Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 112
- Siirry seuraavalle sivulle
Rural policy operational programme 2012-2015 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-146-4
www.theseus.fi/bitstrea...aaMaalle.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Green care osaksi lastensuojelutyötä lastensuojelu- ja sijaiskoti Mesikämmenessä Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503102950
www.theseus.fi/bitstrea...nenMikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tarkastellaan Green Care –toimintaa ja sen tuomista lastensuojelulasten ja laitoksen arkeen. Opinnäytetyön välitön tavoite oli tuottaa positiivisia elämyksiä maaseudusta ja luonnosta nuorille, sekä vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on Green care -idean ja toimintamalli tuominen osaksi lastensuojelutyötä. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja se toteutettiin kesällä 2014 Lastensuojelaitos- ja sijaiskoti Mesikämmenessä. Kohderyhmänä olivat Mesikämmenen lapset. Tapahtumaan osallistuivat ne lapset, jotka sillä hetkellä olivat talossa. Osallistujia oli yhteensä seitsemän. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa saariviikko, jonka aikana perehdyttiin maaseutuun, sen töihin, tuotteisiin, miljööseen, ihmisiin ja vietettiin aikaa luonnossa eri tavoin. Projekti piti sisällään kaksi vaellusretkeä, koiran kanssa toimimista sekä pienempiä työ- ja oleiluhetkiä. Lapset saivat uusia kokemuksia ja elämyksiä toiminnan aikana ja olivat tyytyväisiä toiminnan sisältöön. Jatkossa Green care –toimintaa pyritään saamaan pysyväksi osaksi Lastensuojelulaitos- ja sijaiskoti Mesikämmentä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121751020
www.theseus.fi/bitstrea...Marianne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin EU:n Leader-toimintaa ja -rahoitusta sekä talkootyötä Leader-hankkeissa. Tavoitteena oli selvittää, miten EU:n maaseuturahasto tukee maaseudun kehittämistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia ostopalveluita talkootyöllä voidaan korvata ja millainen taloudellinen merkitys talkootyöllä on Leader-hankkeissa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Työn tutkimusmenetelmänä sovellettiin tapaustutkimusta, ja empiirisen aineistonhankinnassa käytettiin harkinnanvaraista otosta. Työn toimeksiantajana toimi JyväsRiihi ry, jonka toiminnanjohtaja valitsi tutkimukseen 13 JyväsRiihen Leader-hanketta rahoituskaudelta 2014–2020. Leader-hankkeiden valinnassa otettiin huomioon rahoituskauden lisäksi talkootyön määrä, jotta ostopalveluita ja talkootyön taloudellista merkitystä pystytään tutkimaan. Opinnäytetyön tuloksina saatiin, että EU:n maaseuturahasto tukee monia erilaisia maaseutualueilla toteutettavia Leader-hankkeita. Jokainen EU:n jäsenvaltio toteuttaa Leader-toimintaa omien kehittämisohjelmien ja Leader-ryhmien kehittämisstrategioiden mukaisesti. Hankkeiden valinnat ja rahoituslinjaukset tehdään paikallisesti oman asuinalueen Leader-ryhmän hallituksessa. Leader-hankkeessa tehty talkootyön määrä vaikuttaa sekä Leader-ryhmän että -hankkeen rahoituksen saamiseen. Tämän opinnäytetyön empiriaosuudessa tutkituissa Leader-hankkeissa talkootyöllä on suuri taloudellinen merkitys. Talkootyöllä pystytään korvaamaan monipuolisesti erilaisia ostopalveluita, mikä säästää rahaa ja mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223659
www.theseus.fi/bitstrea...na-Leena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi Maaseudun tukihenkilöverkkoa tarvitaan ja millaisissa asioissa maaseudun väestö turvautuu sen apuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Maaseudun tukihenkilöverkolle uutta tietoa verkon merkityksellisyydestä sen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin touko- ja kesäkuussa vuonna 2006 lähettämällä Maaseudun tukihenkilöverkon aluevastaaville teemalomakkeet, jotka sisälsivät neljä avointa kysymystä. Teemalomakkeita lähetettiin 57 kappaletta, joista palautui 18 kappaletta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten mukaan maaseudun väestö tukeutui Maaseudun tukihenkilöverkon apuun siksi, että tukihenkilöverkon vapaaehtoiset olivat tietoisia maaseutukulttuurin erityisluonteesta ja -ongelmista, joita nimenomaan maaseudun ihmiset kohtasivat. Vastausten perusteella yleisimpänä yksittäisenä ongelmanaiheuttajana maaseudun väestö koki Euroopan Unionin, joka aiheutti maaseudun ihmisille niin henkistä kuin taloudellistakin ahdinkoa. Ammatinharjoittamiseen liittyviin ongelmiin tarvittiin usein tukea. Ihmissuhdevaikeudet sekä yksinäisyys olivat maaseudun väestöllä yleisiä. Tukihenkilötyössä vaikeina asioina pidettiin auttajan omia riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteita auttamistilanteissa. Erityisen palkitseva asia oli tuettavan selviytyminen tukihenkilön avulla vaikeuksistaan. Suurin yksittäinen motivoija tukihenkilötyöhön oli rakkaus maaseutua kohtaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501091130
www.theseus.fi/bitstrea...sio_Satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka verkostoituminen onnistui satakuntalaisten maaseutumatkailuyrittäjien kesken. Yrittäjät osallistuivat Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeeseen (Sata Matkaa Maalle). Hankkeen tavoitteena oli kehittää Satakunnan maaseutumatkailun vetovoimaisuutta ja kannattavuutta. Hanke alkoi syyskuussa 2013 ja kesti vuoden 2014 loppuun. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaista verkostoyhteistyö oli yrittäjien kesken, täyttyivätkö heidän odotuksensa hankkeesta sekä miltä heidän yrityksensä tulevaisuus näyttää. Käytetty tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä e-lomakekyselyllä. Teemahaastattelu toteutettiin keväällä, hankkeen alkuvaiheilla, ja siihen osallistui kolme yrittäjää. Teemahaastattelun tarkoituksena oli selvittää, mitä yrittäjät odottivat verkostoitumiselta sekä hankkeelta. E-lomake lähetettiin kaikille satakuntalaisilla yrittäjille syksyllä, hankkeen loppuvaiheilla. E-lomakkeessa kysyttiin yrittäjien tyytyväisyyttä hanketta kohtaan; kuinka he kokivat verkostoyhteistyön ja täyttyivätkö heidän odotuksensa. Teoriaosuus koostuu maaseutumatkailusta, verkostoitumisesta, verkostoyhteistyöstä ja verkostoista. Verkostoitumisen avulla yritys saa näkyvyyttä, edellytyksiä kehittää palveluita ja tuotteitaan, lisättyä asiakaskuntaansa ja nopeutettua markkinoille pääsyä. Yhteistyö luo lisäarvoa kaikille osapuolille. Tutkimus osoitti, että yrittäjät kokivat verkostoitumisen ja yhteistyön tärkeinä tekijöinä menestyksen kannalta. Yrittäjät odottivat hankkeelta toisiin yrittäjiin tutustumista, uusien yhteistyökumppaneiden löytämistä sekä näkyvyyden saamista yrityksille. Tutkimustulokset osoittivat, että hanke palveli yrittäjiä hyvin: yrittäjät löysivät uusia yhteistyökumppaneita ja osa sai tuotetarjontaansa uusia tuotteita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkohankkeen suunnittelussa.