurse. The theme day on wellbeing was organised in April 2018 at the Kuninkaanhaka upper comprehensive school. The school had a total of 23 theme booths concerning topics closely related to young people’s lives organised by different agents. The stress management booth was set up at the school’s music room located on the school's cellar floor. The authors of this thesis planned and implemented a stress management booth for the 8th and 9th year pupils of the upper comprehensive school. The aim was to help the young people relax as well as to consider both stress and the ways used to manage it. The pupils visiting the booth were engaged in the activities with a Kahoot survey and interactive discussions. The results of the Kahoot survey revealed that school is the main stressor for young people and that the young people experience stress on a nearly daily basis. According to the results, physical exercise is the most popular method for preventing stress, followed by spending time with friends. Young people talk very little about the stress they encounter and they feel that starting school later in the day would reduce the amount of stress they experience. It was also found that only few young people address these experiences with their teacher or the school health nurse.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112918989
www.theseus.fi/bitstrea...istimaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perustaa asiakasraati Tukiranka ry Hiittenhovin tuetun asumisen yksikköön ja toteuttaa asiakasraadin kaksi ensimmäistä tapaamista. Työn tavoite oli tuoda asiakkaan ääni kuuluviin Hiittenhovin mielenterveyskuntoutujille suunnatussa tuetun asumisen yksikössä asiakasraadin avulla. Projektissa perehdyttiin muun muassa siihen, miten asiakkaat kokivat äänensä tulleen tähän mennessä kuulluksi, millaisia asioita he haluaisivat parannettavan tai kehitettävän ja mihin oltiin tyytyväisiä – sekä yleisellä että kuulemisen tasolla. Asiakkaan äänen kuuleminen on hoitotyössä ajankohtainen ja tärkeä aihe. Hiittenhovissa aihe on erityisen tärkeä, sillä mielenterveyskuntoutuksessa asiakkaan kuulemisen tärkeys korostuu mielenterveysongelmien yksilöllisen luonteen vuoksi. Asiakasraadin ensimmäinen tapaaminen toteutettiin maaliskuussa ja toinen kesäkuussa 2018. Ensimmäiseen raatiin osallistui viisi ja toiseen kolme Hiittenhovin asukasta. Raadit toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna erilaisista teemoista, jotka oli valittu Hiittenhovin henkilökunnan ehdotuksien perusteella. Raatikeskustelut taltioitiin kirjallisesti ja niiden pohjalta laadittiin raportti, joka toimitettiin tilaajalle. Asiakasraadin jäsenet kokivat tapaamiset myönteiseksi ja osallistuivat keskusteluun avoimesti ja innokkaasti. Myös Hiittenhovin henkilökunta koki tapaamisista laaditut raportit hyödyllisiksi. Tapaamisissa esitettyihin kehitysideoihin henkilökunta suhtautui mielenkiinnolla ja ryhtyi järjestämään mm. uusia ryhmiä asukkaiden toiveiden perusteella. Onnistuneiden asiakasraatitapaamisten pohjalta laadittiin ohjeet, jotka toimitettiin Hiittenhoviin tulevien raatitapaamisten järjestäjiä varten. Näin pyrittiin helpottamaan asiakasraatitoiminnan jatkumista Hiittenhovissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122286
www.theseus.fi/bitstrea..._Salonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this practice–based thesis was to prevent social exclusion of a youth by way of group activities. Our mission included creating reasonable leisure activities for students of the upper comprehensive school to improve experience of social inclusion of the youth. Participating students by way of group activities aims in preventing social exclusion. Improving the experience of social inclusion and preventing social exclusion by way of a group activities can be done by arousing inter-est of the youth. A conceptual framework in organizing these group activities was Tuckman's theory about five stages of team development. This model suggests that forming a group includes forming, storming, norming, performing and adjourning stages. The purpose of using this theory was to endorse our role in group guidance in these changing developmental phases. The subscriber of this practice-based thesis was the municipality of Eura. The group size was originally ten participants (N=10) but seven participants (n=7) at the end of all group activities. Group activity was organized five times during a five week period. Wishes of the youth about the themes of group activities were collected by having a survey. Themes partially chosen by the youth included music-based activities, glow bowling, beauty activities, cooking and installation art and movies. The success and reasonableness of the group activities were evaluated by collecting verbally and written feedback from the youth. The feedback was mainly positive. The feedback was sententious but still gave an impression about achieved complacency. The youth were active, and enthusiasm was visible during the activities. This project confirms that the youth need supervised leisure activities, personal recognition and an invitation. Social inclusion of the youth is essential in preventing social exclusion.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110419280
www.theseus.fi/bitstrea...en_Tanja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa tämän päivän ikääntyneiden hoitotyötä. Lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista perustuen kuntien on otettava käyttöön RAI-järjestelmä 1.4.2023 mennessä. Toimintakykyä tulee mitata RAI-järjestelmää käyttäen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä sekä olemassa olevan asiakkuuden aikana hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitettäessä. RAI-järjestelmä tulee olemaan uusi työkalu Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä suunniteltiin RAI-järjestelmän käyttöönoton sujuvoittamista Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitohenkilökunnalle. Henkilöstölle lähetettiin etukäteiskysely sähköisesti, jossa selvitettiin henkilöstön tietoa RAI-järjestelmään liittyen. Kyselyn vastaanottajia oli 200 ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn perusteella suunniteltiin työpajat, jotka toteutettiin kotihoidon, tehostetun palveluasumisen sekä palveluohjauksen henkilöstölle syksyllä 2021. Työpajoja varten laadittiin Power Point-esitys, jossa kerrottiin RAI-järjestelmästä etukäteiskyselyssä esille tulleisiin seikkoihin vastaten. Tavoitteena oli valmentaa henkilöstöä vastaanottamaan RAI-järjestelmän käyttöönotto. Työpajoista saadun palautteen perusteella henkilöstö oli tyytyväinen, että heidän toiveitaan RAI-järjestelmän käyttöönottoon liittyen kysyttiin. Informaatio RAI-järjestelmästä oli mitoitettu oikein ja selkeytti sitä, millainen järjestelmä on kyseessä. Henkilöstöpalautteen perusteella voitiin päätellä, että henkilöstö haluaa olla jatkossakin mukana jo muutoksen alkuvaiheessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023534
www.theseus.fi/bitstrea...en_paivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The background of the thesis was the concern for the memory disease and carers both today and in the future, as the number of both is increasing. The theoretical part deals with the history of voluntary work, meeting a person who suffers from a memory disease and previous research and development projects. Voluntary work and friend service have a long history in Finland, but memory friend activities are still quite young and there is a little research on the subject. The cooperation organization was Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi (the Memory Pilot of Southwest Finland and Satakunta), which trains memory friends and organizes activities. The development task used a qualitative research approach and a case study as a method. Thematic interviews were used to find out what made the memory friends volunteer, what motivates them and what kind of support they expect in their work. The answers were positive despite the challenges. The work is giving and receiving. Resources come from feelings of success and support from the Memory Pilot`s memory instructor. The task was found to require commitment, which was suspected of making it difficult to find volunteers. Raising the awareness and informing about memory friendship was considered to be the most significant way to get more memory friends into action. The employees of Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi estimate that they will get instructions and support for their work from the development task. The thesis brings important information about memory friend activities, their significance, opportunities and challenges. The best and most challenging aspects of this kind of voluntary work become visible. The thesis can be utilized in the Memory Pilot`s profit report on the activities of 2020 to Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Social and Health Organizations Support Center), STEA.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417149
www.theseus.fi/bitstrea...i_marita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallinen opinnäytetyöni on työelämälähtöinen kehittämishanke ja osa sosiaali- ja terveyden huollon Kaste – kehittämishanketta ja sen osahanketta Yhteisvoimin kotona. Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli järjestää syntymäpäivät Eurajoke-laisille 65-vuotiaille ja siihen liittyen kolme toimintailtapäivää. Hyödynsaajina toiminnallisessa opinnäytetyössäni ovat kohderyhmän lisäksi Eurajoen kunta sekä Yhteisvoimin kotona -hanke. Päivien tavoite oli ennaltaehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, motivoimalla kohderyhmään kuuluvia kiinnostumaan ja osallistumaan oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Tarkoituksena on osallistujien oman osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen. Tarkoituksena oli myös antaa tietoa erilaisista Eurajoen kunnan tarjoamista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Kohderyhmään kuuluvat kutsuttiin toimintailtapäiviin kutsuilla. Toimintailtapäivät on tulevaisuudessa tarkoitus juurruttaa vuotuiseksi tapahtumaksi. Tutkimustiedot koottiin osallistujilta heille tehtynä palautekyselynä. Vastauksista saatiin tietoa, miten toimintailtapäivät onnistuivat ja miten niitä voitaisiin sisällöllisesti ja järjestyksellisesti parantaa tulevaisuudessa. Kysely suoritettiin avoimena kyselynä. Toiminnallisen opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että osallistuneet olivat tyytyväisiä saamistaan hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä kunnan palveluihin liittyvistä tiedoista. Näitä toiminnallisen opinnäytetyön kautta esiin tulleita kehittämisnäkökulmia hyödynnetään tulevaisuudessa kohderyhmän ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111179
www.theseus.fi/bitstrea...en_soila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistehtävän aiheena oli mallintaa toimiva tukihenkilön vaihtaminen. Aihe tuli ajankohtaiseksi kun olin itse jäämässä pois tukisuhteesta ja autistinen tukiasukas tarvitsi uuden tukihenkilön tilalleni. Päätin toteuttaa vaihdon tukiasukkaalle mahdollisimman stressittömällä tavalla ja otin tukiasukkaan mukaan prosessiin. Tavoitteina kehittämistehtävässä oli 1) tukihenkilön vaihdon mallintaminen, 2) tukiasukkaan äänen tuominen esiin vaihdon yhteydessä ja 3) tukiasukkaan osallistaminen vaihtoon liittyen. Vaihtamisprosessi ja kehittämistehtävän teko lähtivät käyntiin syksyllä 2009, vaihto itsessään suoritettiin alkuvuodesta 2010. Vielä keväällä 2010 seurasin, miten uusi tukisuhde lähti käyntiin, jotta sain kuvan siitä, oliko vaihto ollut onnistunut. Kehittämistehtävän teoreettisessa osassa käsittelen tukihenkilötoimintaa, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen haasteita, osallisuutta sekä hiljaisen tiedon siirtämistä ja perehdytystä. Teoriaosuuden pohjana käytin alan ammattikirjallisuutta. Tehtävän empiirisessä osassa kerroin vaihtamisprosessin kulusta, perehdytyksen toteutuksesta sekä tukihenkilöehdokkaiden ja tukiasukkaan mielipiteitä vaihtamisprosessista. Vaihdon mallintaminen onnistui hyvin ja uusi tukisuhde on lähtenyt käyntiin hienosti, ilman turhaa tukiasukkaan kuormittamista stressillä. Mallinnuksen ollessa nyt valmis, sitä on helppo lähteä käyttämään soveltaen myös muissa tilanteissa. Uskon, että työorganisaationi Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pystyy käyttämään mallinnusta hyväkseen muissa yksiköissä tukihenkilöiden vaihdoissa ja sovellettuna myös muunlaisissa vaihdoissa. Toivon myös, että kehittämistehtäväni avaa niiden ihmisten silmät, jotka mahdollisesti vielä kyseenalaistavat autistien tarpeen jatkuviin ja muuttumattomiin olo- ja ihmissuhteisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912401
www.theseus.fi/bitstrea...Tuominen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka tavoitteena oli käynnistää Parkanoon ikäihmisiä osallistava Ikätori. Ikätoriin otettiin mallia Pirkanmaalla toteutetusta Ikäneuvo-hankkeesta, jonka tuloksena moneen kuntaan perustettiin Lähitoreja. Sekä Ikätori, että Lähitori ovat matalankynnyksen kohtaamispaikkoja alueen ikäihmisille. Toiminnan tavoitteena oli ennaltaehkäisevä vanhustyö. Ennaltaehkäisy sekä varhaisen tuen ja tiedon saanti vähentävät tai siirtävät raskaampiin palveluihin siirtymistä. Kehittämistyö aloitettiin perehtymällä Ikäneuvo-hankkeeseen. Tämän jälkeen kävimme vuoropuhelua Parkanon kaupungin vanhustyön asiantuntijan, Kolmostien terveys Oy:n avopalveluiden palvelupäällikön ja asumispalveluiden palvelupäällikön kanssa. Kolmostien terveys Oy tuottaa pääsääntöisesti kaikki paikkakunnan ikäihmisten palvelut. Palveluntuottajan myöntävän vastauksen jälkeen sopivan tilan etsiminen käynnistettiin. Työntekijäresurssin kartoittaminen käytiin yhteistyössä Kolmostien terveys Oy:n kanssa. Kun sopiva tila löydettiin, aloitettiin kartoittamaan yhteistyökumppaneita ja järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus, jonka tarkoitus oli avata sekä tämän kehittämistyön tarkoitusta, että myös kuulla jo pitkään paikkakunnalla toimineilta ammattilaisilta ja vapaaehtoisilta millaista toimintaa on jo tarjolla, sekä minkälaista toimintaa he ajattelevat paikkakunnalta puuttuvan. Ikätorin avajaiset pidettiin lokakuussa 2019. Kahtena ensimmäisinä kertoina kehittämistyöntekijät olivat läsnä Ikätoritoiminnassa. Tämän jälkeen lähinnä toiminnan suunnittelussa, mutta myös osallistuneet itse toimintaan työtilanteen niin salliessa. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Parkanon alueen ikäihmisille yhteinen matalankynnyksen kohtaamispaikka – olohuone. Tavoitteena oli vähentää yksinäisyyttä ja lisätä osallisuutta, tietoa ikääntymiseen liittyvistä asioista; sekä paikkakunnalla tarjottavista ryhmistä; sekä ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä monipuolisesti. Tavoitteena oli myös tehdä laajaa yhteistyötä kolmannen sektorin, kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan kanssa ikääntyneiden terveyden edistämiseksi. Ikätorin pitkän aikavälin vaikutuksia Parkanossa on vielä vaikea arvioida. Kuitenkin Ikätori on otettu paikkakunnalla hyvin vastaan, mistä kertovat pääsääntöisesti kasvussa olleet kävijämäärät. Ikätorille on ollut myös todella helppo saada eri alan asiantuntijoita kertomaan ikääntymiseen ja toimintakykyyn liittyvistä asioista. Ikätori tulee siis vakiinnuttamaan paikkansa osana alueen ennakoivaa vanhustyötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717745
www.theseus.fi/bitstrea...makiRiku.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tarkastella digitaalisten pelien pelaamista lasten ja nuorten harrastuksena. Tarkoituksena oli tarjota vanhemmille ja järjestöille valmis tietopaketti ja lisätä tietämystä aiheesta. Lisäksi halusin tehdä pelikasvatuksen ja pelinuorisotyön käsitteet tutuksi. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piirin kanssa. Digitaalinen pelaaminen on suosittu harrastus lasten ja nuorten parissa, mutta vanhempien tietämys asiasta on usein suppeaa ja keskustelut aiheesta ennakkoluulojen värittämää. Myös mediassa pelaamista käsitellään monesti haittavaikutusten näkökulmasta antamatta tilaa hyville puolille. Pelaamisen demonisointi johtaa vääristyneeseen kuvaan harrastuksesta ja sen kokonaiskuvasta. Monesti pelaamisella ajatellaan automaattisesti olevan huono vaikutus lapseen, mutta todellisuudessa asia ei ole näin. Digitaalisella pelaamisella on paljon hyviä vaikutuksia, mutta myös huonoja puolia. Näitä vaikutuksia käsitellään opinnäytetyössä tarkastelemalla digitaaliseen pelaamiseen kohdistuneita tutkimuksia ja niiden lopputuloksia. Tarkoituksena on antaa objektiivinen katsaus pelaamisen kokonaisvaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Toimivin tapa ennaltaehkäistä liikapelaamisen haittoja on tutustua ja olla mukana lapsen harrastuksessa. Järjestöille digitaalinen pelaaminen tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan monipuolistamiseen ja ajan tarpeen huomioimiseen. Pelikasvatuksen antaminen vanhemmille ja kasvattajille hyödyttää kaikkia ja on tarpeen, jotta harrastusta voidaan tukea riittävästi. Pelikasvatus on tarpeen myös lapsille ja nuorille, jotta he saavat informaatiota liikapelaamiseen haittavaikutuksista sekä internetin vaaroista. Digitaalista pelaamista voi hyödyntää myös nuorisotyössä. Osallistaminen on tärkeä nuorisotyöllinen työkalu ja pelaamisen hyödyntäminen sen kanssa on todettu toimivaksi. Pelaaminen on suosittu harrastus lasten ja nuorten parissa sosiaalisesta verkostosta riippumatta. Digitaalisen pelaamisen ja osallistamisen hyödyntäminen ja elektronisen urheilun tuominen koulutukseen ovat oivallisia aiheita ja mahdollisuuksia jatkotutkimuksille. Viitteitä näiden toimivuudesta on jo nähtävillä ja digitaalisuus on merkittävä osa tulevaisuutta. Opinnäytetyö sisältää valmiin pelikasvatuksellisen luentomateriaalin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417969
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Sara.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli selvittää yksityisen fysioterapia-alan yrityksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia yrityksen nykyisestä laatutyöstä ja kehittämiskohteista ITE-arviointimenetelmää hyödyntäen. Kehittämistehtävänä oli luoda kohdeorganisaatiossa työn alla olevaan ISO 9001 – standardin mukaiseen laatukäsikirjaan fysioterapian ydinprosessit. Tavoitteena oli osallistaa ja sitouttaa työntekijät mukaan arvioimaan ja kehittämään kohdeorganisaation toiminnan laatua. Kohdeorganisaation henkilöstö (n=12) vastasi ITE-arviointimenetelmän työntekijäarvion 48 väittämään asteikolla 0–4. Näistä vastauksista ITE-menetelmä nosti esille onnistumisissa tietosuoja- ja tietoturvakäytännöt, työilmapiirin sekä henkilökohtaisen toiminnan kehittämisen. Organisaation ulkoiset verkostot, työkuormituksen mittaaminen sekä vaaratapahtumien raportointi nousivat esille kehitettävissä kohteissa. Kehittämistyön keskiössä oli työntekijöiden osallistaminen. ITE-arviointimenetelmä toimii osallistavana menetelmänä, jolla työntekijät arvioivat organisaation nykytilaa ja toiminnan laatua. Organisaation kehittämispäivässä toteutetun keskusteluareenan avulla työntekijät osallistettiin mukaan organisaation laadun kehittämistyöhön. Päivän aikana paneuduttiin toimintaprosessien kehittämiseen ja laatimiseen. Keskusteluareenan avulla syntyneiden tuotosten perusteella laadittiin kohdeorganisaation fysioterapian ydinprosessit. Kehittämistyön tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen hyvin. Kehittämistyö on toiminut oppimisprosessina, joka on edesauttanut opinnäytetyön tekijää sekä muuta henkilöstöä arvioimaan ja kehittämään kohdeorganisaation laatutyötä. Kehittämistyöstä saadun hyödyn valossa ITE-arviointimenetelmä soveltuu hyvin fysioterapia-alan yrityksen laadunhallinnan ja systemaattisen kehittämisen välineeksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735001
www.theseus.fi/bitstrea...ll_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kuvattiin toipumisorientaation jalkauttamista työyhteisöön mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä. Opinnäytetyön aihe nousi yksikön tarpeesta saada menetelmä käytäntöön, ylläpitämään kuntoutujien hyvinvointia ja edistämään kuntoutusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda yhteisöllisen asumisen asukkaiden arkeen toipumisorientaation toimintamalli osaksi jokapäiväistä elämää ja kuvata vaiheittain tämän viitekehyksen käyttöönottoa. Työssä kuvattiin jalkauttamisen etenemistä: ideointivaihetta, suunnittelupalavereja sekä käytännön toimintaa. Tavoitteena oli saada jalkauttaminen alkuun kesän 2023 aikana. Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisena kehittämistyönä, jossa on toiminnallisen opinnäytetyön piirteitä. Sen tavoitteena oli osallistaa yhteisöllisen asumisen asukkaat aktiivisesti päivittäisiin toimintoihin sekä ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja omasta kuntoutumisestaan. Kehittämistyön tuloksena saatiin olemassa olevien toimintatapojen rinnalle uusia, toipumista edistäviä, osallistavia sekä kuntouttavia arjen toimintakäytäntöjä. toimintamalleja. Jalkauttamisen aloitus onnistui kaikkien kuntoutujien keskuudessa erittäin hyvin. Tulokset kuvattiin asiakkaiden merkityksenannoin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113919
www.theseus.fi/bitstrea...la_julia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni “Lapsen osallistaminen eri työmenetelmien kautta” on toiminnallinen projektiluontoinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tukea lasten osallisuutta päiväkodin toiminnassa. Yhteistyökumppanina projektissa toimi Koivulan päiväkoti. Koivulan päiväkotiryhmä hyötyy opinnäytetyöstäni siten, että eri työmenetelmien avulla annan heille työvälineitä lapsilähtöiseen toimintaan ja ajatteluun. Lasta osallistavat toimintakerrat toteutin yhteistyössä esiopetuksesta muodostetun pienryhmän kanssa. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin Suomessa toteutettavaan varhaiskasvatukseen sekä sen sisältämään esiopetukseen. Lisäksi opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee lapsen osallistamista ja osallisuutta, lapsilähtöisyyttä sekä pienryhmätoimintaa. Halusin lähteä tarkastelemaan lasten osallisuutta päiväkodissa toiminnan kautta. Toi-minnalla tässä yhteydessä tarkoitan päiväkodin suunniteltua ohjelmaa. Opinnäytetyön sekä sen sisältämän projektin tavoitteena on kehittää Koivulan päiväkodin lapsilähtöisyyttä, tukea lasten osallisuutta sekä ennen kaikkea kannustaa päiväkodin henkilökuntaa toimimaan entistä lapsilähtöisemmin. Lasten osallistamista ja osallisuutta lähdin tukemaan erilaisten työmenetelmien avulla. Menetelmiksi projektiin päätyi pien-ryhmätoiminta, piirtäminen, sadutus, valokuvaus ja pedagoginen dokumentointi. Projektissa päästiin haluttuihin tavoitteisiin lasta osallistavien menetelmien avulla. Opinnäytetyö innostaa toimimaan lapsilähtöisesti sekä kannustaa ottamaan lapset mukaan päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321128
www.theseus.fi/bitstrea...en_Elina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunnan ammattikorkeakoulu oli mukana TUKEE! -hankkeessa, joka kuului ESR-hankkeisiin, Euroopan unionin, Euroopan sosiaalirahaston, Suomen rakennerahaston ja Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaan. Hankkeen lähtökohtana oli osallistaa erityisesti neuropsykiatrisia pulmia omaavia tai kohdennettua mielenterveydellisestä tukea tarvitsevia nuoria omien palveluidensa kehittämiseen. Kohdeikäryhmänä olivat 16-25 -vuotiaat nuoret. Hankkeeseen nuoria osallistui sekä julkisen että kolmannen sektorin kautta. Nuoret kutsuttiin tulemaan hankkeen työpajoihin omien ammattilaistensa kanssa. Ammattilaisille hanke tarjosi uusia tapoja työskennellä nuorten kanssa, mentorointia ja verkostoitumismahdollisuuksia toisten ammattilaisten kanssa. Tässä opinnäytetyössä haavoittuvilla ryhmillä tarkoitetaan kohdennetun mielenterveystyön piirissä olevia nuoria. TUKEE! -hankkeen kohderyhmässä oli neuropsykologisista oireita omaavia nuoria, joilla on tarkkaavaisuus- sekä keskittymiskyvyn ongelmia ja mielenterveyden häiriöitä omaavia nuoria. Nuorten psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla nuorilla on usein myös fyysistä levottomuutta, aktiivisuuden kohoamista sekä huomiokyvyn heikkenemistä ja psyykkistä jännittyneisyyttä. Arvottomuuden kokemukset ja itsetuntoon liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat tarvitsevat usein erityisiä tukitoimenpiteitä. Osallisuudella tarkoitetaan osallisuutta omassa elämässä. Osallisuus on osa elämänhallintaa. Osallisuus tarkoittaa merkityksellisyyden kokemusta, kuulluksi tulemista ja huomioon ottamista yhteisön jäsenenä. Osallisuus on vaikuttamista ja toimintaa omaa elämää koskevissa kysymyksissä, päätöksissä ja palveluissa. Osallisuudesta on kehitetty toimintamalleja sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. TUKEE! -hankkeen rahoittaja valitsi hankkeen mittariksi Kykyviisarin. Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä. Kykyviisari on kehitetty työikäisille ja työelämän ulkopuolella oleville. Kykyviisarin tulosten avulla voidaan arvioida työ- ja toimintakykyä sekä niihin liittyviä muutostarpeita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318590
www.theseus.fi/bitstrea...erg_Oona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistehtävänä. Toiminnallinen kehittämistehtävä oli osallisuusteemapäivä. Teemapäivä järjestettiin heinäkuussa 2021 kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisenyksikössä. Teemapäivään osallistui asumisyksikön asukkaiden läheisiä sekä asumisyksikön asukkaat. Teemapäivään rakennettiin osallisuuspolku, jonka varrelle laitettiin kuusi pistettä, joissa oli tietoa itsemääräämisoikeudesta sekä osallisuudesta. Pisteillä oli plakaatteja, joissa oli yleistä tietoa osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta sekä käytännön esimerkkejä niiden toteutumisesta sekä asukkaiden ja työntekijöiden ajatuksia. Teemapäivän tavoitteena oli opettaa asukkaiden läheisille jotain uutta itsemääräämisoikeudesta ja osallisuudesta sekä havainnollistaa, kuinka nämä teemat toteutuvat asumisyksikössä. Lisäksi tavoitteena oli osallistaa asukkaita teemapäivän suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin palautekyselyiden avulla. Tavoitteet saavutettiin läheisten kohdalla ja läheiset kokivat teemapäivän sopivaksi tavaksi jakamaan uutta tietoa. Asukkaiden osallisuuden kokemus jäi osalta puutteelliseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202252869
www.theseus.fi/bitstrea...n_Kytola.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden voimavaralähtöisen hoitotyön edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa ikääntyneiden voimavaralähtöisen hoitotyön kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Alkuperäistutkimuksia työhön haettiin kansainvälisistä sekä kotimaisista tietokannoista, jonka lisäksi tutkimuksia etsittiin myös manuaalisesti. Julkaisuvuosi rajattiin vuosiin 2010–2021. Tutkimuksia kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä kymmenen, joista kaksi oli kansainvälistä julkaisua. Ikääntyneiden voimavaralähtöisen hoitotyön edistäviin tekijöihin sisältyi ikääntyneen osallisuutta vahvistavat asiat, resurssit ja ikääntyneen yksilöllisten voimavarojen tukeminen. Estäviin tekijöihin kuului resurssien puute, työntekijän suorituskeskeinen työskentelytapa sekä ikääntyneen osallistamisen haasteet. Edistävät tekijät osoittivat, että riittävillä resursseilla voidaan vaikuttaa ikääntyneen voimavaralähtöisen hoitotyön toteutumiseen. Kun tiedetään ikääntyneen yksilölliset vahvuudet, niin niitä voidaan hyödyntää arjessa ja toimintakyvyn tukemisessa, jolloin myös ikääntyneen arki on mielekkäämpää. Estävät tekijät osoittivat, että riittämättömillä resursseilla, kuten vähäisellä henkilöstömäärällä voimavaralähtöinen työskentelytapa ei toteudu. Voimavaralähtöistä hoitotyötä estävänä tekijänä nousi esiin myös ikääntyneen osallistamisen haasteet. Se näyttäytyy siten, ettei ikääntyneen oma ääni tule aina kuuluviin häntä koskevia päätöksien osalta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, millä tavalla olemassa olevilla resursseilla voidaan hyödyntää yksilön voimavaroja nykyistä paremmin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102820273
www.theseus.fi/bitstrea...ikkaAnni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Valtti-työpajan asiakkaiden Kykyviisari-tuloksia ja heidän mielipiteitään siitä. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa arvioitiin samalla Kykyviisarin hyödyllisyyttä Valtti-työpajan asiakastyössä. Toimintatutkimus tehtiin yhdessä Valtti-työpajan yksilövalmentajan ja toiminnanjohtajan kanssa. Valtti-työpaja sijaitsee Kankaanpäässä ja se on osa Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiötä. Valtti-työpajan tarkoituksena on lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Valtti-työpajan asiakaskuntaan kuuluvat työttömät työnhakijat, omaa alaa etsivät nuoret, ammatillista koulutusta vailla olevat, opintonsa keskeyttäneet tai keskeyttämisuhan alla olevat nuoret, työkokemusta kaipaavat, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet, päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret ja aikuiset maahanmuuttaja, sekä pitkäaikaistyöttömät. Kykyviisari on työ-ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan. Kykyviisari on verkossa tehtävä kyselylomake ja sen pystyy myös täyttämään paperisena. Se on suunnattu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita työ- ja toimintakyvystään Opinnäytetyössäni oli toimintatutkimuksellinen ote, koska tavoitteena oli saada muutos käytännön tekemiseen. Asiakkaat vastasivat kahteen kertaan Kykyviisari-kyselyihin. Kyselyiden välissä oli 1,5 kuukautta ja viimeisen kyselyn jälkeen asiakkaat täyttivät laatimani mielipidekyselyn. Vertasin Valtti-työpajan tuloksia TL5 hankkeiden osallistujien Kykyviisari vastauksiin. Hankkeisiin osallistuivat samanlainen asiakaskunta ja sen tulokset antavat näkymän kansallisella tasolla. Lopuksi esittelin tulokset Valtti-työpajan toiminnanjohtajalle ja yksilövalmentajalle. Kävimme prosessin läpi ja arvioimme sen toimivuutta Valtti-työpajan asiakastyössä. Pohdimme myös toiminnan kehittämistä vastausten pohjalta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322801
www.theseus.fi/bitstrea...nenKatja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
In the city of Pori wasn’t any free places in day activity center for mentally handicapped people. There was acute demand for development work, because there was several new customers moving from primary and vocational schools to day activity centers. Objective of development work was quantitatively to get some new customer seats and in quality clarify everyday so, that activity moments were more uniform and staff would have more time for customers. I implemented this thesis using service desing. I planned and developped service together with hole staff of Day Activity Center Misteli and with housing units. After the desing work, we tested new operating model. After receiving we modified and changed activities to more efficient. As a basis for information I explored essential themes in day activity center of mentally handicapped people like participation, guidance and ethics. Topics I brought up are most important areas in planning as high quality life for our customers as possible. I looked these themes principally from customer perspective, because our basic task is to produce activity for customers, where they enjoy to visit. On the other hand I brouht up challenging perspective of the personnel and service provider, because I wanted to bring up complexity of everyday. I and the instructor of the small group made a feedback form with open questions. The staff of the Misteli and three housing units could write their thoughts and opinions about our new operating model. All feedbacks and thouhts has been highlighted in this thesis.