Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 257
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Theseus tarjoaa käyttöösi Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja verkossa. Voit tarkastella opinnäytetöitä ja julkaisuja kokonaisuudessaan ja hyödyntää niitä vaikkapa omassa tutkimus- tai kehittämistyössäsi - tai tutustua ammattikorkeakouluista valmistuneiden opinnäytetöihin sekä ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan. Theseus Open Repository gives you online access to theses and publications from Finnish universities of applied sciences. You can read entire theses and publications and utilise them in your own research and development work - or just to get acquainted with theses written by graduates of the universities of applied sciences or the universities' publications.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-124-2
www.theseus.fi/bitstrea...aja_2013.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-201-0
www.theseus.fi/bitstrea...aja_2015.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-225-6
www.theseus.fi/bitstrea...aja_2016.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-171-6
www.theseus.fi/bitstrea...aja_2014.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-099-3
www.theseus.fi/bitstrea...aaja2012.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Yhteenveto:
OATD.org aims to be the best possible resource for finding open access graduate theses and dissertations published around the world. Metadata (information about the theses) comes from over 1100 colleges, universities, and research institutions.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229663
www.theseus.fi/bitstrea...le_kuvat.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...jallinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni kirjallisen osuuden alussa kerron hieman taiteellisesta kehittymisestäni opintojeni aikana Kankaanpään taidekoulussa. Taiteilijana koen olevani tietynlaisessa jatkuvassa muutoksen tilassa. Haluan kokeilla taiteessani vähän kaikenlaista ja mahdollisesti oppia näiden kokeilujen kautta uusia asioita itsestäni, maailmasta ja kaikesta. Seuraavassa luvussa kerron opinnäytetyöni idean kehittymisestä pääni sisällä, suhteellisen pitkän ajan kuluessa. Pyrin selvittämään myös hieman teoksen taustoja ja siihen liittyviä aiheita sekä teemoja, joista ehkä tärkeimpinä pidän käsitteitä kuten elämänkiertokulku tai evoluutio. Viimeiseksi läpikäyn teoksen fyysistä valmistusprosessia ja siihen liittyneitä valintojani koskien esimerkiksi teoksen materiaaleja. Teos koostuu useista erilaisista materiaaleista, joista tärkeimpinä on mainittava kipsi sekä erilainen teknologiaan ja elektroniikkaan liittyvä valmismateriaali.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517703
www.theseus.fi/bitstrea...olaLeena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Osana opinnäytetyötäni valmistelin ja toteutin koulutusillan päiväkoti Metsätähden henkilökunnalle. Tarkoituksena oli tuoda esille yhteisökasvatuksen käsitettä, sekä sitä, kuinka yhteisökasvatusta voisi arjessa toteuttaa. Koulutusilta alkoi PowerPoint-esityksellä, jonka jälkeen jaoin henkilökunnan pieniin ryhmiin, jotka kiersivät tehtäväpisteestä toiseen. Jokaisella pisteellä oli jokin pohdintatehtävä liittyen yhteisökasvatukseen. Muutaman kuukauden jälkeen keräsin haastattelujen kautta kokemuksia miten yhteisökasvatus on otettu osaksi päiväkodin toimintatapaa. Haastattelun kysymykset pohjautuivat heidän omiin vastauksiinsa koulutusillassa. Haastattelujen perusteella henkilökunta oli toteuttanut ideoita, joita he itse kehittelivät koulutusillassa. Ajatuksen tasolle oli toistaiseksi jäänyt sellainen idea, että jokaisesta ryhmästä otettaisiin yksi aikuinen ja lapsia, jotka sitten edustaisivat ryhmää koko talon yhteisissä kokouksissa. Haastatteluiden yhteydessä pyysin työntekijöitä täyttämään laatimani taulukon, jossa oli heidän esille tuomat mahdolliset päiväkodin arvot lueteltuina. Työntekijöiden tuli arvioida arvo kerrallaan, oliko arvo toteutunut ja kuinka hyvin. Arvoista vahvimmin positiivisessa mielessä nostettiin esille muun muassa aikuisten lapsista välittäminen, erilaisuuden hyväksyminen, leikkiminen ja huolenpito työkavereista. Parannettavaa puolestaan olisi eniten aikuisten kiireettömyydessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604074008
www.theseus.fi/bitstrea...aki_Sini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tehtävänä oli testata uuden työmenetelmän satuhieronnan käyttöönottoa päiväkodissa. Tarkoituksena oli järjestää satuhierontatuokioita Isosannan erityispäiväkodin lapsille. Opinnäytetyön tuokioiden havainnointiosuudessa suunnitelmana oli pohtia satuhieronnan vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Havainnointi koostui lisäksi omista kokemuksistani tuokioiden pitämisestä sekä oman toimintani arvioimisesta. Myös lasten mielipiteet sadun ja hieronnan yhdistämisestä otettiin raportoinnissa huomioon. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus eli tuokiot toteutettiin Isosannan erityispäiväkodissa keväällä 2016. Tuokioiden kohderyhmä koostui neljästä 4-6-vuotiaasta lapsesta. Kaksi heistä oli ns. tavallisia lapsia ja kahdella oli erityispiirteitä. Toiminnalliseen osuuteen kuului yhteensä neljä satuhierontahetkeä sekä tuokioiden valmistelu. Tuokioiden runkona käytettiin Sanna Tuovisen (2014) julkaisemaa Satuhieronta: Läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa kirjaa ja sieltä löytyviä valmiita satuhierontoja. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä esitellään varhaiskasvatus käsitteenä, sen mitä satuhieronta on ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös satuhierontaa yhtenä työmenetelmänä päiväkodissa. Satuhierontatuokioiden pitäminen osoitti menetelmän olevan toimiva ja helppo toteuttaa päiväkodin arjessa. Tuokioiden aikana pystyi huomaamaan erinäisiä havaintoja työmenetelmän vaikutuksista lapsiin, ja ne tukivat aiemmin kirjoitettua teoriaa. Erityisesti minun ja lasten välinen vuorovaikutus parani ja lapset pystyivät rentoutumaan kiireettömässä ilmapiirissä. Lapset myös nauttivat saamastaan huomiosta ja rohkaistuivat tuokioiden myötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601161374
www.theseus.fi/bitstrea...rvaVirpi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäyte työ oli laadultaan toiminnallinen ja työelämälähtöinen. Opinäytetyön aiheena oli Vipinää vapaaehtoisuuteen -projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Kangasalan kunnan ja Kangasalan evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. Projekti sijoittui marraskuu 2014 – lokakuu 2015 välille. Projektin tavoitteena oli järjestää tapahtumapäivä, jossa iäkkäiden parissa vapaaehtoistyötä Kangasalla ja sen lähialueilla tekevät yhdistykset esittelevät toimintaansa. Tapahtumapäivällä haettiin iäkkäiden parissa tehtävälle vapaaehtoistyölle näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Tapahtumapäivän tarkoituksena oli palvella yhdistyksiä myös uusien vapaaehtoisten rekrytointipaikkana. Projektista informoitiin henkilökohtaisissa keskusteluissa, sanomalehdissä, sosiaalisessa mediassa, ilmoituksin ilmoitustauluilla ja kutsuin kirjeitse, puhelimella ja sähköpostin välityksellä. Projektin tuotoksena syntyi Vipinää vapaaehtoisuuteen -tapahtumapäivä, joka järjestettiin 10. syyskuuta 2015 Kangasalan pääkirjaston tiloissa. Projektille asetettu tavoite toteutui osittain. Projekti saavutti useamman yhdistyksen mukaan osallistumaan Vipinää vapaaehtoisuuteen -teemapäivään. Uusia vapaaehtoisia tapahtumapäivä ei saavuttanut teemapäivän aikana. Tapahtumaan osallistui ulkopuolisia kävijöitä 60–70 henkilöä. Projektissa kartoitettiin paikallista ikääntyneiden parissa tehtävää vapaaehtoistyötä; sen määrää, toimintamuotoja ja lähitulevaisuuden suunnitelmia ja tarpeita. Kartoitusta tehtiin keskustelemalla, lomakekyselyllä paperiversiona ja sähköisessä muodossa sähköpostitse sekä havainnoimalla. Kartoituksen tuloksena saatuja tuloksia käytetään kunnassa apuna määriteltäessä, mihin suuntaan vapaaehtoistyöllä on tarve kehittyä. Lisäksi millä tavoilla kunta voi kehittää jatkossa kumppanuutta vapaaehtoistyötä tekevien tahojen kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610062
www.theseus.fi/bitstrea...njohanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista terveystiedon opetusta lukiolaiset haluaisivat. Työn tarkoituksena oli selvittää myös, millaisista aiheista ja mitä opetusmenetelmiä käyttäen terveystietoa tulisi opettaa lukiolaisten mielestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että terveystietoa opettavat opettajat ja opiskelijaterveydenhuollossa työskentelevät terveydenhoitajat saavat enemmän työkaluja terveystiedon opetukseen ja terveydenedistämistyöhön. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Kysely suunnattiin Porin suomalaisen yhteislyseon lukion sekä Porin lyseon lukion opiskelijoille. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 103 kappaletta ja vastauksia saatiin 99 kappaletta. Vastausprosentti oli 96 %. Aihe-alueet, joita lukiolaiset haluaisivat opiskella terveystiedon tunneilla enemmän, olivat liikunta ja terveys, ravitsemus ja terveys, tapaturmat ja ensiapu, omasta terveydestä huolehtiminen sekä mielenterveys. Suosituimpia opetusmenetelmiä, joilla opiskelijat haluaisivat terveystietoa opetettavan, olivat ryhmätyöskentely, opetusvideoiden katselu tunnilla, asiantuntijan vierailu, opiskelijoiden ja opettajan välinen keskustelu aiheista tunneilla, sekä toiminnalliset harjoitukset. Vastaajien mielestä terveystiedosta oli eniten hyötyä arkipäivän elämässä oman terveyden hoitamisessa, sairauksien ehkäisemisessä ja ensiaputilanteissa toimimisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä Nuorisopuntari -hankkeeseen kuuluvaa nuorisolähtöistä toimintamallia nuorten terveellisten elämäntapojen ohjaukseen verkossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721986
www.theseus.fi/bitstrea...Nieminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä laadin pääpiirrustukset Noormarkun Erämiehet Ry:lle kolmelle eri rakennukselle. Näille rakennuksille laadittiin hankesuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma, lupakuvat sekä kustannuslaskelma. Aihe saatiin, kun Noormarkun Erämiesten edustaja Hannu Nieminen pyysi lupakuvien piirtoa. Hankesuunnitelma työstettiin yhdessä käyttäjän avustuksella, jotta saatiin rakennuksen tarpeet selville. Selvät vaatimukset auttoivat hankesuunnitelman tekemisessä. Rakennuslupakuvat piirrettiin Revit-mallintamisohjemallla. Rakennuslupakuvia piirrettiin kolme eri versiota, joista viimeisin hyväksyttiin. Kustannuslaskelman tarkoituksena oli saada käyttäjä ymmärtämään rakennushankkeen kustannukset. Kustannuslaskelman pohjalta kyettiin tekemään tarpeelliset valtiollisten tukien hakemiset ym. Kosteudenhallintasuunnitelma on nykyään pakollinen kaikissa uudiskohteissa. Kosteudenhallintasuunnitelmalla pyritään estämään kosteusriskit rakennuskohteessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055890
www.theseus.fi/bitstrea...ergSaija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni aiheena oli räätälöidä, suunnitella ja toteuttaa onnistunut tapahtuma Funk Productionin yritysasiakkaalle Cisco Systems Finlandille. Lisäksi aiheena oli myydä Cisco Systems Finlandin tapahtuman elementit uudelleen Funk Productionin toiselle yritysasiakkaalle yritys X:lle. Molemmat tapahtumat järjestettiin yrityksien henkilöstölle viihdetapahtumiksi. Tapahtumien teemana oli Las Vegas. Työn toimeksiantaja oli tapahtumamarkkinointialan yritys Funk Production Oy. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka piti sisällään teorian ja käytännön toteutuksen. Opinnäytetyön alussa esiteltiin Funk Production Oy ja sen asiakkaat. Teoriaosuudessa työn alussa kerron työn tavoitteet, tarkoituksen ja tutkimustehtävät. Tämän jälkeen kerron teoriaa siitä, mitä tapahtumamarkkinointi on, mitkä sen alakategoriat ovat tämän opinnäytetyön kannalta ja miten saavuttaa onnistunut tapahtuma. Teorian- ja käytännön toteutus kulkevat rinnakkain työni alusta loppuun. Cisco Systems Finlandin tapahtuma järjestettiin Espoossa 27.8.2013, johon osallistui 68 henkeä. Yritys X:n tapahtuma järjestettiin Helsingissä 15.11.2013, johon osallistui 29 henkeä. Tapahtuman tilanneiden asiakkaiden yhteyshenkilöille lähetettiin kyselylomakkeet, joiden avulla selvitettiin olivatko tapahtumat asiakkaiden mielestä onnistuneet, räätälöidyt ja mitä mieltä he olivat Funk Productionin toiminnasta koko tapahtumaprosessin ajan. Tutkimustehtävää tutkittiin myös havainnointi menetelmällä. Tapahtumissa tehdyt havainnoinnit tukivat kyselylomakkeiden vastauksia. Havainnoinneista ja lomakkeissa esiin nousseiden reagointien ja kommenttien perusteella katsottiin työntilaajan ja työntekijän asettamien tavoitteiden toteutuneen. Opinnäytetyön kokonaisluotettavuuden takaamiseksi pidin tarkkaa kirjaa kaikesta tapahtumaprosessien aikana tapahtuneesta. Työn loppuun on lisätty pohdintaosio, jossa pohditaan tapahtumien onnistumista, niistä saatuja palautteita, tapahtumaprosessien sujuvuutta ja koko opinnäytetyöprosessia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901231536
www.theseus.fi/bitstrea...nna-Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin Etevan kuntayhtymän toimeksiantajana. Opinnäytetyön aiheena oli asiakkaan osallisuuden kokemuksen selvittäminen. Tavoitteena on tehdä kehittämisprojektina sovellusmalli osallisuuden portaista sekä palautelomakkeet asiakkaan osallisuuden kokemuksen selvittämiseksi. Palautelomakkeet kehitin sekä asiakkaalle, että asiakkaan ympärillä toimiville lähityöntekijöille. Palaute lomak-keiden avulla kuntoutusasiantuntijat saavat selville kehitysvammaisen asiakkaan oman osallisuuden kokemuksen päätöksenteosta. Nämä työkalut ovat tarkoitettu käytettäväksi arjen kuntoutusuunnitelma prosessin tueksi. Palautelomakkeiden vastauksista kuntoutusasiantuntijat pystyvät katsomaan, mille tasolle sovellusmallin osallisuuden portaissa asiakas on päässyt. Sovellusmalli on nouseva porrasmalli, jonka portaisiin on avattu erilaisia osallisuuden tasoja ja osalli-suus nousee portaiden noustessa ylöspäin. Tämän tiedon avulla, on mahdollista ke-hittää kuntoutusasiantuntijan sekä lähityöntekijöiden työtä tukemaan asiakkaan osallisuuden kokemuksen kasvua. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu sekä teoreettisestä viitekehyksestä, että kehittämisprojektista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin työelämän yhteistyökumppania Etevaa ja sen asiakkaita, kehitysvammaisuutta, osal-lisuutta, tuettua päätöksentekoa ja itsemääräämisoikeutta. Kehittämisprojektin osuudessa kerron projektin tarkoituksesta ja tavoitteista sekä sen eri vaiheista ja lopputuloksesta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen projekti, jonka ideaa aloin kehittelemään jo ol-lessani Etevan kuntoutusasiantuntijalla työharjoittelussa ja jatkoin aiheen kehittelyä opinnäytetyönä. Tämän kehittämisprojektin tuotos, on valmiit palautelomakkeet sekä sovellusmalli, johon palaute lomakkeiden vastauksia peilataan ja jonka kautta saadaan selville asiakkaan osallisuuden kokemuksen taso.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121830
www.theseus.fi/bitstrea...aKoskela.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to create slideshows to Satakunta University of Applied Sciences nursing students for teaching materials about hand washing, hand disinfectant and putting on and removal of sterile and non-sterile gloves. Target was to increase the knowledge of Satakunta University of Applied Sciences nursing students about hand washing, hand disinfectant, non-sterile and sterile gloves putting on and removal. Satakunta University of Applied Sciences needed these slideshows for teaching materials to students, because school didn’t have all these slideshows. Our personal goals were to deeper our own professional skills of these important subjects and learn how to do functional thesis. Method used in this thesis is functional thesis. With these slideshows the Satakunta University of Applied Sciences nursing students were able to increase their knowledge about hand washing, hand disinfectant and putting on and removal of sterile and non-sterile gloves. Theoretical part included hand hygiene theory, importance of it and the risks that it contains. In addition, we talked about hand washing and hand disinfectant. There was also information of protection gloves, materials that’s used on them and how to put them on and remove them safely. Slideshows contained three and six-point hand dis-infectant, hand washing, non-sterile gloves putting on, sterile gloves putting on, and removal on protective gloves. Some corrections were made to slideshows based on the feedback we got from thesis subscriber. Complete slideshows came into use as educational resources to Satakunta University of Applied Sciences nursing students.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612917
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Outi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Hyvinvointiteknologian master koulutusohjelma on yksi uusimmista ylemmän korkeakoulun suuntautumisvaihtoehdoista. Monipuolinen koulutus yhdistää insinöörit, sosionomit, sairaanhoitajat kuin myös viime vuosina tradenomit. Yhteinen koulutusohjelma takaa monia hyviä ideoita opinnäytetöihin. Viimeisten viiden vuoden aikana on valmistunut monia hyviä opinnäytetöitä, joissa on ollut teknologia ja sen antamat mahdollisuudet hyödykkeen luomiseen. Aiheina ovat olleet erilaiset sovellukset ja apuvälineet, joiden innovointi on lähtenyt käytännön tarpeesta. Yhteisenä tekijänä on uudet ja erilaiset teknologiat, jotka toimivat uusien innovatiivisten ratkaisujen mahdollistajana. Tuotteistamista käsitteenä voidaan määritellä monella eri tapaa, mutta yksinkertaisimmillaan se on tuotteen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen määrittämistä. Tuotteistamisprosessi kuvaa eri vaiheet tuotteen ideoinnista markkinoille. Tuotteistamisen rinnalle voidaan nostaa palvelukehittämismallit, kuten palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa yhtenä menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksessa analysoitiin opinnäytetöitä tuotteistamisen ja design thinking näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksen oli löytää vastauksia, miten töiden ideointi on toteutunut, mitä piirteitä tuotteistamisesta ja design thinking -mallista on löydettävissä tutkituista töistä. Lisäksi yhtenä mielenkiintoisimpana kysymyksenä on, että mitkä vaiheet tuotteistamisprosessin näkökulmasta puuttuvat? Ja onko niiden toteuttaminen mahdollista opinnäytetyöprojektin aikana. Tutkimus osoitti, että osa tuotteistamisprosessin vaiheista toteutuu vaihtelevasti ja tietyt vaiheet on vaikea toteuttaa opinnäytetyöprojektin aikana. Näkyviksi ja merkittäviksi teemoiksi nousivat opinnäytetöissä muun muassa monialainen asiantuntijuus ja käyttäjälähtöisyyden huomioiminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101716181
www.theseus.fi/bitstrea...suominen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja toteuttaa perhepäivähoidon yhteinen vanhempainilta. Vanhempainilta järjestettiin Eurajoella yhteistyössä Eurajoen kunnan perhepäivähoitajien sekä perhepäivähoidon ohjaajan kanssa. Vanhempainillan järjestämiselle nähtiin kunnassa tarve, ja idea opinnäytetyölle kehitettiin yhdessä perhepäivähoidon ohjaajan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli perhepäivähoitajien ja vanhempien välisen yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteena oli, että vanhemmat saavat vanhempainillasta ideoita ja neuvoja siihen, miten he omalta osaltaan voivat osallistua lapsensa päivähoitoon yhdessä perhepäivähoitajan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vanhempien mielipiteitä Eurajoen kunnan perhepäivähoidosta ja kasvatuskumppanuudesta sekä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan perhepäivähoidossa. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu teoreettisesta osuudesta sekä vanhempainillan vaiheiden kuvaamisesta ja arvioinnista. Työssä käsitellään varhaiskasvatuksen ja kasvatuskumppanuuden teoriaa, jotka olivat vanhempainillan teemoja. Opinnäytetyöni aineisto kerättiin käyttämällä Learning Café-menetelmää vanhempainillassa. Vanhempainilta koettiin vanhempien ja perhepäivähoitajien yhteistyötä vahvistavaksi. Yhteistä keskustelumahdollisuutta erilaisessa ympäristössä pidettiin tärkeänä ja vanhempainilta koettiin hyödylliseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710709
www.theseus.fi/bitstrea..._Mattila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida hyvinvointia edistävä teemaviikko Kaarisillan yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Tarkoituksena oli tukea nuorten hyvinvointia ja antaa nuorille tietoa mm. mielenterveyttä suojaavista tekijöistä sekä huomioida nuoruusiän kehityshaasteet. Teemaviikon aiheet muodostuivat THL:n kouluterveyskyselyn 2013 vastauksien perusteella. Kouluterveyskyselyn vastauksista pinnalle nousivat heikot tiedot seksuaaliterveydestä, terveyden ja liikunnan puutteellisuus sekä päihteidenkäyttö. Teemaviikon aihe- ja teoriaosuuksiksi valittiin liikunta, ravitsemus, seksuaalisuus ja päihteet. Teemaviikko piti sisällään luentoja, toiminnallisia opetustehtäviä, ehkäisy-neuvolaan tutustumisen ja ammattiurheilijan haastattelun. Sosiaalista mediaa käytettiin motivoimaan nuoria teemaviikkoon. Jokaisella teemapäivällä oli oma tavoitteensa, joihin kuului ongelmaratkaisutaitojen vahvistaminen, tiedon sekä taidon lisääminen, muutoksien vastaanottaminen ja aikuisuuteen kehittyminen. Tavoitteena oli saada nuoret edistämään omaa hyvinvointiaan huomioimalla elämäntapojen vaikutus omaan terveyteen. Teemaviikon palautelomakkeiden perusteella erityisesti seksuaalisuuden teemapäivää pidettiin hyödyllisenä ja aiheesta olisi haluttu lisää tietoa. Jatkotutkimuksena voisi tehdä kyselyn, jossa kartoitettaisiin nuorten seksuaalisuutta, seurustelua ja ihmissuhteita. Kyselyiden perusteella voisi järjestää teemapäiviä. Nuorten vanhemmille voisi järjestää vanhempainiltoja nuorten seksuaalisesta kehityksestä vanhempien silmin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817966
www.theseus.fi/bitstrea...Katriina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena on Auroran asiakkaiden, eli Aurorassa asuvien asukkaiden ja Auroran ulkopuolella asuvien tukiasukkaiden ryhmähengen vahvistaminen. Opinnäytetyöni on toiminnallinen ja sen tuotoksena syntyi tapahtuma, jonka nimesin ryhmäytymispäiväksi. Työn toiminnallinen osuus järjestettiin Porin perusturvan vammaispalvelujen tuetussa asumisyksikössä Aurorassa, jonka asukkaista ja tukiasukkaista yhteensä yhdeksän osallistui ryhmäytymispäivään. Ryhmäytymispäivän tarkoituksena oli vahvistaa asukkaiden sosiaalista itsetuntoa, kuten monipuolistaa heidän vuorovaikutustaitojaan sekä antaa heille valmiuksia tutustua uusiin ihmisiin. Työn tavoitteena oli luoda ryhmähenkeä lisäävä toimintamalli organisaation käyttöön. Toimintamallin avulla, yksikön työntekijät voivat yhdessä asukkaiden kanssa toteuttaa ryhmäytymispäivän toistuvana käytäntönä ryhmähengen säilymiseksi. Myös vastaavat yksiköt voivat hyödyntää toimintamallia. Opinnäytetyön kehittämismenetelminä käytettiin ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Tiedon sekä aineiston hankinnassa menetelminä käytettiin osallistuvaa ja ulkopuolista havainnointia, omia muistiinpanojani, tekemiäni palaute- ja havainnointilomakkeita sekä valmiita materiaaleja ja kirjallista aineistoa. Osallistujien antama palaute kerättiin palautelomakkeen avulla ja havainnoijien tekemät havainnot kirjattiin havainnointilomakkeeseen. Ryhmäytymispäivästä raportoidessa, aineistoa rinnastettiin aiheeseen liittyvään teoriaan. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Auroraan luomani toimintamalli oli hyvin toimiva kokonaisuus. Toimintamalli suunniteltiin tarkasti, asiakkaiden tarpeet ja mieltymyksen huomioiden. Opinnäytetyön avulla vahvistettiin Auroran asiakkaiden sosiaalista itsetuntemusta, nostamalla monipuolisesti heidän vuorovaikutustaitonsa esiin. Opinnäytetyön tulokset osoittivat myös, että Aurorassa on jo aiemmin tapahtunut ryhmäytymistä, mutta sen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi on järjestettävä toistuvaa yhteistoimintaa. Osallistujien ryhmähenkeä lisättiin erilaisten leikkien ja yhteisen tekemisen kautta. Osallistujat pitivät päivästä, erityisesti leipomisesta ja yhdessä olosta. Yhdessä tekeminen ja sen tuoma hyvä mieli motivoivat asukkaita jatkossakin toimimaan ryhmänä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903213565
www.theseus.fi/bitstrea...Nurminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvallinen ohjeistus intramuskulaarisesta injektion antamisesta hartialihakseen Attendo Oy Honkalinnan henkilökunnalle. Kuvallisen ohjeistuksen tarkoituksena oli edistää potilas- ja lääkitysturvallisuutta Attendo Oy Honkalinnassa. Tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoa ja taitoa turvallisesta ja oikeaoppisesta intramuskulaarisesta injektion antamisesta hartialihakseen. Oman ammatillisen kasvumme tavoitteina oli kehittää projektinomaisentyön taitoja ja tiedonhankintataitoja sekä lisätä tietoa intramuskulaarisesta injektionannosta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tuotos on kuvallinen ohjeistus intramuskulaarisesta injektion antamisesta hartialihakseen. Se on tehty Attendo Oy Honkalinnan henkilökunnan käyttöön koulutuksen ja muistin tueksi. Kuvallista ohjeistusta varten laadittiin käsikirjoitus opinnäytetyön teoriaosan pohjalta. Kuvallinen ohjeistus sisältää kuvan injektionantovälineistä, kuvat injektion antamisen erivaiheista sekä 7 O:n sääntö turvallisen lääkehoidon edistämiseksi. Kuvallisen ohjeistuksen tukena ohjeistus myös kirjallisena. Valmis kuvallinen ohjeistus lähetettiin tilaajalle, joka antoi sen henkilökunnalleen. Henkilökunnalle lähetettiin palautekysely kuvallisen ohjeistuksen arvioimiseksi. Palautteiden perusteella kuvallinen ohjeistus koettiin hyödylliseksi sekä käyttökelpoiseksi. Kehitettävinä kohteina kuvallisessa ohjeistuksessa oli ohjeistuksen rakenteen muokkaaminen helppolukuisemmaksi ja selkeämmäksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016172
www.theseus.fi/bitstrea...aa_Vilma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli järjestää ryhmätoimintaa Esikon Valma-perheille. Päätavoitteena työssä oli tukea vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja vanhempien jaksamista ryhmän avulla. Tarkoituksena oli antaa vanhemmille vinkkejä arkeen ja harjoitella ryhmässä toimimista. Yhtenä työn tarkoituksena oli myös antaa lapsille kokemus ryhmässä toimimisesta, jossa on myös muita lapsia ja aikuisia. Työn aikana kehittyi myös meidän oma osaamisemme ryhmän ohjauksessa. Opinnäytetyömme oli toiminnallinen. Kesällä 2013 aloitimme suunnittelun. Viisi ryhmä kertaa toteutettiin keväällä 2014. Ryhmiin suunniteltiin mahtuvan neljästä viiteen vanhempaa lapsineen. Ryhmien ajateltiin pysyvän samana alusta loppuun asti. Tapaamiskertojen avulla pohdittiin, antaako tällaiset ryhmät tukea vanhempi-lapsi suhteisiin. Varsinaista tutkimusta ei prosessissa ollut vaan toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena toimi pidetyt ryhmätapaamiset. Opinnäytetyöraporttiin saatiin aineistoa osallistuvan havainnoinnin sekä vanhemmilta saadun palautteen avulla. Opinnäytetyöraportissa selitetään työhön liittyviä oleellisia käsitteitä. Tällä tavalla työtä saadaan paremmin ymmärrettäväksi. Raporttiin on kirjoitettu myös työtä tukevaa teoriapohjaa. Opinnäytetyötä varten järjestettiin viisi eri ryhmätapaamista, joihin osallistui vanhempia lapsineen. Havaintojen ja palautteen pohjalta voimme todeta, että emme päässeet kaikkiin niihin tavoitteisiin, joihin pyrimme. Ryhmäkerrat eivät toteutuneet niin kuin oletimme, sillä ryhmäläiset vaihtuivat joka kerran jälkeen, vaikka suunnitelmissa oli pitää ryhmä samana koko ajan. Työ antoi kuitenkin varmuutta meille ryhmän ohjaukseen sekä antoi ideoita tulevaa työuraa varten kuin omaan elämäänkin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158161
www.theseus.fi/bitstrea...ristiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimiva ja käytännönläheinen tulohaastattelulomake ja muuttovaiheen prosessikuvaus Taiteilijakodin työntekijöiden avuksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää uusien asukkaiden hoitopolkua ja työntekijöiden työntekoa muuttoon liittyvissä asioissa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Taiteilijankodin työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena oleva tulohaastattelulomake sisältää 29 kysymystä ja muistiinpanotilaa haastattelijaa varten. Tulohaastattelulomakkeen tarkoituksena on kartoittaa uuden asukkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen elämäntilanne. Tulohaastattelulomakkeen perusteella arvioidaan myös asukkaan ohjauksen tarve, motivoituminen omaan hoitoonsa ja vahvuudet. Tulohaastattelulomaketta käytetään uusien asukkaiden haastattelussa, jotta työntekijät voivat kartoittaa hakijoista ne, jotka hyötyisivät eniten Taiteilijankodin tuetusta asumispalvelusta. Opinnäytetyön toisena tuotoksena oleva muuttovaiheen prosessikuvaus on graafinen, tiivistetty kuvaelma uuden asukkaan muuttovaiheesta. Se sisältää muuton vaiheet alkaen yhteydenotosta ja tulohaastattelusta päättyen asumiseen Taiteilijankodissa. Tulohaastattelulomake ja muuttovaiheen prosessikuvaus on luovutettu Taiteilijankodin käyttöön. Jatkossa olisi hyvä selvittää, miten lomakkeet ovat tukeneet henkilökuntaa uusien asukkaiden haastattelussa ja muuttovaiheessa, sekä onko uusien työntekijöiden ollut helpompi sisäistää asukkaan muuttovaiheen prosessia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111517121
www.theseus.fi/bitstrea...ineJetta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lasten näkemyksiä hyvästä elämästä. Hyvästä elämästä löytyy paljon teoriatietoa, mutta lasten näkökulmasta asiaa on tutkittu melko vähän. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2013 eräässä Porin kaupungin päiväkodissa yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Tutkimusjoukko koostui kuudesta esikouluikäisestä lapsesta. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sadutusta. Lapsia pyydettiin kertomaan satu aiheesta hyvä elämä. Lapsia sadutettiin yksitellen, ja lasten sadut äänitettiin ja kirjoitettiin muistiin. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Lapset nostivat saduissaan esille samoja asioita, jotka teoriatiedossakin kuuluvat hyvään elämään. Lasten mukaan hyvään elämään kuului äiti, isä, koti, turva, ruoka, ystävät, eläimet ja se, että saa tehdä asioita joista pitää. Uutena asiana lasten saduissa nousi esille eläimet, ja niiden merkitys lasten hyvinvoinnille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092913297
www.theseus.fi/bitstrea...ki_kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli järjestää vertaistukitoimintaa kotona kotityötä tekeville äideille. Päätavoite opinnäytetyössä oli antaa kotiäideille tukea vertaisryhmän avulla. Tarkoituksena oli tutustuttaa ryhmän äidit paremmin toisiinsa ja saada heidät muodostamaan sosiaalinen verkosto, johon voi tukeutua. Toiminnan myötä toiveena oli saada äidit jatkamaan tapaamisia omaehtoisesti. Yhtenä työn tarkoituksena oli muodostaa kotihoidossa oleville lapsille vertaisiaan sosiaalisia suhteita ja samalla opettaa lapsia toimimaan muiden lasten kanssa. Työssä myös kehitettiin omaa ammatillisuutta ryhmätoiminnan ohjaajana. Opinnäytetyö oli toiminnallinen. Keväällä 2010 suunniteltiin ja toteutettiin kolme tapaamiskertaa. Kohderyhmänä oli 12 äitiä lapsineen. Tapaamiskertojen kautta tutkittiin, saavatko äidit jaksamiseensa tukea tämän tyyppisestä vertaisryhmästä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Aineistoa saatiin osallistuvan havainnoinnin sekä äideiltä saadun palautteen avulla. Aiheen ajankohtaisuus ja omakohtaisuus sekä mielenkiinto toiminnalliseen opinnäytetyöhön olivat syy tällaisen työn tekemiseen. Tutkimuksen tekoon vaikutti kiinnostus siihen, voiko järjestetyllä toiminnalla auttaa kotiäitejä ja sitä kautta perheitä jaksamaan paremmin. Opinnäytetyöraportissa selitetään keskeisiä työhön liittyviä käsitteitä kuten vertaistukea ja äitiyttä. Näin pyrittiin saamaan työ paremmin ymmärrettäväksi. Raporttiin on kirjoitettu myös työtä tukeva teoriapohja. Opinnäytetyötä varten järjestettiin kolme tapaamiskertaa, joihin osallistui ryhmä äitejä ja lapsia. Havaintojen ja palautteen pohjalta voidaan todeta, että työssä tapahtunut toiminta tukee äitejä jaksamaan paremmin. Tällainen ryhmätoiminta myös mahdollistaa sosiaalisen verkoston syntymisen niin äideille kuin lapsillekin. Äidit aikoivat jatkaa tapaamisia. Lisäksi työn tekeminen antoi varmuutta ryhmän ohjaukseen sekä antoi lisäideoita niin omaan elämään kuin tulevaa työuraa varten. Opinnäytetyö tuki aiempia tutkimustuloksia vertaistuen hyödyllisyydestä sekä antoi työvälineitä äitien ja sitä kautta perheiden auttamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179199
www.theseus.fi/bitstrea...na_kuvat.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...la_Henna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä ”Minä Odotan” käsitellään päiväkirjamerkinnöin kirjoittajan lopputyöprosessia marraskuusta 2012 toukokuuhun 2013 ja viimeistä opiskeluvuotta Kankaanpään taidekoulussa. Teksti sisältää myös ajatuksia ja muistoja kirjoittajan omasta elämästä ja siitä mitä tulevaisuudessa, taidekoulun jälkeen, voisi tapahtua.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817121
www.theseus.fi/bitstrea...us_Henri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toteutettiin Tehdään biisi! – niminen projekti Kuusikon perhetukikeskuksen avo-huollon palveluiden piirissä olevien nuorten parissa. Projektiin osallistuivat 16-vuotias tyttö sekä 13-vuotias poika. Molemmat nuoret olivat Kuusikon perhetukikes-kuksen intensiiviseltä osastolta, jossa myös itse työskentelin. Projektin tavoitteena oli tutkia, osoittautuuko yhteistyössä nuorten kanssa kirjoitetta-va kappale hyväksi kanavaksi nuorille purkaa tuntojaan ja saada ääntään kuuluville? Mielenkiinnon kohteenani oli myös se, minkälaisia tuntemuksia sanoitusten kirjoit-taminen ja niiden pohtiminen nuorissa herättää? Itselleni oli myös tärkeää kerätä ko-kemusta, joka auttaa tulevaisuudessa kehittämään työmuotoa, joka voisi jatkossa muodostua merkittäväksi työvälineeksi nuorten parissa. Projektin taustana olivat oma musiikki- ja kirjoitusharrastukseni sekä kokemukseni nuorten parissa työskentelystä. Projektin teoreettisia lähtökohtia olivat sosiokulttuu-rinen innostaminen, voimaannuttaminen sekä osallistaminen, joiden pohjalta projekti suunniteltiin ja toteutettiin. Projektin toiminnallinen osuus toteutettiin kesällä 2012. Projekti eteni suunnitelmien mukaisesti, lukuun ottamatta pieniä muutoksia aikataulujen suhteen. Kappaleen kir-joittaminen osoittautui hyväksi työtavaksi nuorten parissa. Nuoret innostuivat tuo-maan ajatuksiaan kappaleen sanoituksiin ja saivat aikaiseksi tavoitellun lopputulok-sen, eli valmiit kappaleen sanoitukset. Sain hyvää kokemusta onnistuneesta projektis-ta sekä keskeisiä uusia ideoita.