Hakutulokset
- Näytetään 1 - 20 / 20
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011168
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20E.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...onenEero.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20D.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20C.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20F.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20B.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...iite%20A.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Uulatuote oy:n punamultamaalin tuotannossa oleva pullonkaula voidaan poistaa. Nykyisellään keittämällä valmistettu maali pumpataan varastosäiliöön, jossa se saa jäähtyä, kunnes se on riittävän viileää purkitettavaksi. Omavalmisteisen jäähdytysjärjestelmän avustuksella tähän kuluu aikaa noin kahdeksantoista tuntia. Säiliön tilavuus on 3000 litraa, joka rajoittaa tällä hetkellä enimmäispäivätuotannon tähän.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061877
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Titaanidioksidi on hallitseva valkoinen pigmentti, jota käytetään muun muassa yhtenä maalin raaka-aineista. Titaanidioksidia valmistetaan sekä sulfaatti- että kloridiprosessilla. Maaleissa titaanidioksidin pääasiallinen tehtävä on vaikuttaa positiivisesti maalikalvon ominaisuuksiin, kuten peittokykyyn ja valkoisuuteen. Koska titaanidioksidi on kohtalaisen arvokas pigmentti, sitä pyritään korvaamaan täyteaineella, jonka kustannukset ovat alhaisemmat. Maalin täyteaineena voidaan käyttää muun muassa bariumsulfaattia, kaoliinia, silikaatteja ja kalsiumkarbonaattia. Työn tarkoituksena oli tutkia, miten maalin ominaisuudet muuttuvat, kun titaanidioksidipigmenttiä korvataan bariumsulfaatti-täyteaineella. Pigmenttiä korvattiin täyteaineella siten, että täyteainepitoisuus maalissa oli 0, 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 painoprosenttia. Työssä tutkittiin myös, miten eri pigmenttilaadut vaikuttavat maalikalvon ominaisuuksiin. Tutkittavia pigmenttejä olivat Sachtleben RDI-S, Sachtleben 660, Sachtleben RD3, Hombitan R210 sekä Hombitan R611 ja niitä korvattiin bariumsulfaatti- täyteaineella. Lisäksi tarkasteltiin titaanidioksidi- kaoliini- ja titaanidioksidibariumsulfaatti- seoksien vaikutusta maalikalvon ominaisuuksiin ja vaikutusta verrattiin Sachtleben K40:stä valmistetun maalin maalikalvon ominaisuuksiin. Maalikalvoista analysoitiin väri, kiilto, neliöpaino ja sirontakerroin sekä maalista viskositeetti. Kaikki maalit valmistettiin sekä vesi- että liuotinohenteisina. Tutkimuksessa todettiin, että täyteainepitoisuuden nousu vaikuttaa selvästi maalien ominaisuuksiin, kuten positiivisesti kiiltoon sekä negatiivisesti valkoisuuteen ja peittokykyyn. Sachtleben RDI-S-, Sachtleben 660- ja Sachtleben RD3- pigmenteistä valmistetut maalit olivat parhaita tutkituista maaleista. Mitattujen ominaisuuksien perusteella näistä pigmenteistä valmistettujen maalien tulokset olivat tasaisimpia. Käytettäessä Sachtleben Microa täyteaineena, saatiin parempia tuloksia kuin käytettäessä Amazon Premiumia täyteaineena.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623917
www.theseus.fi/bitstrea...atariina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Jääkiekkomaalivahdin pelipaikka on haasteellinen fyysisten ominaisuuksien näkökulmasta ja vaatii useita eri ominaisuuksia. Jääkiekkomaalivahti tarvitsee pelin aikana suuria liikelaajuuksia torjuntojen onnistumiseksi. Liikkuvuuden ollessa rajoittunutta teho, nopeus ja tarkkuus kärsivät. Torjuntaliikkeet tapahtuvat nopeasti, joka liikkuvuuden rajoittuessa nostaa vammariskiä merkittävästi. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa näyttöön perustuvaa liikkuvuusharjoittelua jääkiekkomaalivahdeille. Tavoitteena oli kehittää maalivahtien liikkuvuutta Rauman Lukossa. Tuoda liikkuvuutta ja sen harjoittamista osaksi perusharjoittelua sekä tukea jääkiekkomaalivahtien omatoimista harjoittelua. Opinnäytetyön teoria kerättiin tutkimuksista ja kirjallisuudesta, jotka sisälsivät tietoa jääkiekkomaalivahtipelistä, liikkuvuudesta ja liikkuvuusharjoittelusta. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas jääkiekkomaalivahtien liikkuvuusharjoittelusta. Opas koottiin opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta, joka sisältää lyhyen teoriaosuuden ja kahdeksan liikkuvuusharjoitetta. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistoiminnan konstruktiivisen mallin pohjalta, joka sisälsi oppaan pilotoinnin ennen varsinaisen oppaan valmistumista. Tutkimustietoa aiheesta löytyi vain vähän, joka teki opinnäytetyön kirjoittamisesta haasteellista. Objektiivinen lähestymistapa ja lähdekriittisyys oli tärkeää prosessin aikana, koska kirjoittajan oma mielipide eri liikkuvuusharjoittelun menetelmiin vaikutti kirjallisuuden sisältöön.