Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 101
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399202
www.theseus.fi/bitstrea...ivakirja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Aktiivinen ohjaus : opas uraohjauksen ammattilaisille Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157909
www.theseus.fi/bitstrea...a_Riikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää kehitysvammaisten aikuisten asuntoloiden työntekijöille Säpinää sisällä -pelilaukkukoulutus viidessä Satakunnan sairaanhoitopiirin asuntolassa ja tutkia, miten pelilaukkukoulutus lisää työntekijöiden valmiuksia tukea ja edistää asukkaiden fyysistä toimintakykyä ja liikunta-aktiivisuutta. Säpinää sisällä -pelilaukun pelien vaikutusta kehitysvammaisten aikuisten toimintakykyyn pohdittiin soveltaen Toimintakyvyn, toiminta-rajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF). Säpinää sisällä -pelilaukun sekä koulutuksen rungon on suunnitellut Suomen Invalidien Urheilu-liitto (SIU), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu (SKLU), Näkövammaisten keskusliitto (NKL), Matkalle, liikkeelle, keskelle elämää (Malike, Aikuis-Malike), Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta (SOLIA) ja välinetoimittaja Tevella Oy. Kolmetuntisessa koulutuksessa perehdyttiin viiteen helposti sovellettavaan peliin; tarkkuusbocciaan, sisäcurlingiin, puhallustikkaan, pöytäkeilaukseen ja pöytäpeliin. Alussa esikartoituskyselyllä selvitettiin asuntoloiden henkilökunnan valmiuksia sekä asuntolassa mahdollisesti liikuntaa rajoittavia tekijöitä. Esikartoituksesta saatujen vastausten avulla työlle saatiin teoreettista syvyyttä ja koulutus saatiin vastaamaan mahdollisimman hyvin asuntoloiden työntekijöiden tarpeisiin. Esikartoituksessa todettiin, että kehitysvammaisten aikuisten asuntoloiden asukkaille tarjotun liikunnan järjestämistä rajoitti eniten ajan ja välineiden puute, asuntoloiden pienet tilat, henkilöstön vähyys, henkilökunnan tiedon puute sekä asukkaiden motivaatio ja eritasoinen toimintakyky. Koulutuksen jälkeisestä kyselystä selvisi, että Säpinää sisällä -pelilaukkukoulutus antoi lisäideoita, tietoa ja motivaatiota asukkaiden fyysisen toimintakyvyn ja liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Pelilaukun pelien koettiin olevan hyödyllisiä sekä hyvin soveltuvia eritasoisille henkilöille ja pienempiinkin tiloihin toteutettavaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403173237
www.theseus.fi/bitstrea...an_Hanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
LÄÄKEHOITOPASSI LÄÄKEHOITO-OSAAMISEN ARVIOINNIN APUVÄLINEENÄ Hoitotyön harjoittelun ohjaajien kokemuksia lääkehoitopassin käytöstä Friman, Hanna Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2013 Ohjaaja: Ajanko, Sirke ja Elo, Anu Sivumäärä: 38 Liitteitä: 4 Asiasanat: lääkehoito, osaaminen, koulutus, hoitotyö, harjoittelu ____________________________________________________________________ Tämän opinnäytetyön aiheena on hoitotyön harjoittelun ohjaajien kokemukset lääkehoitopassin käytöstä hoitotyön opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen arvioinnin apuvälineenä. Työn tarkoituksena oli kerätä ohjaajien kokemuksia siitä, onko lääkehoitopassi heidän näkemyksensä mukaan toimiva työkalu opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen arvioinnissa. Tutkimuksessa kysyttiin myös ohjaajien näkemystä opiskelijoiden aktiivisuudesta lääkehoitopassin käytössä sekä ohjaajien kokemuksia lääkehoitopassin käytön koulutuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla lääkehoitopassia voidaan edelleen kehittää ja saada aktiivisempaan käyttöön. Tutkimuksen aineisto kerättiin niiltä 113:lta hoitotyön ammattihenkilöiltä jotka osallistuivat lehtori Anu Elon järjestämään lääkehoitopassikoulutukseen joko vuonna 2009 tai 2010. Vastausprosentti oli 35,4 %. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä, strukturoitua kyselylomaketta. Strukturoituja kysymyksiä täydennettiin paikoin avoimilla kysymyksillä lisäinformaation saamiseksi. Aineisto kerättiin ja analysoitiin Survey Monkey -kyselyohjelman avulla. Tuloksista voitiin päätellä, että vastaajat kokivat lääkehoitopassin toimivaksi opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen arvioinnin apuvälineeksi. Lääkehoitopassin koettiin vaikuttavan opiskelijoiden lääkehoito-osaamiseen ja passin kehittämistä opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen arvointivälineenä kannatti vastaajien mielestä jatkaa. Ongelmalliseksi passin laajemman käytön kannalta olivat vastaajien mielestä muodostuneet ennen kaikkea mm. tietotekniset ongelmat ja passin melko vähäiseksi jäävä käyttöaktiivisuus. Sekä käytön aktiivisuudessa että passin käytön osaamisessa oli vastausten perusteella parannettavaa niin opiskelijoilla kuin ohjaajilla. Koska valtakunnallista lääkehoitopassia ja sen käyttöä on tutkittu vasta vähän, on jatkotutkimuksen aiheita lähes rajattomasti. Suurentamalla tutkittavien joukkoa riittävästi, voitaisiin tehdä yleistyksiä koskien kaikkia lääkehoitopassin käyttäjiä. Passin käytön aktiivisuuden alueelliset vaihtelut ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa ovat myös kiinnostava tutkimusaihe.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229550
www.theseus.fi/bitstrea...Smedroos.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyölläni halusin konkretisoida nuorisotyöntekijöiden tärkeää, nuorten parissa tekemää työtä. Mielenkiintoni asiaan heräsi, kun itse työskentelin nuorten kanssa nuorisotilalla Porin alueella. Nuoret käyvät tiloissa noin 4-5 vuotta, aloittaen seitsemäsluokkalaisina. Näin nuorisotyöntekijät pääsevät osallisiksi nuorten elämän tapahtumiin seuratessaan heidän elämäänsä nuoruudesta varhaisaikuisuuteen. Haastattelut toteutettiin kolmella nuorisotilalla, joista jokaisesta haastateltavana oli kaksi nuorta. Haastateltavat olivat 14–21 vuoden ikäisiä, sekä tyttöjä että poikia. Haastattelut nauhoitettiin. Haastatteluissa ei sinänsä ilmennyt eroa tyttöjen ja poikien välillä. Yhtä tapahtumarikasta elämä oli ollut molemmilla sukupuolilla. Nuorisotyöntekijän rooli nähtiin ilmeisenä tukipilarina nuoren elämän käännekohdissa, niin hyvissä kuin surullisissakin asioissa, niillä nuorilla, jotka nuorisotilalla olivat käyneet.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148019
www.theseus.fi/bitstrea...ergLotta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Rauman PARTY -hankkeen kuntoutukseen ja arjen hallintaan liittyvissä ryhmissä olevien asiakkaiden kokemuksia ja saada hankkeen työntekijöille tietoa, jonka avulla he voivat kehittää toimintaa. Tutkimuksessa selvitetään miten Rauman PARTY- hankkeessa osallisuus koetaan. Lisäksi selvitetään, miten osallisuus on vaikuttanut asiakkaiden elämään sekä miten eri ryhmät tukevat osallisuutta ja verrata eroavatko osallisuuden kokemukset eri ryhmissä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla asiakkaita. Haastattelut tehtiin teemahaastattelua apuna käyttäen. Tutkimukseen osallistui kuusi PARTY -hankkeen asiakasta. Asiakkaista kolme oli naisia ja kolme oli miehiä. Asiakkaita oli kaksi Halvalla Hyvää -ryhmästä, kaksi Arjen sankarit -ryhmästä ja kaksi oli Startti avoimille -ryhmästä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti kirjalliseen muotoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan PARTYn ryhmissä oli onnistuttu hyvin osallisuuden suhteen. Lähes kaikki haastatellut olivat kokeneet ryhmän tuoneen elämäänsä positiivisia asioita sekä lisänneen että tukeneen heidän osallisuuden tunteitaan ja kokemuksiaan. Ohjaajat olivat omalla toiminnallaan lisänneet ja vahvistaneet selvästi haastateltujen osallisuutta ja osallisuuden kokemuksia. Ryhmät erosivat osallisuuden kokemisen suhteen toisistaan vain vähän.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223834
www.theseus.fi/bitstrea...u_pruuki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kokemäen Nuorten työpajassa ja nuorten päiväkeskus Kumussa testikäyttöön otettua Nukuna-lomaketta, jolla kehitettiin uudenlaista tapaa suunnitella ja arvioida jaksoa. Työpajan on tarkoitus toimia ponnahduslautana opiskeluun tai työelämään. Nuorten päiväkeskus Kumu toimii starttipajana työpajaan. Molempien yksiköiden tavoitteena on päivärytmin löytäminen, sosiaalisen toimintakyvyn vahvistumisen ja osallisuuden lisääminen mielekkäässä toiminnassa työnomaisissa olosuhteissa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen toteuttamiseen saatiin lupa Kokemäen kaupungin perusturvajohtajalta. Teemahaastatteluun osallistui yksi työpajan ja yksi päiväkeskuksen ohjaaja sekä kolme Nukunaa testiaikana käyttänyttä nuorta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Nukuna-lomake on käyttökelpoinen apuväline nuorten työpajan ja nuorten päiväkeskuksen arjessa prosessin eri vaiheissa.
https://urn.fi/URN:NBN:...021111920681
www.theseus.fi/bitstrea...usihonko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Työkykykoordinaattorin tehtävänkuva perusterveydenhuollossa on suhteellisen uusi ja tutkimaton. Työnkuvan kehittämiselle on kuitenkin tilausta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on tavoitteena saavuttaa 75 prosentin työllisyys. Hallituksen laatimassa Työkykyohjelmassa on tavoitteena luoda monialaisia palvelukokonaisuuksia. Kokonaisuuksissa pyrittäisiin tunnistamaan työkyvyntuen tarve ja kehitettäisiin ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuuksista. Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa työkykykoordinaattorin työnkuvan kehittämiseksi. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakasymmärryksen kartuttamiseksi ja kartoittaa yhteistyökumppanien mahdollisia toiveita terveyskeskuksen organisaation sisällä. Monimenetelmällisenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiakashaastatteluja ja ideataulua. Parkanon terveyskeskuksessa alkoi syksyllä 2020 Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta -hanke (TYKYTUO). Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin hankkeen aikana kertynyttä haastatteluaineistoa. Lisäksi organisaatiossa yhteistyökumppanien toiveita kerättiin ideataulujen avulla. Tutkimustuloksissa asiakasryhmiksi muodostui osatyökykyiset työssä olevat ja yli viisi vuotta työttömänä olleet. Vastaajien pohjakoulutuksena hieman yli kolmasosalla oli ammatillinen koulu tai erikoisammattitutkinto ja kolmasosalla peruskoulu. Työelämään vaikuttavista haasteista merkittävimmät olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät vaikeudet sekä koulutuksen ja osaamisen puute. Terveydentila ja fyysinen kunto olivat niitä elämän osa-alueita, joihin asiakkaat myös halusivat eniten muutoksia. Työllistyminen terveyshaasteiden kanssa koettiin vaikeutuneeksi. Organisaatiossa yhteistyömuodoksi ehdotettiin moniammatillista tiimi- ja verkostotyöskentelyä ja toiveet kohdistuivat asiakkaan koulutukseen ohjaukseen ja työllistymiseen sekä heidän tulevaisuutensa suunnittelun ohjaukseen.
Motivointi ja käyttäytymisen muutos Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263858
www.theseus.fi/bitstrea...nius_mia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme aiheena oli kuntoutusohjauksen tunnettuuden lisääminen. Tarkoituksena oli kartoittaa ideoita ja ehdotuksia, mitä konkreettisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä tunnettuuden lisäämiseksi. Tavoite oli tuottaa tietoa siitä, millä tavoilla ja kenelle kohdistetuilla toimenpiteillä tunnettuutta saataisiin lisättyä. Opinnäytetyömme tilaajana toimi Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry, jonka toiminnan yhtenä tavoitteena on lisätä kuntoutusohjauksen tunnettuutta. Toteutimme yhteistyössä yhdistyksen kanssa kyselytutkimuksen. Kyselyn otanta suoritettiin kokonaisotantana Suomen kuntoutusohjaajien yhdistyksen jäsenille. Tutkimus toteutettiin e-lomakekyselyllä lokakuussa 2020. Valitsimme opinnäytetyömme tutkimusmenetelmäksi määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia-, sekamuotoisia- ja monivalintakysymyksiä. Kysely oli vakioitu, jolloin sama asiasisältö kysyttiin täsmälleen samalla tavalla kaikilta kyselyyn vastaajilta. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti ja muut vastaukset käsiteltiin Tixel taulukkolaskentaohjelmalla. Yhteenvetona kyselyn tuloksista todettiin, että kuntoutusohjauksen tunnettuuden lisäämiselle koetaan olevan tarvetta ja kyselyssä tuli esille yksittäisiä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Tunnettuutta tulisi lisätä kuntien ja kaupunkien päättäjille sekä kuntoutusalan organisaatioissa ja verkostoissa. Vastaajien mielestä Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry:n, ammattikorkeakoulujen ja kuntoutusohjauksen parissa itse työskentelevien tulisi lisätä kuntoutusohjauksen tunnettuutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098682
www.theseus.fi/bitstrea...t_Makela.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kuntoutuksen ohjauksen tarve. Tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka hyvin kuntoutuksen ohjauksen määritelmä tunnetaan ja selvittää, minkälaisia opiskelua vaikeuttavia haasteita opiskelijat kokevat omassa arjessaan. Opinnäytetyömme tilaajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkimus toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun eri opiskelijaryhmille lähetettävällä E-lomake-kyselyllä tammi-helmikuussa 2023. Valitsimme opinnäytetyömme tutkimusmenetelmiksi määrällisen eli kvantitatiivisen sekä laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia, suljettuja ja sekamuotoisia kysymyksiä. Kysely oli vakioitu, jolloin sama asiasisältö kysyttiin täsmälleen samalla tavalla kaikilta kyselyyn vastaajilta. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti ja muut vastaukset käsiteltiin Excel ja Tixel taulukkolaskentaohjelmilla. Yhteenvetona kyselyn tuloksista todettiin, että kyselyyn vastanneilla ei ole käsitystä, mitä kuntoutuksen ohjaus on, ja tämä vaikeuttaa kuntoutuksen ohjauksen palvelun tarjoamista. Kyselystä kävi ilmi, että opiskelijat kokevat erilaisia opiskeluun vaikuttavia haasteita arjessaan. Suurimmiksi haasteiksi kyselyyn vastanneet opiskelijat osasivat nimetä jaksamisen ja ajankäytön hallinnan ongelmat. Kyselyyn vastanneista suurin osa ei ollut saanut apua kokemiinsa haasteisiin, joten kuntoutuksen ohjauksesta voisi mahdollisesti olla heille hyötyä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003284044
www.theseus.fi/bitstrea...ki_tanja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Finland is an aging country and especially in older generations the population growth is most rapid. To guarantee a good quality of life and support the ability to function of the elders as long as possible, the amount of resources needed is growing. For us to be able to meet the requirements of elderly people’s services local councils must utilize broadly the services offered by different service providers. In my thesis I started planning an activity guide for over 65-year-old elders of Masku with Masku city council’s wellness department. The activity guide’s aim is to collect the services provided and aimed to the elderly of municipality area in one place. This information can be used by people working with the elderly as well as the elders themselves. The goal is to improve the elders’ quality of life, alertness and level of activity. And also support their ability to function physically, mentally and socially. In a long run all of these factors support the ability of the elderly to live at home. My works theoretical frame formed from broad analysis of the elders’ ability to function as well as previously made reports related to the activities provided for the elderly. My thesis was a project natured development plan. In my work I mapped out the hobby and activity possibilities provided for the elderly in the area of Masku municipality as diversely as possible. Masku’s sports clubs, unions and societies also participated in the mapping. In addition to this I mapped out places that do voluntary work, church’s activities as well as Masku municipality’s library-, culture- and sports services. The outcome of this project was a printed activity guide for the elderly of Masku which has been shared with the municipality’s libraries, pharmacies and different service providers. It has also been posted on Masku municipality’s website. In addition to activating the elderly the guide shows how much activities there are provided in Masku area and how much usage there is for different kinds of hobby spaces. It will also bring out the significance of voluntary work, and just how much of these activity and hobby services there are provided in the municipality in addition to public services. Diverse activity guide by itself is not enough to improve the ability to function of the elderly. Everyone working with the elderly should encourage and support the elders to participate in activities and therefore maintain their ability to function.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067573
www.theseus.fi/bitstrea...Saarinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
There are in Finland nowadays underway nationwide reforms of services in the social and health sector, in the employment and in the education services, just for people that are the most vulnerable in the labour market and in the non-working life. The reforms will help to achieve the more equal and inclusive community in which all human skills are aimed at work and actively promoting the progression of part-employed persons into work through rehabilitation. The thesis was subscribed by the Sopimusvuori ry and it was also the implementation environment of the thesis. The purpose of the thesis was to explore the exploitability of the Activity Meter, developed by Johanna Vilppola in 2021, as a tool for rehabilitation prevention. In the activity study, there was particular interest in how the study participants (service users and employees) experienced the use of the Activity Meter, what kind of cooperation it was required for the use of the Activity Meter, and how participants described the usefulness of the Activity Meter. Thematic interviews were used as a method of collecting the material, people were interviewed individually as well as in groups. Working in joint workshops were used for collecting material, too. Material-based theming was used for the analysis of the research data. Two different metrics were resulted in the action study. There were the Activity Meter 2.0 and the narrow Activity Meter to support the rehabilitation processes in the operation units of the Sopimusvuori ry. Through their further development, the operational metrics have been able to include a description of the current situation and service needs of the service user, the objectives and purpose of rehabilitation, as well as practical implementation in accordance with the service provision of the operating unit. The postgraduate Activity metrics were the result of cooperation between employees, service users and thesis authors who participated in the activity study. In the operational metrics there are to be seen the nationwide objectives for the future rehabilitation activities, the proactive activities of the service producer to develop the quality and effectiveness of rehabilitation services, the promotion of the user orientation and function of the service, and the professional activities of employees and their influence on their own work and work community activities and development work in that.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163523
www.theseus.fi/bitstrea...vo_Jaana.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis is linked to the experiences of using Suuntima-tool in rehabilitation counselling. Suuntima is an online-operated tool for customer segmentation which is upheld by Perusterveydenhuollon yksikkö in Tampere University Hospital. It has been developed for finding a customer-oriented service together with the customer and its target is to advance customer’s involvement in his or her own process of rehabilitation. This thesis includes studying the rehabilitation counselors’ experiences of customer-orientation and involvement fullfilment by using Suuntima. A qualitative approach was used in this study, and the data was gathered by theme interview from five rehabilitation counsellors. The data was analyzed by theory-directed content analysis. Suuntima was found to be a useful tool. Rehabilitation counsellor think that it is truly customer oriented and with which counselling can be customized for individual purposes. With Suuntima, the increase of client’s understanding and awareness of ones own operational possibilities has been seen supportive toward involvement. This tool works well, when evaluating and tracking a timely executed and clients individual goals considering rehabilitation process. According to rehabilitation counsellors Suuntima did not enhance the consideration of customers operational environment, and the respondents did not feel that they had any additional value to their performance with Suuntima. Suuntima was seen as a viable option to unify operational models. The transfer of information between professionals supports the customers rehabilitation counselling at the interfaces or when the rehabilitation responsibility transfers. Resource allocation using Suuntima also surfaced in this study but in the other hand also the fear that counselling possibilities become too limited. Rehabilitation counsellors felt capable of coordinating and resourcing their work even without the information provided by Suuntima. The thesis found some needs for development from a rehabilitation counsellor’s perspective. In addition, the distribution of information about the tool should be broader so that the understanding of customer segmentation in healthcare could improve and the customer-oriented operational models could be used more efficiently.