Hakutulokset
- Näytetään 1 - 12 / 12
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118274
www.theseus.fi/bitstrea...u_Tuomas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis is to examine the recent past and near future of x86-64 processor architecture. At the beginning of this thesis background information is given on the structure of AMD and Intel processors, and briefly, on the manufacturing of a processor. Then AMD’s and Intel’s processor architecture generations are gone through from Zen’s release onwards and a little into the future. These generations are compared with the previous generation and pictures explaining their structure are included as needed. Finally, a summary is made of the changes that these architectures have gone through, and what changes the future will bring based on the study made in this thesis.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712320
www.theseus.fi/bitstrea...nen_pasi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä käsiteltiin mikroprosessoriohjattua 3D-ristinolla-peliä. Peli suunniteltiin ja toteutettiin alusta alkaen itse sekä laitteiston että ohjelmiston osalta. Työ saatiin toimeksiantona Satakunnan ammattikorkeakoululta ja se tehtiin parityönä. Työ jaettiin kahteen osaan: isäntälaitteeseen ja orjalaitteeseen. Tämä työ käsittelee isäntälaitetta ja sen toinen osa liittyen orjalaitteisiin on Janne Äijälän kirjoittama samanniminen opinnäytetyö vuodelta 2008. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin laitteen rakennetta ja toimintaperiaatetta sekä käytetyn mikroprosessorin teknologioita, joita olivat väylät, keskeytykset, siihen liitettävä LCD-näyttö, piirin ohjelmointiliitännät ja muistit. Työssä käytetty mikroprosessori oli RISC periaatteeseen perustuva Atmelin valmistama AVR sarjan kahdeksan bittinen ATmega32 -ohjain. Työn käytännön osuudessa käsiteltiin laitteen rakentamista ja suunnittelua. Laitteen suunnittelussa käytiin läpi käytettyjä ohjelmia kuten CadSoft Eagle piirilevyn suunnitteluohjelmaa ja Bungard piirilevyjyrsimen ohjaukseen käytettyä ohjelmaa. Samalla käytiin läpi myös laitteiston kasaamista ja tähän vaiheeseen liittyneitä haasteita. Viimeisenä työssä käytiin läpi mikroprosessorin ohjelmointia C-ohjelmointikielellä. Käytiin läpi pelin yleistä rakennetta, oheislaitteiden käsittelyä, tilakone-ideologiaa, LCD-näytön valikkorakenteen toteutusta, laitteiden välistä kommunikointia ja lopuksi ristinolla-pelin ratkaisualgoritmeja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213388
www.theseus.fi/bitstrea...aho_Sami.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Trawler 1350 -malliseen veneeseen sähköi-sesti toimiva kaasunohjaus. Tavoitteena oli korvata käytössä ollut vaijeritoiminen kaasuvipukoneisto elektronisesti ohjatulla järjestelmällä. Alkuperäisen järjestelmän ongelmana oli vaihdettavuus ohjaamoiden välillä, sillä toisesta ohjaamosta lisättyä kaasua ei pystytty vähentämään toisesta vaijerin haaroituksen vuoksi. Laitteistoa lähdettiin suunnittelemaan siten, että kyseinen haaroitus saataisiin poistet-tua. Moottorin kaasuvivun läheisyyteen sijoitettaisiin vaijerimoottori, joka liikuttaisi kaasuvipua vaijerilla kuten alkuperäinenkin laitteisto, mutta vaijerimoottoria ohjattaisiin mikro-ohjaimella. Tavoitteena oli, että kaasua pystyttäisiin lisäämään ja vähentämään kahdella eri nopeudella, jolloin hitaasti kaasua muuttelemalla voitaisiin muuttaa matkavauhtia rauhallisesti. Mikro-ohjaimeksi valittiin Atmel AtMega88, jolla saatiin helposti toteutettua kaikki tarvittavat toiminnot. Mikro-ohjain regulaattoreineen sijoitettiin veneen sähkökaappiin, jossa on muitakin veneen toimintoihin liittyviä laitteistoja. Ohjauskäskyjä vas-taanottamaan valittiin 4-suuntaiset joystick-ohjainsauvat. Koska ohjaamoita veneessä on kaksi, haaroitettiin ohjauslaitteisto kahteen eri paikkaan, jotka molemmat sisältävät ohjainsauvan, sammutuskytkimen ja merkkivalot. Kaasuvivun asennot saadaan selville sen ääriasentoihin asennetuilla rajakytkimillä. Lisäksi moottorille oleellinen tyhjäkäynnin alue oli saatava selville. Tämä toteutettiin kaasuvivun tyhjäkäynnin kohdalle asennetulla kaksisuuntaisella rajakytkimellä. Moottorin sammutus hoidetaan myös nykyisin suunnitellulla laitteistolla. Sammutus- toiminnosta haluttiin sellainen, että moottorin sammuttua kaasuvipu palautetaan tyh-jäkäyntiin. Kaasuvivun palauttaminen tyhjäkäyntiasentoon mahdollistaa moottorin uudelleen käynnistämisen ilman, että kaasua tarvitsisi erikseen säädellä. Laitteistolla saatiin toteutettua molemmat kaasunmuutoksen nopeudet onnistuneesti. Veneen moottori saatiin sammutettua ja kaasu palautettua tyhjäkäyntiin, jolloin moottori on valmis uuteen käynnistykseen. Lisäksi saatiin poistettua alkuperäinen ongelma, jossa kaasu piti palauttaa tyhjäkäynnille aina ohjaamoa vaihdettaessa.