Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 184
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076802
www.theseus.fi/bitstrea...Toivonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli Hyvänmielen talon asiakkaiden terveyden edistäminen sekä uuden toimintamallin alkuun saattaminen. Tavoitteisiin kuului myös Hyvänmielen talon henkilökunnalle suunnatun teemakansion luominen uuden toimintamallin pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Hyvänmielen talon asiakkaiden toiveiden mukaisesti kolme erilaista terveyden edistämisen toimintatuokiota. Tuokioiden aiheina olivat ravitsemus, liikunta, kansantaudit ja tunteet. Tuokiot järjestettiin Hyvänmielen talon toimitiloissa. Opinnäytetyö toteutettiin yh- teistyössä Hyvänmielentalon henkilökunnan kanssa. Ensimmäisessä tuokiossa käsiteltiin aihetta tunteet. Tuokion tavoitteena oli saada osallistujat pohtimaan omia tunteitaan ja antaa keinoja niiden hallitsemiseksi. Toinen tuokio käsitteli ravitsemusta ja ruuanlaittoon liittyvää hygieniaoppia. Hygienia-asiaa oli toivottu erityisesti Hyvänmielentalon henkilökunnan puolesta. Viimeisessä tuokiossa tarkasteltiin kansantauteja, joista valittiin opinnäytetyön tekijöiden mielestä kolme ajankohtaisinta: korkea verenpaine, diabetes sekä kolesteroli. Viimeisen tuokion lopuksi järjestettiin pikkujoulut. Toimintatuokiot järjestettiin kerran kuukaudessa, kolmen kuukauden aikana. Opinnäytetyön tekijät suunnittelivat toimintatuokioiden sisällöt ja niiden toteutukset huomioiden asiakkaiden toiveet. Toimintatuokioiden suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota asiakkaiden motivointiin ja tuokioilla käytyihin keskusteluihin osallistumiseen. Toimintatuokioita kävi kuuntelemassa keskimäärin 7-10 Hyvänmielen talon asiakasta. Palautteiden mukaan, osallistujat pitivät tuokioita tarpeellisina, ajankohtaisina sekä mielenkiintoisina. Asiakkaat kokivat tarvitsevansa vastaavanlaisia toimintatuokioita terveyteen liittyvistä aiheista myös jatkossa. Projektin tavoitteet toteutuivat hyvin. Hyvänmielen talon työntekijöiden ajatuksena on jatkaa vastaavien tuokioiden järjestämistä myös jatkossa. Henkilökohtaiset tavoitteet tulivat myös täytetyksi. Molemmat opinnäytetyöntekijät kehittyivät projektin aikana hoitotyön tulevina ammattilaisina ja saivat lisäkokemuksen tuomaa varmuutta esiintymiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701061155
www.theseus.fi/bitstrea..._Mirella.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Mielenterveysongelmat ovat olleet jo useamman vuoden ajan kasvussa. Myös nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet sekä yhä useampi korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveysongelmista valmistuessaan. Nuoruuteen kuuluu nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys. Nuori kokee muutoksia omassa seksuaalisuudessaan, suhteessaan vanhempiinsa ja kavereihinsa sekä omaan persoonaansa. Ajoittain nopeat muutokset voivat hämmentää nuorta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli järjestää teemapäivä liittyen YK:n Maailman mielenterveyspäivään. Kyseistä päivää vietetään vuosittain 10. lokakuuta. Mielenterveyspäivällä halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä sekä mielenterveysongelmista kärsivien asemasta. Projekti sai nimekseen Hyvä mieli – projekti ja se toteutettiin neljän hengen projektiryhmänä. Kaikilla ryhmäläisillä oli oma teemansa. Muiden teemoina olivat nuorten mielenterveyden edistäminen EU:n ja WHO:n näkökulmasta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä vaihtoon lähtevän opiskelijan näkökulmasta. Yhteistyökumppanina Hyvä mieli -projektissa toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Projektin tuotoksena oli teemapäivän järjestäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiilimäen kampuksella sekä teemapäivää varten tehdyt posteri ja PowerPoint esitysvideo. Posterin sisältö koostui opinnäytetyön teoriaosuudesta. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammattiosaamista mielenterveyden näkökulmasta sekä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta mielenterveyden edistämisestä opiskeluterveydenhuollon ja terveydenhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin ensin yleisesti mielenterveystyötä. Tämän jälkeen käsiteltiin mielenterveyden edistämistä ja nuoren mielenterveyttä. Lopuksi käsiteltiin opiskeluterveydenhuollon tavoitteita sekä opiskeluterveydenhuollon järjestämistä ja Porin alueella toimivia opiskelijapalveluita. Projekti oli onnistunut, koska tarkoitus ja tavoite saavutettiin. Teemapäivä oli onnistunut kaikin puolin ja saimme sen järjestämisestä positiivista palautetta. Projektimme aihe oli hyvin ajankohtainen sekä ajatuksia herättävä ja vaikutti kiinnostavan Tiilimäen kampuksen opiskelijoita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234835
www.theseus.fi/bitstrea...en_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porin Hyvän Mielen Talolla päivittäin asioivien mielenterveyskuntoutujien kokemuksia tarjolla olevista palveluista ja siitä, mitä palveluja asiakkaat haluaisivat jo olemassa olevien palvelujen lisäksi olevan tarjolla. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Aineistonkeruu tehtiin kyselylomakkeiden avulla syksyllä 2012 Hyvän Mielen Talolla kahtena päivänä. Kyselylomakkeita oli asetettu esille 40 kappaletta ja 30 niistä palautui. Vastausprosentti oli siis 75 %. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymykset analysoitiin tilastollisesti ja niistä tehtiin havainnollistamiseksi taulukot. Opinnäytetyössä on myös lainauksia suoraan vastaajilta. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella suurin osa Hyvän Mielen Talon asiakkaista oli tyytyväisiä tarjolla oleviin palveluihin ja niitä oli heidän mielestään riittävästi tarjolla. Kehitysehdotuksina tuotiin esille erilaisten ryhmien lisääminen ja tiedonkulun toivottiin toimivan paremmin. Asiakkaat olivat myös tuoneet esille, että Hyvän Mielen Talossa on mukava käydä, siellä on mukava tehdä yhdessä ja käynnistä saa mukaan hyvän mielen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518096
www.theseus.fi/bitstrea...nHakasuo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisestaan kuntoutumisyksikkö Rauman Aallossa. Tavoitteena oli, että yksikkö pystyy kehittämään toimintaansa nuorten kokemuksista saadun tiedon avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin yksilö- ja teemahaastatteluiden eli puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisia ovat nuorten kokemukset kuntoutumisestaan kuntoutumisyksikössä? Mitä kehitettävää kuntoutujien mielestä kuntoutumisyksikön toiminnassa on? Teemat haastatteluissa olivat kokemuksia yksiköstä, henkilökunnasta, ryhmä- ja viriketoiminnasta, omasta kuntoutumisesta sekä kehitysideat. Aineisto kerättiin syyskuun 2018 aikana. Haastatteluihin osallistui 6 haastateltavaa, josta 5 valikoitui aineistoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset kertoivat kuntoutujien kokevan yksikön ilmapiirin avoimeksi sekä paineettomaksi. Kuntoutujat ovat kokeneet sopeutuneensa yksikköön, vaikka heillä olisi alkuun ollut negatiivisia ajatuksia yksiköstä. Merkitykselliseksi kuntoutujat ovat kokeneet uusien ystävien saamisen. Hoitajien persoonan koettiin vaikuttavan hoitosuhteen luomisessa. Kuntoutujat kokevat tulevansa toisten hoitajien kanssa toimeen paremmin kuin toisten. Yhteistyö on sujunut hoitohenkilöstön kanssa ja ongelmista on pystytty puhumaan. Parannus ehdotukseksi henkilökunnalle he esittivät, että henkilökunta kirjoittaisi ylös sovitut asiat. Hyväksi koettiin henkilökunnan ympärivuorokautinen paikallaolo. Yksikössä olevien ryhmien ilmapiirit koettiin hyväksi. Tärkeänä kuntoutujat pitivät ryhmissä yhdessä tekemistä. Ryhmistä mielekkäiksi nousivat taideterapia, mielekäspäivä ja dialektinen käyttäytymisterapia. Viriketoiminnassa merkitykselliseksi nousivat yhdessä tehdyt matkat. Osa on kokenut kuntoutuneensa ja osa koki vointinsa olevan ennallaan. Erityisesti kuntoutujat kokivat sosiaalisten tilanteiden pelkojen helpottaneen ja itsetunnon parantuneen. Kuntoutuksessa he kokivat auttaneen henkilökunnan tuen, omahoitajuuden, ryhmien sekä arjen toiminnoissa tukemisen. Kehitysideat olivat lähinnä yksikön viihtyvyyteen liittyviä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Jatkossa voitaisiin toteuttaa uudelleen samankaltainen tutkimus, jotta nähdään mihin suuntaan tulokset ovat muuttuneet. Yksikkö voisi kehittää jonkinlaisen työvälineen palautteen antoa varten kuntoutujille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153137
www.theseus.fi/bitstrea...erokoski.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to analyse questionnaire and information collected from Pori youth clinic in spring 2017, using WEMWBS, Warwick-Edinburgh Mental Well-being survey. The aim of this study was to collect mental health – related information on new youth customers on the Youth clinic of Pori, and to estimate the reliability of WEMWBS in measuring positive mental with the targeted group. Positive mental health is a wide, resilience assessing concept. It includes qualities like self-confidence, feeling of being in control, life joy and life-satisfaction. WEMWBS is a survey designed for measuring positive mental health. It includes 14 questions, on scale 1-5. This thesis was ordered by the mental health working group of Satakunta University of applied sciences, in co-operation with Pori youth clinic. The results of this thesis are supposed to be used in developing the youth centres’ services. The questionnaire was answered by 34(=N). According to the institution of health and welfare, up to 25% of Finnish youth suffer from some level of mental disorder. In addition to this, the institution estimates that 75 % of the adulthood mental disorders begin before the age of 24. Early prevention to youth problems is, based on this information, in preventing adult age mental disorders. The total score, question-based averages, answers based on age and gender, in addition to the score on whether the individual looked for help oneself, are included to the results. The results were compared to two researches, in which the questions were asked from a healthy, and secondary mental health services using groups. According to this study, the answered youth felt most positively about their social relationships. The reliability of this study is can be assessed with the answering group, more general conclusions are challenging to make. This thesis is used in assessing the usability of the WEMWBS-survey on similar target groups
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092214132
www.theseus.fi/bitstrea...ri_Jonna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porin Hyvän Mielen Talon mielenterveysneuvolan asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä mielenterveysneuvolan palveluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä mielenterveysneuvolan palveluita vastaamaan asiakkaiden odotuksia ja tarpeita entistä paremmin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat mielenterveysneuvolan asiakkaat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, mikä laadittiin tätä opinnäytetyötä varten. Kyselylomake sisälsi 44 strukturoitua kysymystä tai väittämää ja se koostui kolmesta osiosta. Ensimmäinen osio käsitteli asiakkaiden taustatietoja, toinen mielenterveysneuvolan palveluita ja kolmas asiakkaiden toiveita palveluista. Tutkimusaineistoa kerättiin kolmen kuukauden ajan. Tutkimusaineistoa saatiin kolmelta vastaanottopäivältä, sillä mielenterveysneuvola on avoinna joka kuukauden ensimmäinen torstai. Kyselytutkimukseen osallistui kahdeksan mielenterveysneuvolan asiakasta. Tutkimustulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet mielenterveyskuntoutujat olivat varsin tyytyväisiä mielenterveysneuvolan palveluun. Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa henkistä tukea ja pitivät mielenterveysneuvolaan menoa mieluisana. Tutkimustulosten mukaan suurin osa asiakkaista toivoi verenpaineen, verensokerin, hemoglobiiniarvojen sekä painon mittausta ja seurantaa. Yksi tutkimukseen osallistunut oli saanut paljon tietoa ja ohjausta huumausaineista, muut eivät lainkaan. Kolme tutkimukseen osallistunutta toivoi saavansa tietoa ja ohjausta huumausaineista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet halusivat saada ohjausta terveellisestä ruokavaliosta ja yli puolet toivoi saavansa ohjausta ja tietoa alkoholin ja rahan käytöstä sekä erilaisista mielenterveyspalveluista. Viisi vastaajaa toivoi saavansa ohjausta ja tietoa tupakoinnin lopettamisesta, liikunnasta ja liikuntamahdollisuuksista, hygienian hoidosta sekä lääkkeistä ja niiden käytöstä. Saman verran vastaajia toivoi saavansa seksuaalineuvontaa sekä ohjausta ja tukea ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Jatkotutkimuksena voisi tehdä laajemman ja etenkin pitkäkestoisemman tutkimuksen tässä opinnäytetyössä tutkituista asioista, jolloin voitaisiin saada tietoa useammilta mielenterveyskuntoutujilta. Tämän lisäksi mielenterveysneuvolassa voitaisiin toteuttaa monista eri aiheista projektiluonteisia opinnäytetöitä esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia, joissa tutustuttaisiin Porin kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Monista terveyteen liittyvistä aiheista voisi pitää myös luentoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717686
www.theseus.fi/bitstrea...en_saara.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli järjestää yksi ulkoilutapahtuma mielenterveyskuntoutujille. Projekti toteutettiin yhteystyössä Porin mielenterveysyhdistys Hyvis ry:n kanssa ja tapahtumaan osallistujat olivat yhdistyksen jäseniä. Projektin tavoitteena oli järjestää sujuva tapahtuma sekä auttaa Porin mielenterveysyhdistys Hyvis ry:tä järjestämään toimintaa jäsenilleen. Tapahtuma järjestettiin 14. elokuuta 2015 ja toteutuspaikkana toimi Porin Kirjurinluoto. Tapahtuman lajeina toimivat kävelylenkki, mölkky, petankki sekä frisbeegolf. Yhteensä tapahtuma kesti noin 3 tuntia. Palaute tapahtumasta kerättiin palautelomakkeilla, jotka osallistujat saivat täyttää nimettömästi tapahtuman lopuksi. Suullista palautetta otettiin myös vastaan paikanpäällä. Palautelomakkeiden perusteella mielekkäimmiksi lajeiksi valikoituivat mölkky ja kävelylenkki. Neljä viidestä osallistuisi vastaavaan tapahtumaan uudelleen ja kaikki vastanneet kokivat tapahtuman hyödylliseksi. Kehittämiskohteita osallistujat toivat heikosti esille. Tapahtuma eteni sujuvasti ja kaikki osallistuivat kaikkiin lajeihin aktiivisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020761
www.theseus.fi/bitstrea...o-Inkeri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää toiminnallinen päivä nuorille mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat kuntoutusyksikkö RaumanAallossa. Tavoitteenamme oli, että nuoret virkistyvät ja saavat viettää mielekkään päivän. Toinen tavoitteemme oli, että osaamme suunnitella, toteuttaa ja arvioida toiminnallisen päivän nuorille mielenterveyskuntoutujille. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi kuntoutusyksikkö RaumanAalto. Projektia suunniteltiin yhdessä kuntoutusyksikkö RaumanAallon kanssa. Toiminnallisen iltapäivän aktiviteetit suunniteltiin nuorille mieluisiksi. Toiminnallinen iltapäivä piti sisällään yhteistä tekemistä ulkona. Yhteiseksi tekemiseksi valikoitui mölkky, onkiminen, soutaminen, grillaaminen, saunominen ja yhdessä olo. Toiminnalliseen iltapäivään osallistui kuusi nuorta. Kuudesta nuoresta neljä asui kuntoutusyksikkö RaumanAallossa. Kaksi nuorista ovat tukiasukkaita, jotka asuvat itsenäisesti kuntoutusyksikkö RaumanAallon läheisyydessä. Kolme nuorista on tyttöjä ja kolme poikia. Projekti toteutui suunnitelmien mukaisesti. Nuoret saapuivat paikalle sekä viihtyivät. Kaikki suunnitellut aktiviteetit iltapäivälle onnistuttiin toteuttamaan. Aikataulu suunnitelma oli sopiva ja hyvin toteutettavissa. Projekti arvioitiin palautekeskustelulla, jossa oli mukana päivään osallistuneita nuoria sekä yksi kuntoutusyksikkö RaumanAallon ohjaajista. Keskustelusta oli tarkoitus saada tietoa toiminnallisen päivän mielenkiinnosta sekä ohjaajien onnistumisesta. Palautteen perusteella toiminnallinen päivä koettiin hyvänä. Tulevaisuudessa samanlaisia projekteja toteutettaessa suosittelemme tiiviimpää yhteistyötä nuorten kanssa ennen toiminnallisen osuuden toteutusta, jotta mukaan saadaan mahdollisimman paljon nuoria. Aktiviteetti vaihtoehtoja suosittelemme valitsemaan useita, jotta jokainen nuori löytää itselleen mieleistä tekemistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011877
www.theseus.fi/bitstrea...na-Maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa omahoitajuuden keskeisimmät tekijät mielenterveyskuntoutujien palvelukotiyksikössä. Tavoitteena oli toteuttaa erinäisten kirjallisuuslähteiden sekä tutkimusten pohjalta kooste siitä, mitkä ovat keskeisimmät tekijät mielenterveyskuntoutujien omahoitajuudessa ja millainen on hyvä omahoitaja mielenterveyskuntoutujien palvelukotiyksikössä. Omahoitajuus on psykiatrisen hoitotyön ydinasioita. Omahoitajan tehtävänä on olla perehtynyt potilaansa asioihin ja olla päävastuussa potilaansa voinnista. Omahoitaja seuraa potilaan lääkehoidon onnistumista, osallistuu lääkäritapaamisiin ja vastaa potilaan jatkohoidon järjestymisestä. Psykiatrisessa hoitotyössä omahoitajan tärkeimpänä työvälineenä pidetään omahoitajakeskusteluja, joiden keskeisin asia on hoitajan ja potilaan välinen luottamuksellisuus. Omahoitajakeskusteluiden on tarkoitus olla turvallisia ja tavoitteellisia sekä edistää potilaan paranemista ja kohottaa tämän itsetuntoa. Tutkimuksissa korostui omahoitajan ja potilaan välisten omahoitajakeskustelujen tärkeys ja ennen kaikkea omahoitajan ja potilaan välinen luottamus. Opinnäytetyön aineiston kerääminen aloitettiin kesällä 2016 ja työ kirjoitettiin valmiiksi syksyn 2016 sekä talven 2017 aikana. Opinnäytetyössä käytettiin alle kymmenen vuotta vanhoja tutkimuksia. Tarkan rajauksen vuoksi tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin vain kolmea tutkimusta. Aineiston etsintäprosessissa käytettiin Medline- ja Medic-tietokantoja sekä kyselytutkimuksena tehtyjä opinnäytetöitä etsittiin Theseuksen tietokannasta. Tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutusyksikön hoitohenkilökunnan perehdyttämisessä, tietämyksen lisäämisessä sekä virheellisten tai puutteellisten toimintamallien korjaamisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305108901
www.theseus.fi/bitstrea...ja-Liisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kuvattiin uuden toimintamallin käyttöönottokokemuksia perusterveydenhuollon tarjoamissa mielenterveyspalveluissa. Ohjattu omahoito kuuluu Terapiat etulinjaan -hankkeen työvälinevalikoimaan. Terapiat etulinjaan -toimintamalli on valtakunnallinen ja se pilotoitiin Someron terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikössä syksyllä 2022. Opinnäytetyön aihe nousi yksikön tarpeista kehittää omaa toimintaansa palveluvalikoiman yhtenäistämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa uuden toimintamallin käyttöönottoprosessista ja kuvata tietoa mallin käyttäjäkokemuksista. Työssä kuvattiin Terapiat etulinjaan -menetelmää käyttävien perusterveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia menetelmän saavutettavuudesta, hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä haasteista. Opinnäytetyössä haettiin vastausta tutkimuskysymykseen: mitä uutta ohjattu omahoito -malli tuo mielenterveystyön toimintasektorille? Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tutkimustietoa käyttäjäkokemuksiin liittyen kerättiin verkkovälitteisesti laaditun kyselyn avulla. Teoreettinen viitekehys muodostui digitaalisten mielenterveyspalvelujen kuvaamisesta perusterveydenhuollon palveluvalikoimassa. Opinnäytetyössä kuvattiin verkkopalvelujen vaikuttavuutta ja saatavuutta osana laadukkaita perustason mielenterveyspalveluja. Asiakasosallisuus sekä palvelujen saatavuus ja käytettävyys ovat myös olleet tutkimustyön kohteina. Laadullisien tutkimusmenetelmien avulla analysoitiin uuden toimintamallin pilotointiprosessia osana laajempaa psykososiaalisten palvelujen kehittämistyötä. Johtopäätöksinä todettiin Terapiat etulinjaan -mallin tuovan perusterveydenhuollon palveluvalikoimaan helposti saavutettavia ja käytännönläheisiä työmenetelmiä. Tuotettavien mielenterveyspalvelujen sisältö täydentyy ja perustason palvelujen saatavuus lisääntyy menetelmän avulla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011748
www.theseus.fi/bitstrea...ski_satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia Lappikoti Neliapila Oy:n asumisyksikkö Jokilinnan omaohjaajamallia. Kuinka omaohjaajamalli on vaikuttanut asukkaiden kuntoutumisprosesseissa. Tavoitteenani oli tutkia asukkaiden omaa kokemusta omaohjaajaltaan saamastaan tuesta heidän kuntoutumisprosessissa. Tutkimukseni teoreettisena perustana olen käyttänyt ohjaajan ja kuntoutujan välistä vuorovaikutussuhdetta. Tärkeänä nousee esille hyvän mielenterveyden merkitys sekä voimaannuttavan työotteen tärkeys ohjaustyössä. Teoriaosuudessa olen käsitellyt mielenterveyden merkitystä. Opinnäytetyöhöni olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimustapaa. Aineiston keräsin tutkimalla asiakastietojärjestelmän dokumentoitua tietoa, havainnoimalla sekä haastattelin viittä asukasta käyttäen teemahaastattelua. Aineistonanalyysissä käytin sisältöanalyysia. Opinnäytetyö osoitti, että Jokilinnan asukkaiden olevan enimmäkseen tyytyväisiä omaohjaajilta saamaansa tukeen. Asukkaiden kuntoutumisprosessit olivat edenneet positiivisesti ja he arvostivat normaalia turvallista arkea. Tärkeäksi arjessa nousi arvostuksen tunne ja itsemääräämisoikeus. Kehittämisajatuksena nostin ajatuksen kehittää omaohjaajamallia tiimityöskentelyn suuntaa ja moniammatillisen työotteen lisäämistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410034
www.theseus.fi/bitstrea...nioLaine.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli järjestää Hiittenhovin palveluasunnossa asuville mielenterveyskuntoutujille voimauttava valokuvauspäivä. Projekti toteutettiin yhdessä SataEdun kuvallisenilmaisun aikuisopiskelijoiden kanssa. Projektin tarkoituksena oli järjestää valokuvaustilaisuus, jossa valokuvaajaopiskelijat tulevat ottamaan kuvia mielenterveyskuntoutujista. Tarkoituksena oli saada mielenterveyskuntoutujat tuntemaan itsensä nähdyksi ja arvostetuksi sekä tiedostamaan ja löytämään omia voimavarojaan paremmin. Projektin tavoitteena oli esitellä organisaatiolle uusia toimintamalleja mielenterveyskuntoutukseen. Tekijöiden omina tavoitteina oli saada kokemusta ja kehittyä projektin suunnittelussa, toteuttamisessa ja hallinnassa. Valokuvauspäivä järjestettiin torstaina 19.4.2018. ja toteutuspaikkana toimi Hiittenhovin edustalla olevan pienen kappelin ympäristö. Tapahtumaan osallistui 2 projektin tekijää, 2 valokuvaajaopiskelijaa sekä 4 valokuvattavaa. Palaute valokuvauspäivästä kerättiin päivän arviointilomakkeella, johon osallistujat saivat vastata anonyymisti päivän lopussa. Suullista palautetta otettiin vastaan päivän aikana sekä päivän lopuksi. Arviointilomakkeiden perusteella kaikki tunsivat kuvaustilanteen olleen turvallinen ja onnistunut. Kuvattavat tunsivat itsensä nähdyksi ja arvostetuksi sekä tuntemukset päivästä oli kaikilla positiivisia vaikka osaa hieman jännitti alkuun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091615170
www.theseus.fi/bitstrea...os_paivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida Mielenterveyden Ensiavun askeleet osaksi mielenterveyshoitotyön perusopetusta sairaanhoitajaopiskelijoille. Opinnäytetyössä arvioidaan Mielenterveyden Ensiapu-kurssin ja Mielenterveyden Ensiavun askeleiden hyödyllisyyttä mielenterveys- ja päihdehoitotyön perusopetukseen lisättäväksi sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyönopintoihin. Mielenterveyden edistäminen on aiheena ajankohtainen ja se on Suomen hallituksen toisen kärkihankkeen tavoitteena. Suomen mielenterveysseuran kärkihankkeeksi on valittu valtakunnallinen mielenterveysosaamisen vahvistaminen. Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksena ja tulosten analyysissä käytettiin laadullista sisällön analyysiä. Tutkimusaineistoa kerättiin sairaanhoitajaopiskelijoilta ja hoitotyön opettajilta Mielenterveyden Ensiapu -kurssin jälkeen kyselylomakkeilla sekä hoitotyönharjoittelun jälkeen sairaanhoitajaopiskelijoilta sähköpostilla e-kyselyllä. Mielenterveyden Ensiapu -kurssi järjestettiin keväällä 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että Mielenterveyden Ensiapu -kurssi oli mielenkiintoinen, kattava sekä ajatuksia herättävä kokonaisuus. Mielenterveyden Ensiavun askeleet koettiin helpoiksi omaksua ja ottaa käyttöön. Mielenterveyden Ensiapu -kurssi koettiin opettavaiseksi. Lisäksi diat, videot ja käytännön esimerkit toivat mielenkiintoa ja todentavuutta kurssin sisältöön. Mielenterveyden Ensiapu -kurssilta sai vastausten perusteella hyvää perustietoa Mielenterveyden Ensiavusta ja sen askeleista. Vastaajien mukaan Mielenterveyden Ensiapu -kurssi voitaisiin ottaa osaksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön perusopetusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102615725
www.theseus.fi/bitstrea...oki_Juho.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Tornelan palvelutalon hoitajien käsitykset siitä, mitä viriketoiminta heidän mielestään on ja miten viriketoimintaa nykyisin toteutetaan Tornelassa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää viriketoiminnan kehittämisessä vastaamaan entistä paremmin asukkaiden tarpeita. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä oli Tornelan palvelutalon henkilökunta (N=14). Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisilla kirjoitelmilla syyskuussa 2015. Koko henkilökunta osallistui tutkimukseen, joten kirjoitelmia palautui neljätoista ja vastausprosentti oli 100. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat Tornelan palvelutalon henkilökunnalla olevan kattavat ja hyvät tiedot mielenterveyskuntoutujien viriketoiminnasta. Viriketoiminta miellettiin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäväksi toiminnaksi. Viriketoimintaa toteutetaan monipuolisesti ja tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi jotain virikkeellistä toimintaa. Suunnitelmallisuudessa koettiin olevan eniten kehittämistä. Pääasiassa vastauksista nousi esille, että henkilökunta on kohtalaisen tyytyväinen tutkimushetkellä toteutettavaan viriketoimintaan eikä suuria muutoksia tarvita. Tutkimustuloksien mukaan viriketoiminnan suunnitelmallisuutta haluttiin kehittää. Eri - ikäisten asukkaiden viriketoiminnan tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin ja etenkin nuoria haluttaisiin rohkaista itsenäiseen elämään. Resurssien ja määrärahojen puute koettiin vaikuttavan viriketoiminnan järjestämiseen. Henkilökunta toivoi saavansa lisää koulutusta mielenterveyskuntoutujien viriketoiminnan järjestämiseen. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin toteuttaa vastaavanlainen tutkimus, jonka tutkimustuloksia verrattaisiin tämän tutkimuksen tuloksiin parin vuoden kuluttua. Lisäksi olisi mielenkiintoista kysyä asukkaiden mielipiteitä järjestettävästä viriketoiminnasta ja sen toteutumisesta. Tornelan palvelutalossa voitaisiin tehdä projektiluontoinen opinnäytetyö, jossa järjestettäisiin tässä tutkimuksessa esiin tulleita viriketoimintaehdotuksia, jonka jälkeen osallistujilta kysytään mielipiteitä sen onnistumisesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178216
www.theseus.fi/bitstrea...jantunen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
PORIN MIELENTERVEYSTOIMINTA TUKI RY:N TARJOAMAN VERTAISTUEN MERKITYS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN KOKEMANA Jantunen, Tanja Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2011 Ohjaaja: Flinck, Marja Sivumäärä: 47 Liitteitä: 2 Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyskuntoutus, vertaistuki, Mielenterveyden kes-kusliitto, Porin mielenterveystukitoiminta Ry _____________________________________________________________ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Porin mielenterveystoiminta tuki Ry:n vertaistukitoimintaa ja sen merkitystä mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta kat-sottuna. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla vertaistukitoimintaa voidaan ke-hittää paremmaksi. Opinnäytetyön teoria osuus on laadittu mielenterveyteen, vertais-tukeen ja mielenterveyskuntoutukseen pohjautuviin lähteisiin. Vertaistuella on tärkeä merkitys mielenterveyskuntoutujan arjessa. Porin mielenter-veystoiminta tuki Ry toivoi opinnäytetyötä, jotta saataisiin tietoon, mikä merkitys vertaistuella on kuntoutujalle ja se että miten vertaistukitoimintaa voitaisiin tulevai-suudessa kehittää paremmaksi. Opinnäytetyö toteutettiin keväällä 2011. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylo-makkeella, jossa oli monivalinta kysymyksiä, väittämiä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselyjen vastauksista osa saatiin heti ja osa 2 vko:n kuluessa postissa. Aineisto ana-lysoitiin kvalitatiivisesti sisällön analyysillä ja kvantitatiivisesti käyttäen Tixel 2008 apuohjelmaa. Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajista suurin osa 31 % oli 40–51 vuotiaita ja 62 % miehiä. Psyykkisesti heistä oli sairaita 75 % ja suurimmalla osalla sairastumisesta oli yli 11 vuotta. Ilmeni myös, että 45 % jäsenistä oli kuullut talon toiminnasta toiselta henkilöltä. Sairastumisesta ja vertaistuesta 34 % toivotaan lisää tietoa. Tutkimustu-loksista ilmeni myös että kaikki mielenterveyskuntoutujat 100 % ovat tyytyväisiä Porin mielenterveystoimintatuki ry:n vertaistukitoimintaan. Nykyisistä ryhmistä saa-daan apua, mutta kehitysideoita tuli myös muutama, toivottiin toiminnallisia ryhmiä enemmän, samoin erilaiset atk ryhmät ja erilaisia keskusteluryhmiä enemmän, taide-terapia tuli myös esiin tutkimustuloksista. Negatiivisia vastauksia ei tullut. Tämän opinnäytetyön tuloksia Porin mielenterveystoiminta tuki ry voi käyttää tulevaisuu-dessa kehittääkseen vertaistukitoimintaa
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703213558
www.theseus.fi/bitstrea...nenPaivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ja ohjata Attendo Huurmannin palvelukodin asukkaille viisi liikunnallista tuokiota. Opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa liikunnan positiivinen vaikutus mielenterveyskuntoutujan arkeen. Teoriaosuudessa käsiteltiin mielenterveyskuntoutujan arkea koskevia asioita, sekä liikunnan fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös ryh-mädynamiikkaa ja ryhmän vahvistumista. Tämä projektiluontoinen opinnäytetyö toteutettiin liikunnallisina tuokioina, jotka järjestettiin peräkkäisinä viikkoina ajalla 28.12.2016 - 28.1.2017 Attendo Huurmannin palvelukodin tiloissa, sekä Köyliönjärven jääradalla. Tuokiot olivat sisällöltään liikunnallisesti erilaisia ja kesto vaihteli 30 minuutista tuntiin. Keskimäärin tuokioihin osallistui kahdeksan Attendo Huurmannin palvelukodin asukasta. Liikunnallisiin tuokioihin osallistuneilta kerättiin palautetta tuokioista ja niiden vaikutuksista mielialaan. Palaute annettiin hymynaamoilla, jokaisen tuokion jälkeen. Projektin päätyttyä opinnäytetyöntekijä pyysi vielä Attendo Huurmannin ohjaajilta palautteen projektin toteutuksesta. Palautteista voitiin päätellä projektin onnistuneen hyvin ja vastanneen kohdeorganisaation odotuksia. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö onnistui hyvin ja lopputulokseen voitiin olla tyytyväisiä
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124539
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jonna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten MTEA®1-koulutus eli Mielenterveyden ensiapu ®1-koulutus tukee nuoren mielenterveyden edistämistä. Tarve aiheen tutkimiselle nousi esille jokapäiväisessä elämässä esille nousevista aiheista, nuorten masennuk-sesta, ahdistuksesta, stressistä ja itsetuhoisuudesta. Pinnalla olevat nuorten mielenter-veyden haasteet kertovat nuorten pahasta olosta ja ennalta ehkäisevän työn lisäänty-västä tarpeesta mielenterveystyön saralla. Tutkimuksen yhteistyötahoina olivat Suomen mielenterveysseura, Rauman kriisikes-kus ja Säkylän lukio. Lukion kurssiksi tuntimäärällisesti mukautetun mielenterveysai-heisen MTEA®1-koulutuksen ohjasivat kriisityöntekijä Johanna Nieminen ja koulupsykologi Aino Rantasila. Lukion kurssiksi mukautettu mielenterveysaiheinen MTEA®1-koulutus toteutui Säkylän lukion tiloissa 28.9.2017 - 14.11.2017 välisenä aikana. Kaikki nuoret saivat kurssin päätteeksi MTEA®1-koulutustodistuksen. Tutkimuksen tuloksia kerätiin kvantitatiivisen palautekyselyn avulla MTEA®1-kou-lutuksen päätteeksi. Kvalitatiivista havainnointia käytettiin koko kurssin ajan ja havaintoja kirjattiin ylös tutkimuksen tueksi. Nuoret olivat ikäjakaumaltaan 17–18-vuotiaita. MTEA®1-koulutukseen osallistui 13 nuorta, ja kaikki nuoret vastasivat palau-tekyselyyn. Aineistoista saatujen tietojen perusteella MTEA®1-koulutuksella on kysyntää ja tarvetta nuorten keskuudessa. Tutkimustulokset tukivat tilastojen esiin tuomia ja uutisis-takin tuttuja nuorten mielenterveyden haasteita. Kurssille osallistuneiden nuorten palaute yhdessä olemassa olevan tutkimustiedon ja erinäisten julkaisujen perusteella ker-too siitä, että tarve MTEA®1-koulutukselle nuoren mielenterveyden edistäjänä on olemassa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716276
www.theseus.fi/bitstrea...osa-Riia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien kokemuksia siitä, kuinka häpeä ja häpeän stigma eli leima vaikuttaa heidän elämäänsä. Opinnäytetyössä tuotiin esille mielenterveyskuntoutujien omia kokemuksia ja ajatuksia häpeästä. Opinnäytetyön tilaajana oli Tukiranka ry. Tukiranka ry kehittää palveluja mielenterveyskuntoutujille Satakunnassa. Tukiranka ry:n toiminnan tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien yhteiskuntaan tasavertaisena yksilönä sopeutuminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tiedon keruun menetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui 7 henkilöä, jotka olivat asiakkaita Tukiranka ry:n ylläpitämistä Klubitalo Sarastuksesta, Ystäväkahvila Murusta sekä Kulttuuripaja Lumosta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kasvotusten tai vaihtoehtoisesti etänä Teamsin välityksellä. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teoriasidonnainen menetelmä. Kaikki haastateltavat eivät kokeneet häpeää sairautensa vuoksi, mutta kuitenkin kaikki kokivat tulleensa leimatuksi sairautensa vuoksi jollain tasolla. Mielenterveyden häiriön sairastamiseen liittyvä leimatuksi tuleminen ja leimatuksi tulemisen pelko vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyskuntoutujien elämän erilaisilla osa-alueilla. Ne esimerkiksi hidastavat avun hakemista ja sitä kautta paranemisen prosessia. Mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien elämään, vaikka he eivät itse häpeäisi sairauttaan ja leimautuminen on monesti mielenterveyskuntoutujien käytöksestä riippumatonta